Talous tarjoaa draamaa joka päivä

Karo Hämäläinen. Copyright: Nina Kurki

Talouselämä tarjoaa joka päivä aineksia draamaan. Raha ja valta sekä voitto ja tappio ovat aiheina tässä tosielämän saippuaoopperassa. Vilkkaalla mielikuvituksella voi nähdä kytköksiä ja henkilökohtaista edun tavoittelua kaikkialla, missä raha liikkuu. Taloustoimittajan homma on informoida rahan liikkeistä kansalle, ja samalla hieman myös väistellä sisäpiiritietojen tuomien houkutusten ansojakin. Arvopaperin toimittaja Karo Hämäläinen kirjoittaisi mieluummin positiivissävytteisiä juttuja, vaikka myöntää, että konflikteistakin on mukava kirjoittaa: olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia.

Karo Hämäläisen työmaalla Arvopaperissa jutut jaetaan eri toimittajille lähinnä tietämyksen ja mielenkiinnon mukaan. Online-uutisia kirjoittavat ne, jotka sattuvat olemaan uutisen tullessa työvuorossa. Stereotyyppisen kuvan mukaan kaikki taloustoimittajat pelaavat golfia ja omistavat itsekin osakkeita. Kuinka on moraalin laita, kun toimittaja kirjoittaa yrityksestä, jonka osakkeita omistaa?
"Itsekin omistan muutaman yhtiön osakkeita ja suhtaudun äärettömän varovasti siihen, mitä tahansa niistä kirjoitankin. Toisaalta osakkeiden omistaminen on lähtökohtaisesti äärettömän hyvä asia, koska silloin tietää, millaista se piensijoittajan arki on. Pelkään myös, että en pysty Nokiaa heilauttamaan omalla uutisellani. Valitettavasti, niin mukavaa kuin olisikin olla markkinoiden herra", nauraa Hämäläinen.


Kuinka paljon otat itse kantaa jutuissasi?
Toimittajan moraalista
Toimittajan itsesensuuri?
Toimituksen sensuuri?
Juttujen vinkkaajan moraali?


Karo Hämäläinen on koulutustaustaltaan kirjallisuusihminen, ja on julkaissut kasan lasten ja nuorten kirjoja sekä viimeisimmäksi yhdessä Janne Waltosen kanssa tietokirjan Kuplaa rikkaampi. Talousasiat ovat kiinnostaneet aina, vaikka kiinnostus jäikin opinnoissa humanismin jalkoihin.
"Ostin ensimmäiset pörssiosakkeeni Porrassalmenkadun silloisen KOP:n tiskillä Mikkelissä vuonna 1987. Suomen Viestintäkehitystä tietenkin, koska toimittajahommat olivat kova sana jo lapsena. Karon Kuvalehti alkoi ilmestyä heti kun sain kirjoituskoneen", muistelee Hämäläinen.

Ennen Arvopaperia Hämäläinen työskenteli toimittajana bisnes.fi -lehdessä. Takana on myös pitkä ura kirjallisuuskriitikkona.
"Tällä hetkellä en haluaisi toimittaa kuin taloutta. Talous tarjoaa aina ja kaiken aikaa uutta materiaalia, joten päivittäinen uutistyö on helppoa. Toisaalta talous tarjoaa suunnattomasti draaman aineksia. Jokaiseen pitempään featureen saa mukaan rahan, vallan, voiton tai tappion. Kun rakkauden keksii, niin siinähän on draaman aineksia kylliksi. Olen saanut kirjoittaa Arvopaperiin tunteisiin vetoavia, laajoja, kaunokirjallisia tarinoita."

Copyright: Suvi Härkönen

It-kupla ja mitä siitä opittiin

Karo Hämäläinen julkaisi keväällä yhdessä Janne Waltosen kanssa kirjan Internet-kuplasta, sen puhkeamisesta sekä siitä, mitä tästä kaikesta opittiin. Opetusnäkökulma on mukana kuplaseikkailijoiden henkilökohtaisissa tarinoissa.
"Itselläni oli tausta-ajatus, että it-kupla ja sen tarjoama draama täytyisi käyttää jollakin tavalla kirjallisessa muodossa hyväksi. Koska minulla on kirjailijaksi huono mielikuvitus, ratkaisin ongelman menemällä oikeitten ihmisten tykö ja kyselemällä heidän tarinoitaan. Viimeinen ponsi kirjan tekemiseen tuli Waltosen Jannelta viime syksyn kirjamessuilla. Siinä oli tausta-ajatuksena se, mitä opimme, mutta päätarkoituksena oli kertoa 11 mielenkiintoista tarinaa", toteaa Hämäläinen.

Hämäläinen arvelee, että kirja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä it-kuplan aikana oikein tapahtui. Myös sijoitusmaailmassa on ollut kiinnostusta kirjaa kohtaan, vaikka kyseessä ei mikään sijoittamiskirja olekaan. Omasta kuplaseikkailustaan kertovat muiden muassa Jippii Groupin silloinen toimitusjohtaja Harri Johannesdahl, Meteor-nettikirjakaupan perustaja Tapio Mäkelä sekä keskeinen wap-kuplan puhaltaja Ville Tolvanen.

Copyright: Suvi Härkönen

No mikä sitten meni pieleen? Lista on pitkä ja opettavainen: Suunnitelmia ei ehditty tehdä tai ne tehtiin ainakin huonosti. Operatiivisen johdon rinnalla ei ollut ulkopuolisia tarkkailijoita. Johto ei tiennyt missä alaiset menivät, hallitus ei tiennyt missä yritys meni. Sijoittajilta meni luottamus, koska heille annettiin lupauksia, joita ei kyetty pitämään. Organisaatioissa ei ollut kunnon johtajia. Henkilöstö vaihtoi työpaikkaa paremman palkan perässä ja niin edelleen.
"Perspektiivin havaitseminen oli varmasti suurin. Ensin pörssissä arvostukset alkoivat nousta pilviin, koska siellä tuli tämä tyypillinen kupla-reaktio: kaikki nousee ja minun täytyy ostaa, koska huomenna se on jo niin paljon kalliimpaa. Tätä jatkui niin kauan kuin sitä saattoi jatkua, kunnes sitten huomattiin, ettei tässä ole mitään järkeä", pohtii Hämäläinen.


Mikä meni pieleen, Karo Hämäläinen?
Sijoittajilta meni luottamus, koska heille annettiin katteettomia lupauksia?
Suunnitelmia ei ehditty tehdä tai ne tehtiin ainakin huonosti?
Henkilöstö vaihtoi työpaikkaa paremman palkan perässä?
Talouden seuraava kupla?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: