Tärkeintä on onnistumisen riemu

Copyright: Virpi Kukkonen

Onnistumisen riemu käsityöläisellä tulee siitä, kun näkee ideansa valmiina, omin käsin työstettynä valmiiksi tuotteeksi. Käsityöläisyrittäjiä riittää Itä-Suomessa, vaikka leipä ei käsin tekemällä helpolla irtoakaan. Monelle käsityöläiselle työn tekeminen onkin mieluinen harrastus, sillä pelkästään käsitöillä elättäminen vaatisi suuria markkinointiponnistuksia.

Virsutkin viedään jalasta
Irma Porokan tuohiset ostos- ja puunkantokorit sekä leipävakat ovat tulleet tutuiksi Juuan seudulla. Töitä on matkannut myös Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan,ja yksi tuohilakkilähetys on mennyt jopa Kaukoitään asti. "Tuohi on ihana materiaali, kun sen kanssa pääsee sinuiksi", Irma Porokka huokaisee.

Saveen sotkeutunut
Savesta tuli Liisa Kokkosen materiaali vahingossa. Sinikka Häyrisen oppitytöstä on tullut kokonaan keramiikalla elantonsa ansaitseva yrittäjä, joka on kehittänyt omia malleja ja itselleen sopivia lasitteita. Keraaminen keskus -projekti on vienyt juukalaista keramiikkaa eteenpäin. Copyright: Virpi Kukkonen

Kaikkein rakkainta on näpertäminen
Kosmetologin työt saivat jäädä, kun helsinkiläinen diplomikosmetologi Aila Ruuskanen muutti Nurmekseen viisi vuotta sitten. Vapaa-aikaan aikaisemmin kuulunut käsityö, erilaisten materiaalien yhdistely, tuli keskeiseksi elämänsisällöksi. Samalla se on merkinnyt myös osittaista työttömyyttä.

Käsin sidottu kirja on oivallinen lahja
Paperikonservaattori Heidi Törrönen rakastaa kirjoja. Työssään Helsingin yliopiston kirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitoksella hän korjaa vanhaa, ja harrastuksessaan kirjansidonnassa toteuttaa vastapainoksi ideoitaan.

Museokonservaattori on monitaituri
Jollei Nurmeksen museokonservaattori Ari Väisänen löydä työkaluja kohteensa entistämiseen, hän kehittää itse sopivia. Lempimateriaalinaan hän pitää puuta. "Puun kanssa työskennellessä käden jälki jää parhaiten näkyviin."

Nettiradio Mikaelin arkistosta: