Yhteistoiminta työpaikoilla:
pakkopullaa vai rakkauden roisketta?

Kun yhteistoimintamenettelyn aloittaminen työpaikalla pääsee uutiseksi asti, tiedossa on yleensä kenkää ja kilometritehdasta kymmenille ihmisille. Maailmalla harvemmin huudellaan, jos yhteistoimintaa on käytetty menestyksekkäästi yrityksen kehittämiseen. Joillekin koko yt-laki on kätkeytynyt pykäläviidakon pimentoihin.

Yhteistoimintalain tavoitteena on työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen. Saneerausten yhteydessä käytäntö tuskin tuntuu siltä, varsinkin jos oma työpaikka on liipaisimella. Laman aikana monissa yrityksissä myös opittiin kamppailemaan yhdessä työn säilymisen puolesta. Hädän hälvettyä "yytee" tuppasi jäämään muodollisuudeksi ja työtä kehitettiin jossain muualla - jos lainkaan. Lakiko on syyllinen?

Voiko lakikirja kourassa kehittää?
"Yhteistoimintalaki on mainettaan parempi. Suomen lainsäädännön selvä etu on organisoinnin keveys ja toteutustapojen valinnanvaraisuus ja monipuolisuus", luonnehtii johtaja Lasse Laatunen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta. Työmarkkinajuristina hän kuitenkin näkee, että lakikirja on turhan järeä työkalu, kun pyritään aitoon ja arkipäiväiseen yhteistyöhön.

Yhteistyötä on opeteltava
Apulaisosastopäällikkö Eija Hietanen tietää kertoa, miksi työntekijät suhtautuvat epäillen yhteistoimintalakiin, vaikka ovatkin innokkaita muunlaiseen kehittämistyöhön. SAK:ssa pidetään tarpeellisena ottaa syyniin koko osallistumisjärjestelmiä koskeva lainsäädäntö.

Kehittäminen vaatii yhteistä oivallusta
"Vasta nyt ollaan oivaltamassa mahdollisuudet, mitä yhteistyö voi tuoda mukanaan työelämässä niin yrityksen, työntekijöiden kuin asiakkaankin parhaaksi." Pääluottamusmies Ritva Suomalainen pohtii luottamusmiehen roolia ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

Luottamusmies on näköalapaikalla
Pääluottamusmies Tapio Lamminen on kokenut yt-neuvottelujen erilaiset puolet. Neuvotteluja voidaan käydä kolmekin kuukautta muodon vuoksi, vaikka lopputulos on jo ennalta tiedossa. Samassa ajassa pystyy myös löytämään uusia vaihtoehtoja, kun niitä etsii aidosti.

Vaikka laki yhteistoiminnasta on ollut yrityksissä voimassa vuodesta 1979, moni on välttynyt joutumasta sen kanssa tekemisiin. Laki koskee vähintään 20-30 hengen yrityksiä, joten pienten työpaikkojen väki jää ulkopuolelle. Julkisella sektorilla on oma yhteistoimintasopimuksensa.

Yhteistoiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia pohdittiin Mikkelissä kesäkuun puolessa välissä. Mikkelin 22. Kesäpäivien teemana oli Yhteistoiminta - farssiako koko touhu? Kesäkauppakorkeakoulun järjestämässä seminaarissa yli 400 yritysjohdon, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajaa pohti eri osapuolten rooleja "yt-näytelmässä" sekä tuumi, millä tavoin aplodit on ansaittava.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: