Työelämän ilmiöt luovat tarvetta uusiin työkaluihin selvitä niistä

Lauri Lyly. Copyright: Mervi Sensio

Viime vuonna irtisanottiin tuotannollisista tai taloudellisista syistä 34 000 ihmistä. Se on huikea määrä, päivittelee Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly. Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että näiden ihmisten ja tulevien irtisanottujen tueksi saatiin heinäkuun alussa muutosturva. Se on lakiuudistus, jolla vastataan tämän päivän työelämän ikävään ilmiöön. Seuraavat työkalut muihin työelämän muutoksiin ovat jo kehitteillä.

SAK:n Työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly kuvailee suomalaisen tehdastyön muuttuneen entistä sirpaileisemmaksi. Myös tuotannon reaaliaikaisuus yleistyy, ja kun kausivaihtelut ovat suuria, eikä varastoon juuri tehdä, tuovat nämä mukautumistarvetta. Näiden muutosten myötä myös monialainen ammattitaito korostuu. Näillä konsteilla etsitään lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä, mikä on hyvä asia, sillä vain siten Suomi pärjää. Lylyn mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, että työntekijöitä ei oteta mukaan näihin muutosprosesseihin tarpeeksi hyvin. Työntekijöiden pitäisi päästä mukaan vaikuttamaan, jotta hekin tietäisivät, mitä on tapahtumassa.


Kaikki muutokset vaikuttavat työntekijöihin


Sirpaloitumisen lisäksi suomalaisen tehdastyön nykyilmiö on sen katoaminen. Viime vuosina kokonaisia tuotantolaitoksia on siirretty ulkomaille ja niiden mukana lähtevät työpaikat kerta heitolla kymmeniltä ja sadoilta ihmisiltä. Lylyllä on kuitenkin lohdullista kerrottavaa, nimittäin samaan aikaan on syntynyt myös uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, mutta onpa niitä syntynyt myös teollisuuteen. Lyly tunnustaa, että siitä huolimatta lukiessaan uutisista jälleen kymmenistä ja sadoista irtisanotuista joutuu kyllä ihmettelemään, millä ihmeellä heidän menetetyt työpaikat korvataan. Viime vuonna tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottiin 34 000 ihmistä.

Tämän ihmisjoukon ja tulevien irtisanottujen tueksi on nyt kuitenkin olemassa muutosturva, joka tuli voimaan heinäkuun alusta 2005. Lyly toteaa, että sillä halutaan irtisanotuille spesiaalimpaa palvelua ja nopeampaa paluuta töihin. Muutosturva on monitahoinen uudistus. Tähän mennessä sen tarjoamaan työllistymisohjelmaan on tarttunut noin 3500 ihmistä ja se osoittaa, että tällaiselle työkalulle on ollut tarvetta. Lylyn mukaan lain soveltamisongelmia käytäntöön ei juurikaan ole ollut. Suuri haaste tulee tietysti olemaan se, että muutosturvan työllistämisohjelman toimenpiteet todella auttaisivat uudelleen työllistymiseen. Toinen iso huoli ja jännittämisen aihe on, miten muutosturva toteutuu pienillä työpaikoilla.


Muutosturvan perusidea ja ensikokemukset?
Miten työnantajat ovat ottaneet muutosturvan vastaan?


Jotkut viranomaiset ovat ilmaisseet pelkonsa siitä, että muutosturvan työllistymisohjelmia tullaan tekemään myös turhaan, sillä ohjelma tarjoaa selkeää taloudellista etua, mutta ei sisällä pakkoja, eikä sakkoja. Esimerkiksi eläkkeelle haikaileva voi haluta työllistymisohjelman tukieuroineen, toteuttaa sitä näennäisesti ja todeta ohjelman päätyttyä, että nyt jään kuitenkin eläkkeelle. Lauri Lyly pitää tavoitteena, että iäkkäämpikin työvoima pysyy töissä. Siksi työllistymisohjelmaan hakeutuva iäkkäämpikin ihminen on otettava siihen avoimella mielellä, eikä Lyly lähtisi edes ajattelemaan tilanteessa sitä ikävämpää vaihtoehtoa. On nimittäin niin, että vaikka nyt työttömyys on tavallista ja irtisanottuja riittää, alkaa myös näkymään työvoimapula, jota on viime vuosina tulevaisuuden puheissa ennustettu tämän tästä. Nyt on jo paljon avoimia työpaikkoja, joihin ei tahdo millään ilveellä löytyä tekijöitä. Löytyykö reittejä työstä työhön muutosturvan avulla? Joka tapauksessa lukuisiin työpaikkoihin etsitään tekijöitä ja osaan sellaisia on löytynyt maahanmuuttajien joukosta. SAK:n jäsenliitoissa on jo 12 000 ulkomaalaisperäistä jäsentä. Työelämän nykykuva kirkastui taas. Se on kansainvälistynyt ja kansainvälistyy entisestään.


Kuinka paljon tehtaissa on maahanmuuttajia?
Työvoiman vapaa liikkuvuus, mitä se tarkalleen tarkoittaa?


Lauri Lyly kertoo, että nyrkkisääntö työvoiman liikkumisessa on, että työntekijää kohdellaan työpaikalla kyseisen maan työehtojen ja sopimusten mukaisesti. Työelämän kansainvälistymisen myötä tarvitaan kuitenkin nyrkkisääntöjä tarkempaa normistoa, sillä ongelmia on ollut. Ensimmäinen ongelma on, että ei tiedetä, keitä töissä ylipäätään on. Toinen ongelma on nyrkkisäännön toteutuminen. Maksetaanko työntekijöille maan normiston mukaisesti palkat, entä sotut ja verot? Tähän ratkaisuksi on räätälöity tilaajan vastuu, joka pyrkii tasavertaisiin työmarkkinoihin. Tämä vielä työn alla oleva uudistus osoittaa selkeästi, kenellä on vastuu tarkistaa, että työnantajan velvoitteet tulevat hoidetuksi maan normien mukaisesti. SAK:n mielestä vastuu pitää olla tilaajalla, koska tilaaja tietää sopiessaan, minkä tekijän ottaa ja näin tilaajalla on paras paikka seurata, että asiat ovat kunnossa.


Tilaajavastuu on iso ja merkittävä juttu


Lauri Lyly ei ihmettele yhtään, että suomalainen työ kiinnostaa ulkomaalaisia, joiden kotimaassa palkkataso on alhaisempi. Työpaikkojen monikulttuuristuminen Suomessa onkin selvää, mutta yleistyykö suomalaisten liikkuvuus ulkomaille töihin? Kyllä, uskoo Lyly. Nuoret lähtevät herkimmin ja eritoten jos Suomessa on tarjolla pätkätöitä ja ulkomailla vakituista, on lähteminen jo suht matalan kynnyksen takana. Suomesta lähtevät eivät kuitenkaan lähde tehtaan perässä tuotannollisiin töihin vaan asiantuntijaksi, osaajaksi ja johtajaksi. Toisin oli 60-70 -luvuilla. Silloin suomalaiset olivat samankaltaisessa tilanteessa kuin nyt monet Suomeen töihin tulevat.

Copyright: Mervi Sensio
60-70 -luvuilla Suomesta lähdettiin Ruotsiin


Työvoiman liikkuvuus, irtisanomiset ja vastuukysymykset työntekijästä ovat työelämän ilmiöitä, joihin työntekijät törmäävät omilla työpaikoillaan yllättäen ja epävarmoina, mitä oikeastaan on tapahtumassa. Palkansaajien edunvalvojat yrittävät puuttua tällaisiin tilanteisiin etukäteen, jotta muutokset eivät tuntuisi pelottavilta. Lyly ei usko, että esimerkiksi nyt muutosturvalla on mitään vaikutuksia irtisanomisiin, mutta konkreettisesti muutosturva on vaikuttanut jo muuten tuhansien ihmisten elämään parantaen heidän mahdollisuuksiaan löytää uutta työtä. Monenlaisia muitakin hankkeita on vireillä, joilla yritetään vastata tämän päivän työelämän haasteisiin työntekijän näkökulmasta.


Mitä muuta uutta palkansaajien etujärjestö nyt puskee eteenpäin?


Takaisin