Metsäalalta kansainvälisille markkinoille

Kirsi Itkonen. Copyright: Mari Hyvönen

Useat metsäalan ihmiset tavoittelevat nykyisin muutakin kuin samassa työpaikassa puurtamista eläkeikään asti. Osa haluaa piipahtaa työuran aikana ulkomailla tai jäädä sinne pysyvästi. Toiset haluavat parantaa omaa osaamistaan ulkomaankomennuksella ja toiset hakevat kokonaan uusiin tehtäviin. Uuteen paikkaan meneminen vaatii uskallusta, mutta rohkeus palkitsee. Metsänhoitaja Kirsi Itkosen kokemukset Nepalista ovat olleet monin tavoin avartavia.

Projektit ovat yksi mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin. 1990-luvulla Nepalissa oli useita metsäprojekteja, mutta nykyisin painopiste on siirtynyt lähinnä opetukseen ja ympäristökasvatukseen. Useissa eri maissa on mahdollisuus edistää omaa osaamista ja jakaa oman maan metsätietoutta muille.

Nepalin metsätaloudesta löytyy suuria eroja verrattuna Suomeen. Kulttuuri, ihmiset ja elämäntapa ovat myös erilaisia. Kirsi Itkonen toimii opettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalouden yksikössä. Hän on työskennellyt Nepalissa vuosina 1996-98 Suomen ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyöprojektissa, jossa arvioitiin Nepalin metsävaroja. Projekti kesti yli 10 vuotta, mutta Itkonen oli mukana kahden vuoden ajan. Nepalissa hän tutustui myös metsänhoitoon.

Nepal on yksi vähiten kehittyneistä maista ja siellä puita istutetaan käsin tai kuokalla. Maassa on myös ollut erilaisia projekteja, joissa ihmiset ovat menneet kylään kertomaan taimien istutuksesta. Samalla on jaettu puiden siemeniä ja työkaluja.

Copyright: Mari Hyvönen
Naiset istuttavat uutta metsää


Puunkorjuu on myös hyvin alkeellista Nepalissa, koska koneita ei juurikaan ole. Rakennustarpeet ja polttopuut tehdään käsin. Käytettävät välineet ovat vanhoja verrattuna suomalaisiin.


Käsipelillä puuta metsistä
Nepalin metsien pahin tuholainen?


Nettiradio Mikaelin arkistosta: