Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan

Copyright: Nina Kurki

Työllä on nyky-yhteiskunnassa paradoksaalinen rooli. Toisilla sitä on liikaa ja toisilla ei ollenkaan tai lyhyissä pätkissä. Niillä joilla sitä on, on kamala kiire, stressi ja lopulta uupumus. Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja FL Pirkko Lahti näkee, että työpaikoilla on mahdollista auttaa henkilöstön jaksamista esimerkiksi laittamalla perusasiat - kuten työpaikan pelisäännöt, henkilöstöasiat ja työterveydenhuolto - kuntoon. Niksit oman jaksamisen kohentamiseksi ovat vallan yksinkertaisia: kunnon yöuni, ruoka, liikunta ja ihmissuhteet sekä päivästä ja viikosta toiseen samanlaisena rullaava tavallinen arki toimivat ihmisen tukena ja turvaverkkona.

Nykytrendin mukaista on tupata allakkansa täyteen menoja sekä tuskailla työn määrää, ajan vähyyttä ja väsymystä. Jos aika työpaikalla tuntuu loppuvan kesken, raahataan töitä helposti kotiinkin, jolloin perheen yhteinen aika vähenee entisestään. Pirkko Lahti huomaa, ettei työelämässä mukanaolon positiivisista puolista voi oikeastaan edes puhua, sillä se herättäisi heti epäilyjä liian lepsusta työtahdista.

Pirkko Lahti on sitä mieltä, että työssä väsyminen on terve reaktio, mutta pitkään jatkuessaan ja hoitamattomana se voi johtaa lopulta loppuun palamiseen eli burn outiin. Ihmiset ovat yksilöitä ja niinpä ihmiset kestävät myös työpaineita ja stressiä eri tavalla. Nykyisenkaltaisessa kiivastahtisessa yhteiskunnassa stressi on tullut monelle tutuksi. Kausittaista stressiä kuitenkin kestää paremmin, kun tietää sen olevan vain väliaikaista. Pysyvä stressi alkaa kuluttaa ihmistä. Stressiuupumisreaktioita todetaan yhä nuoremmilla, ja yksi syy tähän ovat Lahden mukaan määräaikaiset työsuhteet.


Onko stressistä tullut pysyvä osa nykyihmisen elämää?
Miksi toiset jaksavat ja toiset palavat loppuun?
Onko uupuminen nyky-yhteiskunnassa heikon ihmisen merkki?
Kuinka on johtajien jaksamisen laita?


Pirkko Lahden mukaan terveessä työyhteisössä on selkeät pelisäännöt, hyvä henkilöstöpolitiikka ja terveydenhuolto sekä mahdollisuus kouluttautua. Myös työn jatkuvuus edistää henkilöstön jaksamista. Perusasioiden täytyy olla kunnossa. Myös työpaikan hengellä on tärkeä merkitys, sillä jokainen haluaa kuulua johonkin yhteisöön.
"Jos on tunne, ettei sinulla ole paikkaa työyhteisössä, on ulkopuolisena oleminen erittäin raskasta. Joutuu kokemaan, ettei ole hyväksytty, ettei osaa. Siinä voi tulla monta mitätöimisen mielikuvaa, jotka syövät voimavaroja, koska kukaan ei halua olla huono tai ei-hyväksytty ihminen."


Hyvä ilmapiiri tukee työn tekemistä
Työpaikkakiusaamisesta
Onko työterveydenhuollolla keinoja ja osaamista reagoida työssään oireileviin?
Ihminen on organisaation voimavara


Pirkko Lahti. Copyright: Nina Kurki

Uupumus ja masennus eivät kuitenkaan ole vain vakituisissa työsuhteissa työtätekevien ongelmia. Työtön tai pätkätyöläinen ei uskalla tai voi tehdä kovin pitkälle tähtääviä tulevaisuudensuunnitelmia, tai ostaa esimerkiksi asuntoa, koska taloudellinen tila on epävakaa ja voi heilahtaa epätoivoisen puolelle milloin tahansa. Lisäksi pätkätyöt ovat Pirkko Lahden mielestä ongelmallisia, koska lyhyitä työjaksoja tekevän on pakko panna aina parastaan, jotta olisi mahdollisuuksia saada kutsu työn tekoon toistekin.
"Turvattomuus ja ylipinnistäminen kuluttavat ihmistä hyvin paljon ja sehän näkyy jo varsinkin nuorten ryhmässä selvästi", toteaa Lahti.

Omaa jaksamistaan voi edistää aivan yksinkertaisilla keinoilla. Pirkko Lahti nostaa esille asioita, jotka korostavat terveellisen ja säännöllisen elämänrytmin merkitystä. Ihminen tarvitsee jaksaakseen ensinnäkin riittävän pitkät ja säännölliset yöunet. Keskimääräinen määrä aikuisella on 7-8 tuntia yössä, mutta jotkut saattavat pärjätä vähemmälläkin. Lisäksi on tärkeää syödä ja liikkua hyvin, monipuolisesti ja taas, säännöllisesti. Selkeä päivärytmi päivästä ja viikosta toiseen toimii eräänlaisena turvaverkkona. Lahti peräänkuuluttaa tavallisen arjen arvostamista. Arjen, jossa ei ole mitään erikoista tai sähäkkää. Erikoisuus tai tähtihetki muodostuu siitä, kun arkeen tulee poikkeama. Nykyihminen kaipaa kuitenkin elämäänsä jatkuvasti äärielämyksiä ja jännittäviä tapahtumia.
"Olen jututtanut ja tutkinut lapsia ja he toivovat, että kun vain tehtäisiin jotain, vaikka syötäisiin kerran päivässä yhdessä tai katsottaisiin televisiota. He eivät suinkaan halua sännätä jostain hurjan jännittävästä tapahtumasta toiseen. Tämä harha tulee siitä, että media aika pitkälti välittää tapahtumapainotteista elämää, koska se on uutisarvoista."

Copyright: Nina Kurki

Nyky-yhteiskunta on pitkälti privatisoitunut ja sitä kautta koventunut. Pirkko Lahden mielestä kehityksen suunta on huolestuttava, sillä apua tarvitsevat työnnetään yhä useammin yhteiskunnan vastuulle. Eletään kulttuurissa, missä jokainen pitää huolta vain itsestään.
"Ei ole ihmistä, joka ei joudu kriiseihin eikä ihmistä, joka ei tarvitsisi toista ihmistä. Vaikka nyt olisi kuinka posliinimainen, koskematon, nuori ja nätti, tulee joskus vaiheeseen, jossa elämään tulee säröjä. Silloin toisten apu on todella tärkeää."


Pienentyneissä perheissä lapsille vähemmän tukijalkoja


Suomalaisia syytetään usein itseensä käpertymisestä ja puhumattomuudesta. Pirkko Lahti kertoo kuitenkin vasta lukeneensa tuoreen eurobarometrin mielenterveydestä. Tutkimuksessa oli verrattu Euroopan Unionin maita keskenään. Barometrin mukaan eniten psykiatrisia ongelmia viimeisen vuoden aikana ovat kokeneet, yllättävää kyllä, italialaiset ja espanjalaiset. Vähiten ongelmia olisi tutkimuksen mukaan Suomessa ja Ruotsissa.
"Italia ja Espanja ovat lähtökohtaisesti näitä kalkattavia maita eli näitä, joissa puhutaan todella paljon. Voi sittenkin olla, että se kulttuuri piilottaa paljon, ja meillä on avoimemmin tilastoitu näitä asioita", pohtii Lahti.


Onko masennus suomalaisten kansantauti vai onko kyseessä globaali ongelma?
Ovatko diagnostisoidut mielisairaudet lisääntyneet?


Nuoret ovat paljon vanhempiaan hanakampia hakemaan apua kriisin kohdatessaan. Nuoret myös puhuvat asioista paljon avoimemmin. Tästä taas syntyy mielikuva, että ongelmat ovat paljon suurempia kuin ovatkaan. Vanhempi sukupolvi sen sijaan saattaa hävetä jopa syövän syntymistä tai sydänoireita.
"Vanhempi sukupolvi saattaa hävetä heikkoutta. Nuorempi sukupolvi sen sijaan tietää, että jokainen on heikko vuorollaan."


Eri ikäisillä on erilaisia kriisejä


Haastattelu on tehty Mikkelissä 12.-13.6.2003 järjestetyssä Mikkelin Kesäpäivät -työelämäseminaarissa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: