Työmarkkinat ovat ennätyshaasteiden edessä

Harri Skog ja Vilja Siiskonen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomalaiset työmarkkinat ovat ennätysmäisten haasteiden edessä, sillä suurten ikäluokkien eläköityminen vapauttaa parhaimmillaan miljoona työpaikkaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Kehitys ei vielä näy, vaan tilastot saavat viranomaiset huolestuneiksi: pitkät työttömyysjaksot venyvät entisestään ja työmarkkinatuki muuttui huomaamatta kansalaispalkaksi. Hallituksen tavoitteena on saada seuraavien seitsemän vuoden aikana näkyville 100 000 uutta työpaikkaa, mikä nostaisi työllisyysastetta viidellä prosentilla.

Hallituksen työllisyysohjelman ohjelmajohtaja Harri Skog sanoo, että viime kuukausien irtisanomisaalto vaatii sekin hallitukselta pikaisia toimia. Ydinkysymys hänestä onkin, onko työ katoamassa Suomesta. Työllisyysohjelman vetämistä hän kuvaa maratonjuoksuksi, joka on nyt alkumetreillä. Hallituksen asettamat tiukat tavoitteet edellyttävät, että pitkäaikaistyöttömyys saadaan kuriin, osaavaa työvoimaa tarjolle ja ihmiset pysymään kolmisen vuotta nykyistä pidempään työssä.


Edessä on todella kova haaste?


Asiantuntijat puhuvat rakennetyöttömyydestä ja työttömyyden kovasta ytimestä. Kun pari vuotta sitten oli 10 000 ihmistä ollut työttämänä kuusi vuotta tai enemmän, heitä on nyt jo yli 30 000. Skog ihmettelee, että tilastoissa on jopa 10 000 ihmistä, jotka ovat saaneet olla kahdeksan vuotta työmarkkinatuella ilman, että "kukaan olisi heitä häirinnyt niin, että he olisivat menettäneet tuen". Aktiivisen työnhaun aikaiseksi tarkoitetusta tuesta onkin yllättäen tullut kansalaispalkan luonteinen tuki. Tämän kehityksen viranomaiset aikovat nyt yhdessä pysäyttää.


Kela, kunnat ja työvoimatoimistot yhdistävät voimansa


Viranomaisten tilastojen valossa ongelmallisin ryhmä ovat 35-44 vuotiaat suomalaiset työttömät miehet, joilla on vähän työkokemusta, asenne työhön on ongelmallinen, asuntoasiat ehkä rempallaan, velkaa piisaa ja elämänhallinta ei ota sujuakseen. "Heillä on nuoruusvaihde jäänyt päälle", miettivät asiantuntijat. Nyt viranomaiset aikovat saada nämä miehet takaisin kiinni työelämään, vaikkapa ensin ns. matalan tuottavuuden työpaikkoihin ja siitä hivuttamalla vähitellen vaativampiinkin tehtäviin.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Työttömyydestä on tullut heille elämäntila


Ikääntyvien työssä viihtymiseen aiotaan myös kaivaa konstit näkyville. Tällä hetkellä ikääntyvistä eli 55-64 -vuotiaista on työssä 48 % prosenttia, kun vastaava luku on muissa Pohjoismaissa seitsemisenkymmentä prosenttia. Hallituksen tavoitteena on nostaa lukema meilläkin yli 50 prosentin vuoteen 2010 mennessä. Ideana on tarjota sitä enemmän tukea, mitä pidempään henkilö pysyy työelämässä.


Työn mielekkyys ja organisointi ovat tärkeitä


Nykynuorille povataan ennätysmäistä valinnanvapautta työmarkkinoilla lähivuosina. Todellisuudessa nuorille on kuitenkin täällä hetkellä tarjolla yleensä vain määräaikaisia pätkätöitä. Skog uskoo, että määräaikaisista töistä muotoutuu vähitellen pysyviä. Jos viranomaisten tahto toteutuu, nuoret suoriutuvat jatkossa opiskelemaan entistä nuorempina ja valmistuvat nykyistä sutjakampaan tahtiin. Tulevaisuus on nuorten, sillä vuosikymmenen loppuun mennessä arviolta miljoona työpaikkaa jää vaille tekijää. Se on paljon 2,5 miljoonan työpaikan maassa.


Nuorille tulee järkeviä töitä tarjolle


Maakunnissa varaudutaan jo työvoimapulaan. Esimerkiksi Etelä-Savossa lasketaan tarvittavan seuraavien kymmenen vuoden aikana 34 500 uutta työntekijää, jos nuoret eivät jää kotimaakuntaansa ja nykymuotoinen teollisuus pysyy paikoillaan työpaikkoineen. Työvoimaa aiotaan nyppiä työttömistä, houkuttelemalla ikääntyvä väki pysymään pidempään työssä ja työllistämällä väkeä ulkomailta jatkossa muihinkin kuin sesonkiluonteisiin keikkatöihin. Etelä-Savon TE-keskus onkin päättänyt, että kunnittain laaditaan maahanmuuttostrategia, missä selvitetään työvoimapoliittisten strategioiden lisäksi myös humanitääriset seikat. Harri Skog näkee jo nyt maassa olevat maahanmuuttajat työvoimareservinä, joka pitäisi ensin saada nykyistä paremmin sijoittamaan työmarkkinoille.


Maahanmuuttajien työllisyysaste on vielä alhainen


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savossakin metsästetään korkean teknologian työpaikkoja, joten uudet työpaikat eivät sellaisenaan sovellu nyt työttömänä oleville. Pitkäaikaistyöttömille suunnitellaan ns. hissimallia eli taitoja ja tietoja nostetaan vähä kerrassaan vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Yksin yksikään viranomaistaho ei usko haasteisiin pystyvänsä vastaamaan, vaan työkaluksi etsitään seudullista yhteistyötä. Eteläsavolaisten vuodesta 2000 EU-rahoitteisena pyörittämät työllisyyden palvelukeskukset ollaan vakinaistamassa. Ideana keskuksissa on lähteä asiakkaan omista tarpeista, olipa ongelmana sitten huonot hampaat, ajokortin puute tai vanhentuneet työtaidot. Ohjelmajohtaja Harri Skog kelpuuttaisi eteläsavolaisen innovaation malliksi moniin maakuntiin.


Etelä-Savossa kehitettiin alueellinen innovaatio


Harri Skogin mukaan tärkeiksi kysymyksiksi lähitulevaisuudessa on nousemassa, miten suomalaiset yritykset pärjäävät verokilpailussa ja saavat houkuteltua työvoimaa. Hän ei usko, että Suomeen virtaisi väkeä ulkomailta, pikemminkin työpaikat virtaavat jatkossa meiltä ulkomaille.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: