Osaajien on yhdistettävä voimansa

Copyright: Maija Ripatti

"Mikkelin alueella on täydet mahdollisuudet kehittyä erikoistuneeksi kasvukeskukseksi. Alueella on osaavia yrityksiä ja tutkimuspotentiaalia eikä sijaintikaan ole mikään este. Tarvitaan vain osaamisen yhdistämistä, erikoistumista ja rohkeaa verkottumista", sanoo Tekesin hankerahoituksesta vastaava johtaja Kristiina Laurila.

Alueiden taloudellisen kehittymisessä osaaminen, erikoistuminen ja verkostuminen ovat avainasemassa. Kristiina Laurila korostaa, että alueilta pitäisi löytyä rohkeutta panostaa sellaiseen osaamiseen, jolle löytyy kasvupohjaa. "Alueiden elinvoima riippuu nimittäin pitkälti sen yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla."

Tekesin huhtikuussa julkaisema raportti Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista osoittaa, että vahva panostus teknologiaan ja verkottuminen sekä alueellisesti että alueen rajojen ulkopuolelle luovat pohjan yritysten menestymiselle. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa.

"Suomessa on 4-5 vahvaa kasvukeskusta, mutta niitä voisi olla kaksinkertainen määrä. Lisäksi maassamme on kymmenkunta merkittävää erikoistunutta kasvukeskusta. Näitä keskuksia pitäisi edelleenkin vahvistaa ja määrää lisätä. Osaamisen keskittäminen on kaikkien etu", Laurila muistuttaa.

Copyright: Tekes
Alueellinen kehittäminen on olennaisen tärkeää
Oppilaitoksilla tärkeä rooli


Laurilan mukaan kukin alue tarvitsee osaamiselle, erikoistumiselle ja verkottumisella rakentuvan innovaatiostrategian, joka perustuu toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen. Strategian avulla etsitään sellaisia kasvualoja, joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

"Alueellisen rahoituksen tehtävä on vahvistaa alueen innovaatiotoimintaa, kun taas Tekesin rahoituksen tärkeimpänä tehtävänä on kasvattaa yritysten osaamista ja sitä kautta valmentaa niitä kansainväliseen kilpailuun", Laurila tarkentaa. Viime vuonna Tekes jakoi yrityksille kehittämisrahaa kaikkiaan 237 miljoonaa euroa. Mikkelin seudulle siitä tuli vain murto-osa.

"Summa korreloi aika hyvin sen rahan kanssa, joka Etelä-Savossa vuosittain käytetään tutkimus- ja kehitystyöhön. Haastetta siis riittää", Kristiina Laurila toteaa ja korostaa samalla, että Mikkelillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä erikoistuneeksi kasvukeskukseksi. Mikkelin mahdollisuutena voisivat olla alueen osaamiskeskuksen painopistealoiksi valitut pinnoite- ja komposiittitoimialat.


Potentiaalia on, jos tahtoa löytyy


Kristiina Laurila. Copyright: Tekes

Etelä-Savo saa oman teknologiastrategian

Etelä-Savon alueella luodaan kuluvan vuoden aikana oma alueellinen teknologiastrategia, jonka tavoitteena on yhdistää maakunnan teknologiatavoitteet ja vahvistaa potentiaalisia kasvualoja. "Menestystä haetaan nimenomaan pitkällä tähtäimellä, ja tarkoituksena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja", TE-keskuksen johtaja Matti Kellokumpu sanoo. Kehitystyön vetureina ovat alueen yritysten lisäksi koulutus- ja tutkimuslaitokset ja yrityshautomot.

"Etelä-Savon alueella on olemassa monipuolinen yrityspalvelujen ja kehittämistoiminnan verkosto, jossa toimijoina ovat TE-keskukset, kunnat ja alueen elinkeinoelämä. Nämä toimijat ovat tuottaneet erilaisia toimintastrategioita, jotka ovat pohjana nyt laadittavalle yhteiselle teknologiastrategialle", kertoo puolestaan TE-keskuksen teknologiayksikön päällikkö Aki Hakala. Strategiaan sisällytetään yhtenä osana alueen eri seutukuntien pienempiä strategioita, joista kootaan yhteisiä tavoitteita koko Etelä-Savon alueelle. "Strategian valmistuttua se lähetetään etukäteen alueen yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja muille toimijoille. Työn tulokset käsitellään yrityksille suunnatuissa maakunnallisissa seminaareissa, jolloin sisältö tarkentaa ja jalostuu lopulliseen muotoonsa", Ari Hakala mainitsee.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: