Moni suomalainen lukee eniten töllöttäessään

Copyright: Minna Surakka

Suomalainen lukee yllättävän paljon televisiota katsellessaan. Tv-kääntäjä on tukitärkeä ohjelmatyön osa; hän suomentaa luontodokumenttien selostuksen, ohjaa animaatioiden dubbausta ja tekstittää ulkomailta hankitut ohjelmat. Digi-tv:n aloittaessa kasvaa myös tekstitettävien tai muuten kääntämistä vaativien ohjelmien määrä räjähdysmäisesti, ja silloin alalle kaivataan uusia ammattilaisia.

"Monessa kotitaloudessa päivän tärkein kirjallinen anti tulee television ruututeksteistä", heittää tv-kääntäjä Esko Vertanen. Vertanen työskentelee YLE Importin suomentajatiimissä ja kiertää ympäri Suomea kouluttamassa kääntäjäopiskelijoita tv-kääntämiseen.

Väite ei ole aivan tuulesta temmattu. YLE Importin tuottamaa tekstitettyä ohjelmaa lähetettiin viime vuonna 3700 tuntia. Siitä reilut 2000 tuntia oli elokuvia sekä sarja- ja viihdeohjelmia. YLEn ohjelmien ruututekstejä oli yhteensä 1 700 000 kappaletta. "Jos tämä tekstimassa muutetaan Helsingin Sanomien 43 millimetrin levyiseksi vakiopalstaksi, saadaan 15 kilometrin pituinen palsta. Siitä 1,5 kilometriä on ruotsia", Esko Vertanen suhteuttaa." Jos sama tekstimäärä muutetaan Kalle Päätalon keskimäärin 600 sivun romaaneiksi, niitä tulee lähes 60. Ja tämä pelkästään YLEn ohjelmista - Maikkari ja Nelonen tekstittävät vähintään saman verran."


Kemististä kääntäjäksi
Pystyykö tv-kääntäjä rentoutumaan telkkarin ääressä?
Tv-kääntäjälle sataa pyyheitä


Esko Vertanen. Copyright: Minna Surakka

Jalkaa ovenrakoon, kääntäjät, digi-tv tulee!

Digitelevision myötä ohjelmatarjonta lisääntyy. Vertanen kertoo, että jo nykyisellä ohjelmamäärällä kääntäjä on useimmiten se, joka näkee ohjelman ensimmäisen kerran kokonaan. Kilpailu ulkomaisista sarjoista on kova, ja vaikka ohjelmahankkija ottaa ohjelmaideasta ja toteutuksesta selvää, hän on todennäköisesti nähnyt sarjasta vain pienen näytepalan. Ostopäätös on tehtävä nopeasti, sillä kanavien lisääntyessä saman sarjan tai elokuvan esitysoikeuksia kosiskelee entistä useampi ohjelmahankkija.


Mikä digitelevisio?
Digi-tv tuo lisää käännettävää
Lisäaineistoja tv-ohjelmiin


Digitaalilähetykset aloitetaan syksyllä 2001. YLE ei ole vielä alkanut kouluttaa uusia kääntäjiä, vaikka nykyinen suomentajakaarti ei pysty hoitamaan lisääntyvää työtaakkaa ilman lisävoimia. Vakituisia freelancereita on noin sata. YLE Importin vakituisia suomentajatoimittajia on tällä hetkellä yksitoista. Vertasen mukaan ongelmana on se, ettei töiden jatkuvuutta voida vieläkään luvata aivan varmaksi, eikä kääntäjiä haluta kouluttaa työttömiksi. Tv-kääntäminen on luonteeltaan työtä, jota ei voi tehdä vain toisinaan. Töitä on oltava tasaisesti, muuten taidot ruostuvat.

Copyright: Minna Surakka

Kun vivahteet on puristettava kahteen 30 merkin riviin

Noin 80 % tv-ohjelmista on ainakin osittain tekstitettyjä. Tekstittäminen eli ruututekstin tekeminen onkin tärkein tv-kääntämisen muoto. Myös dubbaus ja selostustekstin kääntäminen kuuluvat tv-kääntäjän työhön. Useimmissa maissa dubbaus eli puheen äänittäminen vieraskielisen puheen päälle on paljon yleisempää kuin Suomessa, jossa tekniikkaa käytetään vain animaatioissa.


Ruututeksti on tiivistämisen taidetta
Selostusteksti
Dubbauksella tuetaan lastenkulttuuria
Oopperoitakin tekstitetään


Tv-kääntäjän parhaina ominaisuuksina Vertanen pitää erinomaista äidinkieltä ja hyvää yleissivistystä. Myös lähdekieltä puhuvan maan kulttuuria ja yhteiskuntaelämää on tunnettava, sillä kieli on voimakkaasti sidoksissa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja aikaan. Kielen eri tasot ja tyypit on hallittava, ja sen lisäksi pitää osata käyttää tervettä järkeä. Jos kesken täysin järkevästi sujuvan ohjelman ruutuun pomppaa käsittämätön teksti, on kääntäjän selvitystyö jäänyt kesken.


Onnetonta ohralimaa
Woody Allenin monet tasot


Opiskelijat ruututekstiä tekemässä - Kansainvälisen viestinnän laitoksen opiskelijoille tv-kääntämiseen perehtyminen on osa omia opintoja.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: