Myös isällä on oikeus käyttää perhevapaita

Copyright: Nina Kurki

Perhevapaiden käsiteviidakkoon eksyy helposti, eikä esimerkiksi miesvaltaisilla työpaikoilla juurikaan tiedetä isien oikeuksista jäädä hoitamaan kotiin alle kolmivuotiaita lapsia. Isyysvapaa kyllä tunnetaan, mutta kaikkea muuta kutsutaankin sitten "äitiyslomaksi". Perhevapaat ovat kuitenkin myös isän oikeus, joista ei tarvitse sen ihmeemmin sopia tai neuvotella työnantajan kanssa. Riittää kun ilmoittaa vanhempain- tai hoitovapaastaan vähintään kahta kuukautta aiemmin.

Isyysvapaa on puhuttanut paljon viime aikoina. Parin viikon takaisessa hallituksen perhepoliittisessa selonteossa esiteltiin ns. ehdollinen isyysvapaa, jota myös Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa. Tämän mallin mukaan isät saisivat 12 päivää pidemmän isyysvapaan ainoastaan, mikäli pitäisivät vähintään 12 päivää myös vanhempainvapaata. Ajatuksena on, että äiti lopettaisi vanhempainvapaansa paria viikkoa nykyistä aikaisemmin palatakseen töihin tai pitääkseen vuosilomansa. Isä olisi kotona nämä kaksi vanhempainvapaaviikkoa sekä kaksi uutta isyysvapaaviikkoa. Jos äiti olisi nämä neljä viikkoa vanhempainvapaalla, hän voisi isän palatessa töihin joko myös palata töihin tai aloittaa hoitovapaan.

SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janerus huomauttaa, että mallin toteuttaminen olisi käytännössä mahdollista ainoastaan perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla on vakituinen työsuhde. SAK pitäisi parempana mallia, jossa isä saisi erillisen kuukautensa ehdoitta. "Lähtökohtamme isäkuukaudessa oli, että isälle pitää saada oma erillinen kuukautensa. Se osoittautui epärealistiseksi, joten taivuimme kompromissiin, jotta kokonaispaketti saataisiin kasaan. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että perheet voivat tehdä valintansa omista lähtökohdistaan. Kuten jo työsuhdemuotojen kirjo osoittaa, perheiden tilanne on hyvin vaihteleva. Emme kannata pakottamista tai ehdollistamista. Linjamme lähtee niistä tarpeista, mitä jäsenliitoistamme on meille viestitetty", toteaa Janerus.

Nykyisellään isät käyttävät perhevapaita laiskasti. Ainoastaan 2,2 prosenttia isistä käyttää oikeuksiaan pidempiin hoitovapaisiin, isyysvapaansa sen sijaan käyttää ainakin osittain kaksi kolmesta. Janerus näkee tähän syyksi naisten määräaikaisten työsuhteiden määrän ja matalapalkkaiset osa-aikatyöt sekä myös asenteet. Pätkätyöläisten perheissä todellinen mahdollisuus jakaa vanhempainvapaa jää teoreettiseksi, jos äidillä ei esimerkiksi ole työtä johon palata äitiysvapaan jälkeen. Myös taloudelliset seikat painavat monen perheen vaakakupissa valintaa tehdessä. Äidin matalammalla palkalla ja isän päivärahalla perheen talous ajautuisi vielä tavallistakin tiukemmalle.

Myös asenteissa perhettä ja perhevapaita kohtaan on toivomisen varaa. Mies ei useinkaan ole valmis jättämään työtään vaikkapa kahden kuukauden ajaksi, koska pelkää jäävänsä siinä jälkeen. Janerus kysyykin, että eikö nainen sitten jää jälkeen yhdeksässä kuukaudessa tai puolessatoista vuodessa.

Asenteet vaikuttavat perheen työnjakoon ja naiset vastaavat yhä valtaosasta kotitöitä sittenkin, kun ovat jo palanneet töihin. Naisten työhistoriaan tulee suurempia katkoksia kuin miesten, ja samalla katkoksia tulee myös eläkeansaintaan.
"Niille ennen vanhempainvapaata määräaikaisessa työsuhteessa olleille, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta mihin palata, ei kerry äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta lainkaan eläkeoikeutta. Muutkin palkkaperustaiset etuudet saattavat heikentyä."

Osittainen vanhempainvapaa siten, että sekä isä että äiti voisivat olla sekä työssä että kotona, olisi Janeruksen mielestä hyvä vaihtoehto kokoaikaiselle vanhempainvapaalle. Siinä lasta hoitaisi omat vanhemmat vuorollaan, eikä kumpikaan putoaisi täysin työelämästä. Samalla kuitenkin molemmat saisivat nauttia lapsen kehityksen seuraamisesta, ja myöhemmin esimerkiksi lapsen sairastuessa olisi luontevaa katsoa, kumpi jää hoitamaan lasta kotiin. Myös taloudellinen menetys jäisi pieneksi, kun kumpikin saisi sekä osapalkkaa että osapäivärahaa.

Copyright: Nina Kurki

Äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa...

Perhevapaista äitiysvapaa on tarkoitettu äidille ja isyysvapaa isälle, kaikki muut - vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä osittainen ja tilapäinen hoitovapaa - ovat mahdollisia kummalle tahansa vanhemmista. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Kaikilta vapailta on oikeus palata takaisin entiseen työhön. Kansaneläkelainsäädännön mukaan viikossa on 6 päivää ja kuukaudessa niitä on 25. Näiltä päiviltä Kela siis maksaa sairausvakuutuksen mukaista päivärahaa.

Äitiysvapaan pituus on 105 päivää, joista voi pitää valinnan mukaan ennen laskettua aikaa 30-50. Nykyinen isyysvapaa on 18 päivää pitkä ja sen voi pitää 1-4 jaksossa äitiys- ja vanhempainvapaan aikana. Vanhempainvapaan 158 päivää äiti ja isä voivat jakaa keskenään esimerkiksi siten, että kummallakin on mahdollisuus pitää 1-2 vähintään 12 päivän pituista jaksoa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ensin äiti pitää 3 kuukautta, jonka jälkeen isä 2 kuukautta ja sitten äiti loput.

Vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen lapsen ollessa alle 3-vuotias. Vanhemmat voivat jakaa sen keskenään haluamallaan tavalla kuitenkin niin, että kumpikin vanhemmista voi pitää enintään kaksi jaksoa ja jakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Toinen vanhemmista voi pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen äitiys- tai vanhempainvapaan aikana. Jos esimerkiksi perheessä on 2-vuotias lapsi toisen lapsen syntyessä, isä voi jäädä hoitovapaalle puoleksi vuodeksi äidin pitäessä äitiys- ja vanhempainvapaata. Hoitovapaan ajalta on oikeus kotihoidontukeen.

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on sen kalenterivuoden loppuun, kun lapsi aloittaa peruskoulun. Työajan lyhentämisestä on sovittava työnantajan kanssa. Ellei muuta sovita, työviikko kaventuu 30 tunnin pituiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä 6-tuntista työpäivää. Tänä aikana, lapsen ollessa alle 3-vuotias, on oikeus osittaiseen hoitorahaan, joka on 63,07 euroa kuukaudessa.

Vanhemmilla on oikeus myös tilapäiseen hoitovapaaseen, jos heidän alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Lasta voi hoitaa kotona 1-4 päivää. Useimmissa työehtosopimuksissa on kolme palkallista päivää, joko 1-3 päivät tai 2-4 päivät.

Mirja Janeruksen haastattelu on toteutettu sähköpostitse.

Takaisin