Työpaikkakiusaaminen voi tappaa

Copyright: Mervi Sensio

Työkaverit menevät hiljaisiksi, kun istahdat heidän pöytäänsä. Kun uskaltaudut puhumaan, muut alkavat vilkuilla kelloon ja hymähtelevät ivallisesti. Kaikkien eleet kertovat, että olet tyhmä ja mitätön tyyppi, jonka kanssa kukaan ei halua olla.

Mitätön ulkoinen ärsyke voi laukaista työpaikkakiusaajien ensimmäisen vihan aallon. Uhrin käyttäytyminen tai pukeutumistyyli vain sattuu risomaan jotakuta. Kiusaaminen alkaa pienenä nälvimisenä ja syvenee tuhoavaksi helvetiksi, jos asiaan ei puututa ajoissa.

Työpaikkojen henkisestä väkivallasta väitöskirjaa valmisteleva teologian lisensiaatti Per Lindblad on tutkimustyössään törmännyt uskomattomiin tarinoihin. Kun esimies tai työtoverit päättävät muuttaa toisen ihmisen elämän helvetiksi, mielikuvituksella ei ole mitään rajaa.

Lindblad on tutkinut erityisesti seurakuntien ihmissuhdeongelmia. Kun hän haki haastateltavia lisensiaattitutkimukseensa, ensimmäisiin lehti-ilmoituksiin tulleiden vastausten suuri määrä oli yllätys - ja järkytys. Hän sai heti kuutisenkymmentä vastausta työpaikkakiusaamisen uhreiksi joutuneilta seurakuntien työntekijöiltä. Arviolta kymmenisen prosenttia seurakuntien työntekijöistä on kokenut henkistä väkivaltaa.

Henkinen väkivalta lienee jossain määrin kaikkien työyhteisöjen ongelma, mutta toisissa sitä on enemmän ja toisissa vähemmän. Erityisen alttiita ongelmille ovat Lindbladin arvion mukaan virastomaiset, hierarkkiset työyhteisöt: esimerkiksi kunnat, seurakunnat ja terveyssektori.


Kiusaaminen on koko työyhteisön ongelma
Onko työpaikkakiusaaminen kuin jatkoa koulukiusaamiselle?


Kiusaamista rivien välissä

Kiusaaminen on sortamista, pilkkaamista ja epäoikeudenmukaista kohtelua. Kiusaamisen keinot vaihtelevat henkisestä väkivallasta seksuaaliseen ahdisteluun ja jopa raiskaukseen. Kiusa voi verhoutua salakavalasti näennäiseen hyvyyteen ja ystävällisyyteen, mutta joka tapauksessa se saa uhrin tuntemaan itsensä puolustuskyvyttömäksi.

"Esimerkiksi jonkun työntekijän maine voidaan pilata ilman, että hänelle suoraan sanotaan tai tehdään mitään pahaa. Naamat vastakkain ollaan ystävällisiä, mutta selän takana panetellaan. Työtovereille sanotaan, miten laiska ja älytön ihminen olet. Lapselle saatetaan sanoa, että äidilläs on päässä vikaa", Lindblad kertoo esimerkin.

Kiusaamistapausten joukossa on absurdiudessaan jopa huvittavia tarinoita.

"Niitä ei kuitenkaan voi lukea silmät kuivina, kun tajuaa, että joku on oikeasti kestänyt piinaa vuosikausia. Oma aviopuoliso jaksaa ehkä kuunnella murheita ensimmäisenä vuonna. Toisena vuotena puoliso alkaa näyttää ikävystyneeltä ja kolmantena vuonna hän varmasti sanoo, että älä enää puhu siitä. Uhrilla ei ole ketään, jolle puhua."


Kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat?
Autoritäärinen johtaminen henkisen väkivallan siemenenä
Mitä haastatellut halusivat kysyä kiusaamista tutkivalta teologilta?


Vyyhdin voi purkaa

Jos työpaikkakiusaamista ei saada loppumaan, se voi olla tappava tauti. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan 3-4 vuoden kiusaamiskierre riittää aiheuttamaan vakavia henkisiä ongelmia ja kohottamaan itsemurhariskin noin kuusinkertaiseksi. Yleensä kiusaamisen päättyminen itsestään on turha toive.

"Kiusaaminen ei mene itsestään koskaan ohitse. Olen itse tutkinut 300-400 prosessia, miten ne ovat alkaneet ja miten päättyneet. Yhdessäkään tapauksessa kiusattu ei saanut kiusaamista pysäytettyä omin voimin. Kiusaaminen ei pääty itsestään, jos samat ihmiset jäävät samalle työpaikalle", Lindblad toteaa.

Kiusaaminen ei ole vain kahden ihmisen välinen ongelma, vaan monimutkainen vyyhti, johon koko työyhteisö sotkeutuu tahtoen tai tahtomattaan. Per Lindbladin mielestä ei voi yksinkertaisesti sanoa, että kiusaaja on "paha" ja kiusattu "hyvä". Jokaisella on mahdollisuus käyttää kykyjään rakentavasti tai vähemmän rakentavasti. Ajattelemattomilla sanoillaan hyvääkin tarkoittava ihminen voi vahingoittaa toista.

Per Lindblad. Copyright: Soile Luhtanen

Ensimmäinen askel kiusaamisen pysäyttämiseen on sana "ei". Kiusaajalle pitää sanoa, että ei halua hänen käyttäytyvän noin. Jos "ei" ei auta ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla, on otettava yhteyttä kiusaajan esimieheen. Lindbladin mielestä nykyinen auttamisjärjestelmä on kuitenkin heikosti varustautunut auttamaan työpaikkakiusaamisen uhreja.

"Henkisen väkivallan uhrit hakeutuvat yleensä työpaikkaterveydenhuoltoon. Sairaslomalla he saavat ehkä voimia hakea apua työsuojelupiiristä tai ottaa yhteyttä oman esimiehensä yläpuolelle. Kuitenkin työyhteisön saama apu jää usein ohueksi. Mikään ei muutu, jos yksi ihminen pistetään työterveyshuoltoon", Lindblad toteaa.

"Ongelmien ratkaiseminen vaatii koko työyhteisön muutosprosessia. Pitää miettiä, miten työt on järjestetty, miten valta ja vastuu on jaettu ja miten työntekijöitä kuunnellaan ihmisenä."

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: