Illan virkut ja aamun torkut työelämässä

Copyright: Auli Kekkonen

Älä unta näe, että nopeassa ja tehokkaassa maailmassamme nukkumista pidettäisiin järin trendikkäänä ilmiönä. On muodikkaampaa olla väsynyt ja kiireinen. Moni antaakin piut paut sisäiselle kellolleen säntäillessään työn, kodin ja harrastusten väliä.

Ihmisen viretila ei voi pysyä jatkuvasti huipussaan. Kun työssä painetaan pitkää päivää tai työvuorot osuvat pitkin vuorokautta, levon ja palautumisen merkitys käy aina tähdellisemmäksi. Unitutkija Markku T. Hyypän mukaan vuorotyö ei varsinaisesti sovi kenellekään, mutta joidenkin on helpompi sopeutua vaihtuviin rytmeihin. Kehnoimmin vuorotyö sopii aamuvirkuille.

Päivän pituutta ei tiedä ennalta
"Työvuorolistaan on merkitty pelkästään työvuoron alkamisaika", toteaa Pasi Möller Mikkelistä. Hänen työaikansa ovat varsin vaihtelevat, sillä hän ajaa yhdistelmäajoneuvoa. Möller kertoo työpäivän kulkuun vaikuttavista tekijöistä ja vatsahaavan välttämisestä.

Työn ja levon tasapaino on löydettävä itse
"Tämmöisessä työmuodossa kerkiää aina hoitaa asioitaan", tuumii kuumapuristimenhoitaja Pekka Turunen Ristiinasta. Hän kokee kolmivuorotyön itselleen varsin sopivaksi ja kertookin keinoista, joilla voi edistää vuorotyössä pärjäämistä.

Perheellisen pitää järjestellä
Koneenhoitaja Teppo Toivonen tietää, että poikamiehenä saattoi vedellä hirsiä vaikka puoleenpäivään, mutta vuorotyössä käyvillä pikkulasten vanhemmilla pakkaa olemaan uniongelmia. Nyt on Toivosen vuoro tehdä päivätyötä.

Iso työ saada käytäntö muuttumaan
Autonkuljettajien työvuorot venähtävät pitkiksi, kun rekat rullaavat enemmän tavaroiden kuin ihmisten ehdoilla. Sosiaali- ja työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi AKT:stä valottaa kuljetusalan nykytilanteen syitä ja seurauksia.

Copyright: Auli Kekkonen

Univaje maksaa miljardeja

Jatkuva univaje heikentää yksilön elämänlaatua ja altistaa erilaisille vaivoille. Väsyneen toimintakyky on heikompi kuin vireän: työntekijänä hän on matalatuottoisempi ja alttiimpi tapaturmille ja onnettomuuksille. Kun epävireisiä kansalaisia on keskuudessamme runsain määrin, ongelma turpoaa kansantaloudellisiin ja -terveydellisiin mittoihin. Yhdysvalloissa markkinat ovat havahtuneet asiaan, ja monimutkaisen kaavan mukaan univajeen hinnaksi USA:ssa on saatu 100 miljardia dollaria. Suomeen sovellettuna kustannusten arvioidaan liikkuvan miljardin euron kieppeillä.

Asian merkityksen ovat tienneet jo loivaliikkeisemmät esi-isämme todetessaan:
"Kun nuori mies nukkuu, se on kuin panisi rahaa pankkiin."

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki:

Kirjallisuutta: