Pienestäkin kunnasta löytyy kokemusta ja ammattitaitoa

Copyright: Nina Kurki

Rakennusalalla on oltu huolissaan pienten kuntien tarjoamista työterveyspalveluista. Jo pelkästään rakennusala pitää sisällään useita ammattiryhmiä. Yksi työterveyshoitaja ei voi mitenkään olla perillä kaikkien alojen riskeistä ja terveysuhista. Työterveyshoitaja Eila Hynninen Kangasalan työterveysasemalta olisi kuitenkin ennemmin huolissaan siitä, etteivät läheskään kaikki rakennusalan työntekijät ole työterveyspalveluiden piirissä.

Eila Hynnisen asiakkaana on tällä hetkellä kymmenen eri suuruista rakennusfirmaa ja näissä työntekijöitä yhteensä noin sata. Rakennusalan ihmiset ovat vain pieni osa Hynnisen asiakkaista. Eri ammattiryhmiä on kuitenkin jaettu työterveyshoitajien kesken, ja Hynninen on perehtynyt nimenomaan rakennusalan riskeihin ja terveysuhkiin.
"Meillä kaikki työterveyshoitajat ovat käyneet työterveyshuollon erikoistumiskoulutuksessa, ja rakennusalaan on pyritty perehtymään erilaisilla kursseilla ja ottamalla osaa kaikenlaisiin rakennusalan kehittämisprojekteihin", kertoo Hynninen.

Hynnisen asiakkaille on järjestetty ainoastaan lakisääteiset terveystarkastukset. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä Kangasalla terveyskeskusten omalääkärijärjestelmä on toiminut jo vuosia hyvin, ja kangasalalaiset pääsevät lääkärille suhteellisen nopeasti. Naapurikaupungissa Tampereella tilanne ei ole kuitenkaan aina yhtä sujuva.
"Jos ajatellaan työntekijän menestymistä työpaikalla, niin kyllä kokonaisvaltainen työterveyshuollonsopimus olisi paras. Me pääsisimme hyvissä ajoin puuttumaan niihin terveysuhkiin, joita siellä työpaikoilla mahdollisesti on. Lakisääteiset terveystarkastukset saattavat olla kolmen vuoden välein, ja se on aika harvakseltaan", pohtii Hynninen.


Millaisia lakisääteiset terveystarkastukset ovat?
Rakennusalan tyypillisimmät sairaudet?
Kuinka työväen ikääntyminen näkyy rakennusalalla?
Käyttekö työmailla kartoittamassa terveysriskejä?


Työterveyshuollossa panostetaan tänä päivänä erityisesti ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä varhaiskuntoutukseen, joka on niin sanottua aktiivista kuntoutusta. Kuntoutukseen valittavan täytyy olla työkykyinen, jolla on työkyvyn vaarantavia oireita ja vaivoja. Hynninen kertoo, että rakennusalalla kuntoutuksia täytyy oikein markkinoida. Pienistä rakennusfirmoista ei ole välttämättä edes mahdollista lähteä kuntoutumaan, työt tulevat aina ensin.


Mitä kuntoutuksissa tehdään?


Rakennusalan työntekijöissä on koko joukko niitä, joilta työterveyspalvelut puuttuvat. Vaihtuvat ja kaukanakin sijaitsevat työmaat, lyhytaikaiset työsuhteet ja kiire, siinä syitä jättää terveystarkastus väliin. Hynninen on sitä mieltä, etteivät työterveyshuollosta työnantajalle koituvat korvaukset voi olla syynä terveystarkastusten puuttumiseen. Kyseessä kun ovat kuitenkin pienet summat, joista Kela vielä korvaa 50 prosenttia. Työnantajan suurin menetys onkin sekä terveystarkastusten että kuntoutusten kohdalla työtunnit, jotka näihin kuluvat. Hynnisen mielestä tänä päivänä aletaan kuitenkin ymmärtää, että yrityksen tärkein voimavara on ihminen.

Takaisin