Koulu kasvattaa turvalliseen työtapaan

Copyright: Nina Kurki

Koulun rooli asennekasvattajana on myös työturvallisuus ja -terveys asioissa merkittävä. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan koulutuksen tasossa ja sisällössä olisi kuitenkin parantamisen varaa. Varsinkin työnjohtoa kouluttavien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelijat ovat sitä mieltä, ettei työturvallisuus ja -terveysasioita opeteta riittävästi.

Pirkanmaan Taitokeskuksen tekniikan ja liikenteen alan osastonjohtaja Seppo Huhtiniemi ei mielellään erottele työturvallisuuden ja -terveyden opetusta kokonaisuudesta. Ne kulkevat mukana jokaisen työvaiheen ja asian opettamisessa. Huhtiniemen mielestä voi hyvin puhua asennekasvatuksesta, sillä jopa monella ammatti-ihmisellä on käsitys, ettei esimerkiksi työturvallisuudesta tarvitse huolehtia.

Rakennusalan koulutusohjelmassa ensimmäisen opiskeluvuoden keskeinen ydin on harjoitella turvallista työskentelyä rakennustyömaalla; harjoittelu tosin tapahtuu pääosin oppilaitoksen työsaleissa. Oikeille työmaille opiskelijat pääsevät vasta opiskeltuaan ensimmäisen ammatillisen opintokokonaisuuden, joka on laajuudeltaan 30 opintoviikkoa. Koulutusohjelman muututtua kolmivuotiseksi on juuri ensimmäisen opiskeluvuoden luonne täsmentynyt opetussuunnitelmassa rakennustyömaan pelisääntöjen ja perustaitojen harjoittelemisen ajaksi.

Työterveys ei ole varsinaisesti itsenäinen oppiaineensa, mutta esimerkiksi ergonomiaan liittyviä asioita käydään läpi yhteisten aineiden liikunnan ja terveystiedon opintokokonaisuudessa. Muutoin työterveyteen liittyvät asiat käydään läpi muun opetuksen lomassa. Huhtiniemi arvelee, että jos työterveys irrotettaisiin omaksi aineekseen, eivät opiskelijat välttämättä mieltäisi sen olevan olennainen osa ammattia.

Seppo Huhtiniemi. Copyright: Nina Kurki
Ensimmäisenä vuonna opetellaan pelisääntöjä
Onko ajantasaista opetusmateriaalia riittävästi?
Kuinka opiskelijat itse suhtautuvat työturvallisuuteen?
Kuinka paljon tapahtuu tapaturmia?


Työturvallisuuden ja -terveyden opetuksessa vielä parantamisen varaa

Joka neljäs ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelija on sitä mieltä, ettei työturvallisuus- ja -terveysasioita opeteta juuri lainkaan. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat asioiden tilaan tyytyväisempiä. Opettajien vastauksista oli havaittavissa sama suuntaus, vain 40 prosenttia ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opettajista piti opetuksen määrää riittävänä.

Diplomi-insinööri Tarja Mäkelän mielestä tämä on erittäin huolestuttavaa, koska ammatti- ja tiedekorkeakouluista valmistutaan juuri työnjohdollisiin tehtäviin työmaille.
"Vaikka ajatellaan, ettei suunnittelijoiden tarvitse tietää näistä asioista mitään, niin myös heillä on suuri vastuu siitä, että jo suunnitteluvaiheessa työturvallisuusseikat otetaan huomioon. Kun työmaalle menee vastavalmistunut insinööri, joka ei näitä asioita tiedä, hän ei osaa vaatia niitä myöskään työntekijöiltä", pohtii Tampereen aluetyöterveyslaitoksen tekemässä selvityksessä mukana ollut Mäkelä.


Mitkä olivat selvityksen mukaan pahimmat puutteet?
Mitä painotettiin opetuksessa eniten ja mitä vähiten?
Kuinka opiskelijat suhtautuivat työturvallisuuden ja -terveyden opetukseen?
Mistä tapaturma-alttius rakennusalalla mielestäsi johtuu?


Tarja Mäkelä. Copyright: Nina Kurki

Työturvallisuus ja terveys osaksi rakentajien ammattitaitoa (RAKTU2000) -hanke toteutettiin Tampereen aluetyöterveyslaitoksella vuonna 2000. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää työturvallisuuden ja -terveyden opetuksen tilaa Suomen rakennusalan oppilaitoksissa. Aineistossa oli mukana 120 suomenkielistä ja 9 ruotsinkielistä rakennusalan ja rakennuspainotteisen pintakäsittelyalan opetusta antavaa oppilaitosta.


Miksi selvitystä lähdettiin tekemään?
Ryhdyttiinkö selvityksen pohjalta jatkotoimiin?


Lähde: Mäkelä, Lahtinen, Kämäräinen, Roto. RAKTU2000. Työturvallisuus ja -terveys osaksi rakentajien ammattitaitoa -raportti.

Takaisin