Vanha työterveyshuoltolaki ajan tasalle

Copyright: Nina Kurki

Rakennusalalla - kuten myös muilla aloilla - pätkätöiden tekijöiden osa on karu. Työnantaja ei ole halukas maksamaan terveystarkastusta, jonka voisi maksaa yhtä hyvin seuraavakin työnantaja. Pahimmassa tapauksessa pätkätyöläisen työsopimusta ei jatketa, mikäli se aiheuttaa työnantajalle lisäkuluja. Uudella työterveyshuoltolailla pyritään korjaamaan tämä ja muita ongelmalliseksi todettuja kohtia.

Uusi työterveyshuoltolaki on valmisteilla, ja tällä hetkellä lakiehdotus on eduskuntakäsittelyssä. Lain on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2002 alusta lähtien. Vanhaa, 70-luvulta peräisin olevaa lakia, on lähdetty uusimaan, koska työelämä on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana. Myös EU on tuonut mukanaan direktiivejä, jotka velvoittavat lakiuudistuksiin.
"Vanhakin laki on erittäin hyvä, mutta se ei toiminut kaikilta osiltaan. Suurimpia muutoksia uudessa laissa ovat toimintatavan muutokset, eli koko työterveyshuolto pitäisi aloittaa selvityksellä työpaikan ja työn riskeistä. Myös työnantajan velvollisuudet ovat esillä selvemmin uudessa ehdotetussa laissa, moniammatillisuus korostuu ja myös työntekijälle tulee oikeuksia, joita ei ole tähän asti ollut, luettelee lain valmistelussa mukana ollut SAK:n työympäristösihteeri Raili Perimäki.


Työväestön ikääntyminen?
Pätkätyöläisten oikeudet?
Pienten paikkakuntien työterveyshuoltopalvelut?
Työterveyshuollon toteutumisen valvonta?


Vanha laki edellyttää, että työnantaja järjestää yli neljä kuukautta työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuollon (terveystarkastukset), sairaanhoidon järjestäminen ei ole pakollista. Uusi laki poistaa neljän kuukauden pykälän, mutta sairaanhoidon järjestäminen on edelleen vapaaehtoista.
"Kun laki tulee voimaan, kaikki ovat samanarvoisia työsuhteesta riippumatta. Kaikilla pitää olla samanlaiset oikeudet saada neuvoja, tietoja ja ohjeistusta työperäisiin sairauksiin ja muihin työpaikan terveysriskeihin liittyen", sanoo Perimäki.


Työturvallisuuslakiakin ollaan uusimassa. Missä nyt mennään?


Seurantarekisteri ilmoittaa terveystarkastuksen ajankohdan

Raili Perimäki on ollut myös mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää rakennusalan työterveyshuollossa todettuja ongelmia ja niihin mahdollisia ratkaisuja. Rakennusalan työterveyshuollon tason ja kattavuuden parantamista selvittäneen työryhmän muistio on myös julkaistu loppuvuodesta 1999.

Yksi työryhmän ehdotuksista oli niin sanottu rakennusalan seurantarekisteri, jonka tarkoituksena on parantaa yhä useamman rakennusalan työntekijän mahdollisuuksia päästä edes lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Seurantarekisteriin kerätään ainoastaan tieto siitä, onko työntekijän terveystarkastus suoritettu vai ei. Mikäli terveystarkastusta ei ole suoritettu tai edellisestä on kulunut jo aikaa, lähetetään siitä tieto suoraan työntekijälle.
"Tässä lähdetään parantamaan työterveyshuollon kattavuutta työntekijöiden kautta, koska se malli, että työnantajat tekisivät tämän vapaaehtoisesti, ei onnistunut", toteaa Perimäki.

Tällä hetkellä seurantarekisteristä on menossa pilottikokeiluja ja rekisterissä on noin 70 000 työntekijää, jotka hankkivat vuodessa vähintään 30 000 markkaa.
"Valitettavasti täytyi todeta, että erittäin pieni määrä näistä 70 000 rakennusalan työntekijästä on ollut terveystarkastuksessa. Nyt joudutaan lähettämään kirje 55 000 työntekijälle, jotta pystytään seuraamaan ja valvomaan tätä terveystarkastusten suorittamista."

Raili Perimäki. Copyright: Nina Kurki

Seurantarekisterin lisäksi on mietitty Kelan korvauskäytännön muuttamista työntekijäkohtaiseksi. Kela korvaa tällä hetkellä 50 prosenttia työterveyshuollosta aiheutuvista kustannuksista työantajille, pienissä rakennusfirmoissa ei välttämättä kuitenkaan osata edes täyttää korvaushakemusta. Tilalle on ehdotettu esimerkiksi suoraveloitusmallia, jolloin työterveyshuolto tekisi korvaushakemuksen. Työnantajapuoli ei ole kuitenkaan vielä suostunut ottamaan tätä mallia käyttöön.


Kelan korvauskäytäntö vielä ongelmallinen
Rankaistaanko työnantajaa, joka ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa?
Käyttöön yhtenäinen terveystarkastusmalli?


Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö. Rakennusalan työterveyshuollon tason ja kattavuuden parantamista selvittäneen työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1999:18. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 1999.

Takaisin