Nuorten syrjäytyminen työelämästä estettävä ennakkoon

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vaikka lyhytaikaista työttömyyttä on opittu katkaisemaan ja väkeä eläköityy työmarkkinoilta, silti väkeä valuu pitkäaikaistyöttömyyteen ennemmän kuin poistuu työmarkkinoilta. Tätä työministeriön työmarkkinaneuvos Jussi Toppila pitää työvoimahallinnon huonona uutisena. Hänestä koululaisten oppimisvaikeuksiin tartuttaisiin riittävän ripeästi ja rohkeasti, etteivät ongelmat tekisi heistä aikanaan nuoria pitkäaikaistyöttömiä.

Suomi on tällä hetkellä ristiriitaisten uutisten maa. Kokonaistuotanto kasvaa, ja pahin taantumavaihe näyttäisi olevan ohi. Kuitenkin irtisanomisuutiset ovat jokapäiväisiä. Hallituksen asettama sadan tuhannen työpaikan tavoite on epäonnistunut, ja nyt työpaikkoja on 20 000 vähemmän kuin lähtötilanteessa. Silti Jussi Toppila uskoo näidenkin numeroiden valossa, että tällä hallituskaudella eli vuoden 2007 vaaleihin mennessä on mahdollista luoda 75 000 työpaikkaa, jos talouskasvu jatkuu.

Suurimmat haasteet suomalaisella työvoimapolitiikalla ovat pitkäaikaistyöttömyydessä. Työmarkkinatuki on pakko uudistaa, jotta työttömien oma aktiivisuus lisääntyisi. Parhaillaan etsitään oppia myös Tanskasta, jotta pitkäaikaistyöttömän työlle löytyisi oikea hinta eli palkka olisi oikeassa suhteessa yrityksen ja työntekijän tuottavuuteen.


Kunnat ja työvoimaviranomaiset etsivät mallia toimia yhdessä
Tanskasta etsitään työn hintaa, jolla työttömät työllistyvät


Ydinkysymyksenä Toppila näkee sen, että pyrittäisiin katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyteen johtava polku. Hän siteeraa Jyväskylän yliopiston pitkäaikaistutkimusta, jonka mukaan oppimishäiriöt voidaan tunnistaa jo ensimmäisillä koululuokilla ja jos ne hoidetaan ajoissa, pienestä koululaisesta ei kasva työvoimatoimistoon parikymppistä pitkäaikaistyötöntä, jonka tilannetta on enää vaikea auttaa. Toppila vetää tutkimustuloksia yhteen, että jos 7-vuotiaana on tietty häiriö, samalla pienellä koululaisella on 90 prosentin todennäköisyys päätyä 24-vuotiaana pitkäaikaistyöttömäksi. Jos taas ongelmat ratkotaan ajoissa, nuori työllistyy 80 prosentin todennäköisyydellä.

Jussi Toppila. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Oppimishäiriöihin on puututtava varhain


Asiakkaan edun pitäisi olla kaiken toiminnan kulmakivenä Toppilan mielestä kaikkialla julkisella sektorilla. Hän muistuttaa, että työvoimatoimistoissa on tarkkaseurantajärjestelmä ja ellei joku virkailija paneudu syrjäytymisuhan alla olevien nuorten ongelmiin riittävästi eikä tuloksia synny, siihen on esimiehen puututtava.


Nuorten etu ratkaisee


Suomen strategisiksi menestystekijöiksi Toppila listaa osaamisen, avautumisen ja uudistumisen. Ideana on, että suomalainen ylläpitäisi vahvaa laaja-alaista osaamista koko työelämänsä ajan paiskipa hän töitä millä alalla tahansa. Tuottavuusastetta on nostettava, ja se edellyttää myös koulutusrakenteiden pistämistä remonttiin. Hallitukselle piakkoin annettava globalisaatioselvitys arvioi, että maassa on liikaa oppilaitoksia, ja koulutuskentällä on edessään rakennemuutos.

Itsekin Etelä-Savossa kesämökkeilevä Toppila näkee maakunnalla suuria mahdollisuuksia vetää ikääntyviä mökkeilijöitä yhdeksi voimavarakseen. Hän uskoo, että myös nuoret perheet lähtevät liikkeelle maakuntiin, kunhan työtä on tarjolla, sillä maakunnista löytyvät samat palvelut kuin pääkaupunkiseudulla ja asuminen maksaa vain murto-osan.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Nuoret ovat liikkuvaa porukkaa


Toppila kehottaa kuntia kuuntelemaan herkällä korvalla ja tutkimaan minkälaisia palveluja kakkosasukkaat odottavat, jotta osaavat imuroida eurot pois. Kuntien pitäisi toimia kuten yritysten, selvittää kysyntä ja kehittää sitä vastaavaa tarjontaa, hän kannustaa. Itse hän on huomannut jäävänsä ilman Mikkelin musiikkijuhlien lippuja eivätkä kalastusreissut Läsäkoskellekaan yleensä onnistu.


Eurot jäävät maakuntaan, jos on mieleisiä palveluja


Nettiradio Mikaelin arkistosta: