Osaaminen uhkaa kadota eläkkeelle

Pekka Palola. Copyright: Nina Kurki

Valtakunnallisten tilastojen mukaan vuonna 2002 työmarkkinoilta poistuu enemmän työväkeä kuin tulee tilalle. Tampereen kaupunki työllistää reilut 15 000 henkeä, kun mukaan lasketaan myös määräaikaiset työntekijät. Kaupungin henkilöstöjohtaja Pekka Palola kertoo, että työntekijöistä eläköityy vuoteen 2010 mennessä noin 4000 henkilöä. Rekrytointiin ja osaamiseen liittyvät kysymykset ovatkin varsin keskeisessä osassa Tampereen kaupungin strategiassa. Tämä näkyy erilaisina ponnistuksina niin rekrytoinnin, imagon kohennuksen kuin henkilöstön työkyvyn ylläpidon kohdallakin.

Palola kertoo, että Tampereen kaupunki on toistaiseksi saanut täytettyä vakanssinsa yllättävän hyvin. Joillakin alueilla hakijamäärät ovat kuitenkin pieniä tai hakijat eivät ole päteviä. Lääketieteessä esimerkiksi ortopedian ja anestesian ammattilaisista on paikoittain pulaa, ja myös erityis- ja lastentarhanopettajia kaivattaisiin lisää.


Millä aseilla julkinen sektori kilpailee yksityisen kanssa työvoimasta?
Ovatko kunnat arvostettuja työnantajina?
Millainen tilanne Tampereen ympäryskunnissa on työvoiman saatavuuden suhteen?


Rekrytointiin liittyvät kysymykset ovat keskeisessä roolissa kaupungin strategiassa. Varsinaisen rekrytointiohjelman täytyy olla valmis vuoden 2003 loppuun mennessä, mutta ponnisteluja asian eteen on jo tehty. Määräaikaisia työtehtäviä on mahdollista hakea esimerkiksi Internetin kautta. Käytäntö on tarkoitus vakinaistaa ensi vuoden puolella niin, että myös vakivakansseja voi hakea sähköisesti. Lisäksi kuntatyötä on markkinoitu erilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi rekrytointimessuilla ja oppilaitoksissa. Palola kertoo, ettei varsinkaan nuorilla tunnu olevan tarkkaan selvillä, mitä kunnalle työskentely käytännössä tarkoittaa. Jos heiltä kysyy, kiinnostaisiko kunnallinen työ, vastaus on helposti ei, vaikka yhtäkaikki kunnalliset lääkärin ja opettajan ammatit kiinnostaisivatkin.


Mitä Tampereen kaupungin rekrytointiohjelma tarkoittaa käytännössä?
Mitkä asiat vaativat kuntasektorilla imagon kohennusta?
Mistä Tule kaupungille töihin -tapahtumassa oli kyse?


Pitkän virkauransa aikana Palola on nähnyt työvoiman loppumisen uhan aiemminkin.
"Viimeksihän me olimme tällaisessa tilanteessa 80-luvun lopussa, kun esimerkiksi julkisen sektorin ennustettiin kasvavan 400 000:sta 600 000:een vuoteen 2000 mennessä. Todellisuudessa luku pysyi melkein ennallaan ja tuli iso työttömyys."

Palola pitääkin tulevaisuuden ennustamista vaikeana, kun niin moni muuttuja voi heittää kehityksen ennalta arvaamattomaan suuntaan. Tekniikka ja tekemisen muodot kehittyvät, puhutaan etätyöstä, sähköisestä työstä ja virtuaalityöpaikoista. Yksi tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä on myöskin se, kuka palveluja tuottaa. Jos kunta ei tuota palveluja yhtä paljon kuin nyt, se ei myöskään tarvitse yhtä paljon henkilökuntaa.


Palvelujen ulkoistaminen - pelkkää säästöä?


EU laajenee alueille, joissa elintaso on selvästi alempi kuin nyt olemassa olevissa jäsenvaltioissa. On täysin mahdollista, että työvoima lähtee liikkeelle ja hakeutuu maihin, joissa palkkaa maksetaan enemmän. Lisäksi on alettu entistä enemmän panostaa siihen, että nyt työelämässä olevat säilyisivät työkuntoisina pitempään.


"Työvoima liikkuu palkkojen perässä"


Copyright: Suvi Härkönen

Julkisuudessa on nostettu esille, että pienillä, vuoden tai kahden vuoden eläköitymisiän nostoilla helpotettaisiin huomattavasti työvoiman saatavuutta ja eläkekustannuksia tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin työntekijöiden keskimääräinen eläköitymisikä on noin 58 vuotta, ja noin 45 prosenttia koko henkilöstöstä jäisi heti eläkkeelle, mikäli se vain olisi mahdollista. Vanhuuseläkkeelle kaikista vuosittain eläkkeelle poistuvista jää vain alle puolet.

Kaupungin henkilöstöryhmä pyrkii ehkäisemään varhaiseläkkeelle siirtymistä senioriprojektilla. Sen tarkoituksena on kartoittaa kaikki näkökulmat, jotka senioriongelmaan liittyvät. Palola kuitenkin huomauttaa, että on tärkeä muistaa huolehtia myös nuorista ja keski-ikäisistä työntekijöistä. Kaikki ikäryhmät vaativat myös erilaista johtamista: työntekijöillä on erilaisia valmiuksia ja he ovat myös kiinnostuneita eri asioista.


Kuinka huolehditte siitä, etteivät työntekijät jää ennen aikojaan eläkkeelle?
Kuinka henkilökunnan työkykyä pidetään yllä, jos heiltä samanaikaisesti vaaditaan suurempia tehoja?
Pystytäänkö laadukkaat peruspalvelut takaamaan myös tulevaisuudessa?


Linkit:

Takaisin