Verkkotiedottaja uskoo SAK:n löytävän tuoreita toimintatapoja

Copyright: SAK

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön eli tuttavallisemmin SAK:n verkkotiedottajan työ vaikuttaa varsin monipuoliselta; yhtenä päivänä verkkotiedotusta, toisena tekniikan kanssa tappelemista ja kolmantena EU-projektin pyörittämistä. Kuuden ihmisen viestintätiimissä työskentelevä verkkotiedottaja Pauli Vento uskoo muutenkin kuin viran puolesta suomalaisen ay-liikkeen mammuttisimman toimijan SAK:n tulevaisuuteen. Verkkotiedottajan tulevaisuuskuvissa pienten työpaikkojen ihmiset muodostavat verkossa yhteisöjä, alueellisuus nousee ay-tiedottamisessa uudeksi vahvuudeksi ja SAK onnistuu löytämään tavat tavoittaa pätkätyöläiset.

SAK pyörittää mittavaa konetta. SAK:n jäsenmäärä kasvaa, kun maan talous notkahtaa ja laskee, kun taloudella menee hyvin. Jäseniä on yli miljoona, ja heistä yhä useampi käyttää nykyään Internetiä. Niin jäsenien kuin muiden kiinnostuneiden tiedon tarpeisiin järjestössä vastaa SAK:n viestintätiimi, joka hoitaa sisäistä ja ulkoista tiedotusta sekä verkkotiedotusta. Ideana on, että homma hoituu nopeasti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Kun toimittaja soittaa ja kysyy jotakin tietoa, tiedotustiimillä on varttitunti aikaa etsiä tieto tai asiantuntija hänelle langan päähän. Muuten ajatellaan, että toimittaja kaivaa tietolähteensä muualta kuin SAK:n pääkonttorin lähteistä. Internet-portaalin merkitys tiedonlähteenä korostuu etenkin töpinätilanteissa, kun hierotaan tupoa tai päällä on lakkotilanne.


Toimittajat kaivavat portaalista tietoa töpinätilanteissa


Töpinätilanteissa tiedottajat unohtava viikoittaisen työaikansa ja ovat päivystysvalmiudessa vuorokauden ympäri. SAK:n perinteen mukaisesti toimitsijoilla ei ole työaikaa, vaan väki joustaa tiukoissa tilanteissa, ja työnantaja puolestaan joustaa työntekijän henkilökohtaisen tilanteen mukaan muissa tilanteissa.


Tarvittaessa ollaan kiinni 24 tuntia


Pauli Vento. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pauli Vento kuvailee, että SAK:ta on pidetty perinteisesti ei-liikkeenä, joka vastustaa kaikkea. Viestintätiimi pyrkii toimimaan niin, etteivät SAK:n Internet-palvelujen kautta välittyvät viestit olisi vain reagointia ympärillä vellovaan työelämäkeskusteluun vaan järjestöstä tuotaisiin esille tärkeitä työelämän kysymyksiä. Alueellisuuteen pistetään jatkossa paukkuja, ja alueellisiin verkkopalveluihin yritetään jatkossa luoda yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta.


Alueet pääsevät päivittämään itse omia sivujaan


SAK nimeää itsensä maan suurimmaksi kansalaisjärjestöksi. Suurimmaksi naisjärjestöksi sen nostaa puoli miljoonaa naisjäsentä ja maahanmuuttajajärjestöksi 12 000 muualla kuin Suomessa syntynyttä jäsentä. Luvuilla mitattuna SAK pitää itseään myös maan suurimpana nuorisojärjestönä. Työpaikoilla edunvalvonnassa hyörii 100 000 aktiivia, ammattiosastoja on 3500, paikallisjärjestöjä 130 ja aluepalvelukeskuksia 14. Myös Tallinnassa toimii nykyään oma infopiste.

Jäsenkunnasta on tullut parin viime vuoden aikana Internetin käyttäjiä, mikä tuo järjestön nettipalvelujen kehittämiseen uutta haastetta. Nyt arvioidaan, että 65 % jäsenistä ja noin 86 % luottamusmiehistä käyttää Internetiä. Siinä kun pääportaali kertoo järjestön kannalta kiinnostavista työelämän aihepiireistä, jäsenliittojen ja paikallisjärjestöjen sivujen toivotaan kehittyvän ihmisiä kiinnostaviksi yhteisöllisiksi palveluiksi. SAK:n pääportaalissa on tietoa kuudella kielellä. Kävijöitä marraskuussa 2004 oli liki 60 000. Kävijämäärät ovat nousseet kolmisenkymmentä prosenttia viime vuosina.


Yhteisöllisyys toivottavasti lisääntyy verkkopalveluissa tulevaisuudessa


Työelämän murros tuo muutospaineita SAK:lle. Ay-liikkeen iltaruskoa ennusteleville Pauli Vento heittää, että SAK:lla on mahdollisuuksia päästä pätkätyöläisten tykö eikä tutkimusten mukaan nuorilla ole mitään ay-liikettä vastaan, kunhan asia tulee heille tutuksi. Selvää kuitenkin on, että toimintatapoja on muutettava. Vento uskoo, että verkko antaa työkaluja myös pienten työpaikkojen ihmisille muodostaa yhteisöjä, ja pätkätyöntekijöille löytyy oma lokonen isossa järjestössä.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
En pidä tulevaisuutta synkkänä


Kansainvälistä politiikkaa ja viestintää Helsingin yliopistossa opiskellut Pauli Vento aloitti työuransa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO:ssa, missä vierähti viisi vuotta. Toiset viisi vuotta on nyt mennyt SAK:ssa verkkotiedottajana. Oma ala tuntuu mielenkiintoiselta, sillä niin sähköinen media kuin tavat viestiä muuttuvat koko ajan. Hän näkeekin itsensä alalla vielä lähivuosina.


Alan kehittymistä on vaikea ennustaa


Nettiradio Mikaelin arkistosta: