Verkkojournalistit mars ryhmätyökoulutukseen

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uudet jakelukanavat tuovat oman värinsä toimittajien työhön. Kuoriutuuko toimittajista kaikki mediat hallitsevia ammattilaisia, jotka eivät arastele työstää juttuaan alusta alkaen uusinta tekniikkaa hyödyntäen? Vai käykö niin kuin Verkkojournalismin seuran puheenjohtaja Pasi Karonen ennakoi: toimittaja säilyy keskushenkilönä toimitusprosessissa, mutta mitä kehittyneemmäksi tekniikka menee, sitä enemmän toimittaja tarvitsee ryhmätyötaitoja pystyäkseen kommunikoimaan bittinikkareiden ja informaatikoiden kanssa.

Verkkojournalismin seura (VJS) perustettiin vuosi sitten, ja jäsenkuntaan kuuluu tällä hetkellä noin 30 työssä olevaa journalistia, alan tutkijaa tai teknistä kehittäjää. Verkkojournalismiin kuuluviksi lasketaan koko toimituksellinen työprosessi asioiden seurannasta ja aineistonhallinnasta julkaisemiseen sekä arkistojen ylläpitoon. Seuran puheenjohtaja, opettava tutkija Pasi Karonen luennoi journalismista ja verkkojournalismista Teknillisen korkeakoulun sisällöntuotanto-nimisen oppiaineen opiskelijoille, joista valmistuu aikanaan diplomi-insinöörejä.


Leivotaanko diplomi-insinööreistä toimittajia?


Toimittajan ammatti on ns. vapaa ammatti eli siihen ei vaadita tiettyä koulutusta tai kokemusta. Uusmedian alkuhuumassa alalle hakeutuu väkeä tuoreisiin ammattinimikkeisiin. Esimerkiksi sisältötuottaja-sanasta on tullut varsin väljässä käytössä oleva muotisana. Journalismi ei Pasi Karosen mielestä kuitenkaan ole muuttunut uusien medioiden myötä miksikään, vaan se on edelleen tärkeistä, ajankohtaisista asioista kertomista eikä merkitystä ole sillä, missä välineessä työ tehdään. Toimittajalle tärkeitä ovat ammatillinen ja eettinen osaaminen sekä tieto uutiskriteereistä, korostaa Karonen ja miettii teknisten taitojen olevan tilapäisesti ylikorostuneita.


Kaikki halukkaat eivät pääse VJS:ään?
Millä taidoilla verkkojournalisti käy kaupaksi?


Keväällä valmistunut Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tekijät -tutkimus listaa verkkojournalismin yhdeksi viestinnän alan kysytyimmistä osaamisalueista seuraavien viiden vuoden aikana. Verkkojournalismin osaamiselle ennakoidaan olevan käyttöä kaikissa medioissa. Näkyykö ilmiö jo nyt työpaikkailmoittelussa?


Bittinikkarin taidot eivät korostu 5-10 vuoden kuluttua


Uusien jakelukanavien myötä tarvitaan entistä enemmän sisältöjä. Tuleeko uusmediaan uutta tuotantorahaa vai versioidaanko kerran tehtyjä juttuja ilman erilliskorvauksia uusiin jakelukanaviin ja miten käy tekijänoikeuksien? Seminaaripuhujien korulauseissa asia muotoillaan pelkistetysti: "materiaalin tuottajat voivat antaa aineistonsa jakeluun".


Laki on kaikille sama


Tietoverkoilta odotetaan aitoa vuorovaikutteisuutta. Käykö lopulta niin, että tuotetaan nerokas tietokanta, johon ihmiset muokkaavat itse omat sisältönsä? Tarvitaanko silloin enää journalistien ammattikuntaa?


Kuhina käy, muttei se ole journalismia


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomen Journalistiliitto oli pitkään odottavalla kannalla uusmedian kanssa. Viimein viime keväänä liitto ryhtyi kampanjoimaan saadakseen uusia jäseniä.


Rutiinien löytäminen vie 5-10 vuotta


Tietoverkkojen palvelujen arvioidaan lähtevän kunnolla liikkeelle, kun kaupalliset toimijat keksivät miten höylätä sieltä rahaa. Kun tällä hetkellä kaupallisia menestyksiä ovat kännyköiden soittoäänet tai lisäarvoa tuovat erilaiset hakemistot ja hakupalvelut, niin onko journalismi niin tärkeätä, että verkkojournalismin kehittämiseen löytyy rahaa?


Journalismi on ihmiselle tarpeellista


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

© Nettiradio Mikaeli / Päivi Kapiainen-Heiskanen 2000