Paremmilla viestintätaidoilla uskaltaa tarttua asiaan

Copyright: Mervi Sensio

Ja oliko kellään kommentoimista asiaan, esimies kyselee työpaikkapalaverissa. Porukka on hipihiljaa. Kohta palaverin päätyttyä nurkan taa kerääntyy ihmisiä ja kommentteja heruu enemmän kuin tarpeeksi. Mikä mättää? Tässä työpaikkapalaverissa ja monissa muissa päivittäisissä, arkisissa ja erityisesti erikoisissa tapahtumissa ihminen tarvitsee viestintätaitoja. Mitä paremmin viestintä on hallussa, sen rohkeammin ihminen uskaltaa tarttua härkää sarvista, kehittää ympäristöään ja antaa muillekin tilaa sanoa sanottavansa.

Sisältö on viestinnässä tärkeintä
Suomalaiset pelkäävät mokailua, pomoa, toisten reagointia ja milloin mitäkin, eivätkä uskalla pukahtaa ajatuksiaan julki. Viestintäkouluttaja Maarit Honkonen-Seppälä muistuttaa, että pelättävää ei kuitenkaan ole, sillä jokainen on itse oman asiansa ja mielipiteensä asiantuntija, eikä kukaan muu tiedä sitä niin hyvin kuin itse.

Viestinnälle pitää olla töissä paikkansa ja aikansa
Leida Kuutok ja Anita Miettinen työskentelevät kasvihuoneessa Järvikylän Kartanossa Joroisissa. He muistelevat, että silloin aikoinaan kesätyöläisenä ja uunituoreena työntekijänä oltiin töissä mieluummin hissukseen. Nyt on sallittua ja rohkeutta sanoa reilusti ääneen, jos joku työssä hiertää.

Jotta kaikki ymmärtäisivät, mistä on kyse
Pirjo-Leena Vaskeen mielestä viestintää on syytä pohtia ja tarkastella itse kunkin siksi, että jokainen varmasti toivoo, että asiat menevät perille sellaisena kuin itse on ne tarkoittanut. Minä ymmärrän, sinä ymmärrät ja vielä kolmaskin ymmärtää on se, mihin tähdätään.

Kokemus ja koulutus tuo rohkeutta
Marja Vuorisen kokemusten mukaan koulutuksen ja tiedon kautta saa rohkeutta sanoa sanottavansa, mutta isommassa joukossa kynnys osallistua keskusteluun on yhä korkea.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: