Vaikuttamiseen löytyy monia väyliä ja keinoja

Copyright: Auli Kekkonen

Useiden vähemmän aktiivisten kansalaisten mielestä yhteiskuntavaikuttaminen on jotain, mikä muistuttaa epämääräisesti norsujen seurustelua; se tapahtuu jossain kaukana, on perin työlästä ja tulokset ovat nähtävissä vasta aikojen päästä. Osittain yhtäläisyydet pitävätkin paikkansa. Kuitenkin jokaisella on väyliä ja verkostoja käytettävissään, kun erilaiset asiat alkavat askarruttaa.

Meistä jokainen vaikuttaa lähipiirissään, tahtomattaan ja tieten tahtoen. Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa alkaa jo uuden kansalaisen tehdessä tuloaan maailmaan. Vuosien mittaan on paljon ihmisestä itsestään kiinni, missä määrin ja millaista jälkeä hän haluaa saada siellä aikaan. Kaikki eivät tahdo jäädä sohvaperunoiksi, vaan tekevät valintoja, rakentavat verkostoja, liittyvät yhdistyksiin, ottavat kantaa ja nykivät päättäjiä hihasta.

Yhteiskuntavaikuttamisessa on useita eri tasoja lähipiirin, työyhteisön ja oman paikkakunnan asioiden perkaamisesta aina yhteiseurooppalaisiin ja globaaleihin kysymyksiin saakka. Maailma on käynyt pieneksi, ja esimerkiksi myrskyt kansainvälisillä markkinoilla ravistelevat työpaikkoja kotimaassakin.

Leipäpolitiikasta on kyse
"Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on kyse ihmisten leivästä - työllisyydestä, turvallisuudesta ja toimeentulosta. Sen hyväksi tehdään paljon työtä myös siellä, missä televisiolamput eivät loista", Metallityöväenliiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen sanoo. Hän kertoo vaikuttamisen eri tasoista ja selvittää, mitä lobbaaminen tarkoittaa.

Ihmisten arkipäiväisiä asioita ajetaan
"Nurmikentät ja neuvolat, koulujen sijainti ja vanhusten hoito ovat niitä ihmisten arkeen kuuluvia asioita, joista päätetään kuntatasolla", vaatteistonhoitaja Pirjo Kähärä selvittää. Hän on myös kokenut ajan, jolloin nuorelta naiselta vaati rohkeutta ruveta ajamaan yhteisiä asioita. Ammattiyhdistystoimintakin oli outoa ja pelottavaa maaseutupitäjässä vielä joku vuosikymmen sitten.

Copyright: Auli Kekkonen

Maailma ei ole vielä valmis
"Maailma muuttuu koko ajan ja aina tulee uusia asioita, joihin pitää puuttua. Jos mihinkään ei ota kantaa, jää helposti ulkopuolelle eikä kukaan aja itselle tärkeitä asioita", pääluottamusmies Kari Rimpeläinen sanoo. Hänen mielestään yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan parhaiten, kun hakeutuu samanmieliseen seuraan.

Omiin asioihin pitää olla kiinnostusta
Konekokooja Arja Lång on ollut työelämässä jo pitkään, mutta kiinnostus toimimiseen on virinnyt pikku hiljaa. Koulutiedottajana hän pääsee kertomaan nuorille työelämän pelisäännöistä. Mikä kiinnostaa pipo silmillä notkuvaa nuorta?

Nettiradio Mikaelin arkistosta: