Pääluottamusmies lisäisi ennakoivaa edunvalvontaa

Kari Helenius. Copyright: Nina Kurki

Heikon kannattavuuden kanssa painiskellut konepajakonserni Metso aloitti viime kesänä rajun saneerausohjelman, jonka seurauksena eri yksiköissä käytiin yt-neuvotteluja. Metso Paperin Valkeakosken tehtaalla yt-neuvottelut koskettivat suhteellisen pientä henkilömäärää: neuvottelujen tuloksena irtisanottiin yksi työntekijä. Pääluottamusmies Kari Heleniuksen mielestä siihenkään ei olisi ollut tarvetta. Heleniuksen mielestä olisikin tärkeää, että työntekijöillä olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden kulkuun jo ennen varsinaista irtisanomisuhkaa.

Konepajakonserni Metsossa käynnistettiin viime elokuussa laaja tehostamisohjelma, joka kosketti Suomessa yhteensä noin 3000:ta työpaikkaa. Irtisanomisten lisäksi tehostamisohjelma on pitänyt sisällään esimerkiksi toimintojen ulkoistamisia. Paperi- ja selluteollisuuden koneita valmistavassa Metso Paperissa päätettiin yhteensä noin 200 työpaikan vähennyksestä. Myös Metso Paperin Valkeakosken tehtaalla käynnistettiin yt-neuvottelut, joiden tuloksena yksi työntekijä irtisanottiin ja kolmelle järjestettiin eläkeratkaisu.


Onko Valkeakoskella ollut puhetta ulkoistamisista?
Minkälaisia toimintoja muilla paikkakunnilla ollaan ulkoistamassa?


Pääluottamusmies Kari Helenius kertoo, että neuvotteluissa pyrittiin löytämään irtisanomisille yhteisymmärryksessä pehmeitä vaihtoehtoja, missä onnistuttiinkin yhtä irtisanomista lukuun ottamatta. Työnantajan kanssa päädyttiin myös kirjaamaan pöytäkirjaan, että neuvottelut aloitetaan pehmeillä irtisanomisilla myös tulevaisuudessa, mikäli tehostamisohjelma vielä jatkuu. Koviin irtisanomisiin siirryttäisiin vasta, kun muut keinot loppuvat.

Tämän vuoden tammikuussa Metso Paperin johtoryhmä päätti sijoittaa Eurooppaa palvelevan varaosien logistiikkakeskuksen Jyväskylään. Päätös merkitsee sitä, että Järvenpäässä, Valkeakoskella, Porissa ja Raisiossa sijaitsevat varaosavarastot siirtyvät Jyväskylään tämän vuoden aikana. Valkeakoskella siirto koskettaa neljää työntekijää. "Tällä hetkellä työnantajalta löytyy haluja siihen, ettei yhdenkään perheellisen ihmisen tarvitse lähteä Jyväskylään, vaan jokaiselle löytyy töitä tästä yksiköstä."

Copyright: Nina Kurki

Yt-neuvotteluissa ei ole ollut juurikaan puhetta varsinaisesta irtisanotuille kohdennettavasta sosiaalipaketista, jolla helpotettaisiin esimerkiksi irtisanotun uudelleentyöllistymistä tai -kouluttautumista. "Ainoa asia, mistä täällä on keskusteltu on se, minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja eläkeputkilaisilla on käytettävissään", Helenius toteaa.


Irtisanotuilla ei työvelvoitetta


Heleniuksen mielestä työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet eivät ole kovinkaan suuret, jos lähtökohta on se, että työnantajalla on luvut - kuten irtisanottavien määrä - valmiina neuvotteluja aloittaessa. Neuvotteluja käydään sitten lähinnä siitä, kuinka tähän lukuun tai irtisanomisten kyseessä ollessa, henkilömäärään, päästään. Heleniuksen mielestä olisi tärkeää, että työntekijäpuolella olisi aito mahdollisuus myös ennakoivaan edunvalvontaan eli mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun jo ennen irtisanomisuhkaa.


Työnantaja voisi olla avoimempi tiedottamisessaan
Oliko yt-neuvottelujen tavoitteena aito yhteistoiminta?
Pitäisikö jäljelle jäävää henkilöstöä tukea?


Nykyinen laki yhteistoiminnasta yrityksissä on ollut voimassa vuodesta 1978 ja sitä on paikattu ja korjailtu moneen otteeseen esimerkiksi konserniyhteistyön kehittyessä. Viime vuoden lokakuussa työministeriö asetti komitean selvittämään, onko yt-lain kokonaisuudistukseen tarvetta. Kari Helenius lisäisi lakiin ainakin selkeät pelisäännöt irtisanomistilanteiden varalle, jotta ei olisi täysin työnantajan mielivallan alla, ketkä irtisanotaan ja ketkä saavat jäädä. Lisäksi Helenius lisäisi työnantajan taloudellista vastuuta irtisanomisesta aiheutuvista kustannuksista.


Mitä muutoksia tekisit nykyiseen yt-lakiin?
Mikä olisi mielestäsi aitoa yhteistoimintaa?


Linkit:

Takaisin