Kansainvälinen kilpailu puristaa vaateteollisuutta... ja työntekijöitä

Pirjo Laitinen. Copyright: Nina Kurki

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on elänyt jo vuosikaudet armottoman kansainvälisen kilpailun puristuksessa, missä selviytyminen on vaatinut koviakin otteita. Myös nokialainen trikootuotteiden valmistaja Nanso Oy on käynyt ahkerasti yt-neuvotteluja, siirtänyt tuotantoaan halpatuotannon maihin ja lakkauttanut Suomessa joitakin yksiköitä. Toimet koskettavat väistämättä myös työntekijöitä, joita irtisanotaan ja lomautetaan suhdanteiden mukaan.

Nanso on käynyt läpi viime vuosien aikana suuria muutoksia, joihin on liittynyt niin henkilöstön vähentämistä kuin tuotannon uudelleenjärjestelemistäkin. Suurin mullistaja oli Nanson vuonna 2001 tekemä kauppa, missä yritys osti koko Finnwearin trikootuotannon. Kahden yhtiön yhdistäminen tiesi päällekkäisten toimintojen karsimista ja sitä kautta myös toiminnan tehostamista ja irtisanomisia. Lisäksi kilpailu vaatealalla yleensä on kiristynyt ja globalisoitunut, jonka seurauksena myös Nanso on siirtänyt osan tuotantoaan halpatuotantomaihin.

Viimeisimmät Nansolla käydyt yt-neuvottelut päättyivät maaliskuun alussa. Neuvottelujen syyksi ilmoitettiin alkuvuoden tavoitteita huonompi ennakkomyynti sekä liian suuret varastot. Neuvottelujen seurauksena sanottiin irti yksitoista työntekijää ja sovittiin yhteensä 200 työntekijän porrastetuista lomautuksista. Lisäksi sovittiin seitsemän työntekijän kohdalla osa-aikaeläkejärjestelyistä. Nanson pääluottamusmies Pirjo Laitinen myöntää, etteivät neuvottelut tulleet täysin yllätyksenä, sillä työt olivat selvästi vähentyneet. "Sillä tavalla ne tietysti olivat yllätys, kun täällä on tehty vuodesta 2001 niin paljon yhteensovittamisia ja luultiin, että nyt on löydetty sellainen hyvä kultainen keskitie tälle työntekijämäärälle ja työlle. Näin ei siis ollut."

Pirjo Laitinen on istunut monet yt-neuvottelut ja näkee, että Nansolla käytännöksi on muodostunut, että varsinainen työ alkaa vasta kun neuvottelut on neuvoteltu. Toisinaan neuvotteluissa sovittua irtisanottujen määrää saadaan vähennettyä esimerkiksi osa-aikaeläkejärjestelyillä tai tutkimalla, olisiko työntekijöitä mahdollista siirtää muille osastoille.


Työ ja hienosäätö tapahtuu vasta neuvottelujen jälkeen
Irtisanomiset aina rankkoja kaikille osapuolille


Copyright: Nina Kurki

Laitisen mielestä asioista tiedottaminen on toiminut Nansolla asianmukaisesti ja moitteettomasti. Päätöksistä tiedotetaan heti koko työyhteisölle, myös sairaslomalaisille. Lisäksi kuukausittain ilmestyy Sisäsauma-lehti, joka toimii talon sisäisenä tiedotuskanavana. "Meillä oli vasta kyselykin siitä, mitä me työntekijät haluamme siihen lehteen. Kauheasti haetaan nimenomaan sitä viestintää, että tieto kulkisi. Se on kaiken a ja o, ettei ymmärrettäisi väärin puolin eikä toisin", Laitinen pohtii.

Nanso on siirtänyt osan ompelutoiminnastaan halpatuotantomaihin kuten Viroon, Venäjälle ja Latviaan. Suomen puolella tämä näkyy ompelimoiden lakkauttamisina. Viime vuonna lakkautettiin 50 henkilöä työllistäneen Toijalan ompelimon toiminta ja tänä vuonna on käyty neuvotteluja Koskenkorvan ompelimon tulevaisuudesta. Koskenkorvan osalta kyseeseen voisi tulla kuitenkin esimerkiksi ulkoistaminen, jolloin Nanso voisi tulevaisuudessa teettää siellä työtä alihankintana.


Onko tuotannon siirto halpatyömaihin yleinen suuntaus?


Äkkipäätä voisi ajatella, ettei suomalaisuudella liputtanut Nanso olekaan enää niin suomalainen, jos saumat syntyvät pääasiassa ulkomailla. Laitinen kuitenkin näkee, että kolikolla on kaksi puolta. Alkutuotanto langasta lähtien tehdään Suomessa, vain ompelu tapahtuu rajan ulkopuolella. Työntekijöiden pessimistisimmissä visioissa kuitenkin yhä suurempi osa tuotannosta valuu pikku hiljaa sinne, missä työntekijät maksavat vähemmän. Laitinen tuumaa, että kyse on visioista, ei faktasta. Ainakaan vielä.

Linkit:

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Takaisin