Alueyrittäjyys on puunkorjuun uusi vaihe

Copyright: Johanna Jalkanen

Puunkorjuun uusin muutos on toimintamalli, jota kutsutaan alue- tai avainyrittäjyydeksi, riippuen asiakkaasta eli metsäyhtiöstä. Pieksämäkeläisyrityksellä on puolisen vuotta kokemusta uudesta tavasta toimia. Alueyrittäjyys on tuonut mukanaan mahdollisuuden käyttää alihankkijoita.

Naarajärvellä sijaitseva Metsä-Pekat Oy on toiminut alueyrittäjänä vuoden 2005 alusta. Ensikokemukset ovat olleet rohkaisevia ja antavat uskoa tulevaisuuteen. Yrityksen perustivat 20 vuotta sitten kaksi Pekkaa: Poikolainen ja Lappi. Vuonna 1972 Pekka Poikolainen aloitti metsäkoneurakoinnin perinteisellä maataloustraktorilla ja metsäperävaunulla. 1980-luvulla mukaan tulivat hakkuukoneet ja yhteistyökumppanit. Yhtiöstä tuli osakeyhtiö vuosikymmen sitten. Kalusto on kasvanut ajan mittaan, kun on toimittu kahden asiakkaan kanssa. Tällä hetkellä asiakkaina ovat Metsäliitto, jonka kanssa on alueyrittäjyyssopimus sekä UPM Metsä, jonka kanssa toimitaan ns. perinteisellä urakointisopimuksella.


Mitä eroa perinteisen ja alueyrittäjyyden välillä?


Uusi toimintamalli osui yrittäjien kannalta hyvään saumaan, sillä ilmassa oli havaittavissa tietynlaista leipääntymistä ja uusia haasteita kaivattiin. Yrityksen keskeinen sijainti ja asiakkaan odotukset antoivat luonnollisen kimmokkeen aloittaa.


Alueyrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia.


Copyright: Johanna Jalkanen

Alueyrittäjyydessä on myös mahdollisuus epäterveeseen yrittäjyyteen. Aiheesta on kirjoiteltu viime aikoina lehdissä, nimenomaan aliurakoitsijan näkökulmasta. On ollut tapauksia, joissa alueyrittäjä on itse tehnyt parhaat metsiköt ja jättänyt aliurakoitsijalle heikommin kannattavat. Tällainen toimintatapa saa kuitenkin Metsä-Pekoilta kylmää kyytiä, sillä heidän mielestä se on hyvin lyhyt katseista toimintaa, eikä luo alalle mitään hyvää. Avain avoimeen yhteistyöhön tulee yrittäjien tasavertaisesta kohtelusta.


Mitä etua aliyrittäjyydestä on korjuun ketjutuksen kannalta?


Tulevaisuudesta ei kukaan osaa sanoa tarkkaan, mihin suuntaan metsäala menee. Ensi vuoden vaihteessa voimaan tuleva metsäveromuutos on arvoitus niin puunostajille kuin yrittäjille. On arvailtu, että leimikon ja puuston keskikoko tulee pienenemään ja siten koneiden keskikoko myös pienenisi. Sen sijaan kaluston määrää voitaisiin mahdollisesti kasvattaa, koska hakattava puumäärä ei pienene. Koulutuksen merkitys tulee kasvamaan, ja Pekka Poikolaisen mielestä sitä ei koskaan ole tällä alalla liikaa. Sopiva tausta voisi olla metsäkoneenkuljettajam koulutus, jonka kautta saisi kokemusta ja tietoa siitä, mitä metsässä oikeasti tehdään ja mitä siellä voi tulla vastaan. Tämän lisäksi sopiva koulutus voisi olla metsätalousinsinöörin koulutusta tai yritys- ja talousalan koulutusta.

Copyright: Johanna Jalkanen

Entä mitä miettiin toisen yrityksen, Piiroset Ky:n toimitusjohtaja Pasi Piironen. Hänestäkin alueyrittäjyys on yritykselle hyvä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Uuden toimintamallin myötä yrityksen henkilömäärä ja koneiden määrä voi kasvaa, mutta hallitusti. Ilmeistä on, että yrityskoko kasvaa ajan kuluessa. Nykyinen henkilöstö tekee työtä nyt lähes täydellä teholla. Päämääränä ei ole hankkia kaukokuljetuskalustoa, koska oman osaamisen pääpaino on lähikuljetuksessa.

Pasi Piirosen mielestä alueurakoinnin alettua molemminpuolisen luottamuksen on oltava kova. Alueurakoitsijaksi haetaan luotettavaa kumppania, jonka työhön on oltu tyytyväisiä. Alueurakoitsija on sitoutunut täysillä yhteen organisaatioon - suurella riskillä. Isolla yhtiöllä on aina mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos alueurakointi ei luonnistu. Kustannuspuolella koneyrittäjä on tällä hetkellä kannattavuuden kriittisillä rajoilla.

Pasi Piiroinen ei usko, että aliurakoitsijoita löytyy välttämättä helposti, mutta koko ajan käydään neuvotteluja ympäristössä. Hyvien aliurakoitsijoiden löytäminen ja heidän työmäärän arvioiminen voi olla hankalaa. Normaaleihin kausivaihteluihin pystytään sopeutumaan helpommin pienemmällä konemäärälläkin. Itselläänkin hän näkee mahdollisuuden alueurakointiin. "Siinä pystyy luomaan kasvua ja luotettavuutta yritykselle".

Nettiradio Mikaelin arkistosta: