Hanhifarmilla elämä on muutakin kuin kaakatusta

Copyright: Tiina Toivakka

Miltä tuntuisi elää samassa pihapiirissä yli 200 hanhen kanssa? Hanhifarmiyrittäjille, Virpi ja Antti Rantalaiselle, elämästä hanhien kanssa on viiden vuoden aikana tullut arkipäivää. Elämä rytmittyy hanhien munimisen, kasvattamisen ja teurastuksen mukaan, ja lomia pidetään hiljaiseen aikaan.

Yrittäjäksi Rantalaisen pariskunnasta lähti alun perin Virpi, joka aikanaan opintomatkalla oli tutustunut itävaltalaiseen hanhitilaan. Paikka jäi mieleen kiinnostavana ja houkuttelevana. Vuonna 1996 Rantalainen kävi yrittäjäkurssin, ja ajatus oman hanhitilan perustamisesta kypsyi todeksi. Paikka löytyi luontevasti miehen kotitilalta, missä appivanhemmat olivat lopettelemassa lehmien pitoa. Alkuvuoden 96 aikana navetta kunnostettiin lehmien jäljiltä, ja keväällä tulivat taloon ensimmäiset hanhet.


Mistä kaikki sai alkunsa?
Navetasta tehtiin hanhien koti


Ensimmäiset hanhenpoikaset Rantalaiset ostivat tilalle untuvikkoina. Hauhalassa poikaset kasvatettiin teuraskypsiksi ja vietiin teurastettavaksi muualle. Lihanleikkuu ja jalostus tehtiin itse vuokratuissa tiloissa. Nyt toiminta on muuttunut ja poikaset kasvatetaan alusta pitäen itse. Vastuu ja tietämys haudontakoneen käytöstä on Antti Rantalaisella, joka siirtyi hanhifarmin täyspäiväiseksi toiseksi yrittäjäksi esikoistyttären syntymän myötä vuonna 2000. "Vanhempainloman ja hoitovapaan jälkeen en enää laskenut Anttia pois, sillä häntä tarvittiin sekä töissä että lastenhoidossa", Virpi Rantalainen naurahtaa.


Aluksi poikaset ostettiin
Alkuun mahtui yllätyksiä


Elämä hanhifarmilla kulkee melko tarkkaan hanhien aikataulun mukaan. Hiljaisinta on talvikuukausina, kun emolinnut valmistautuvat muninnan aloittamiseen. Maaliskuun alussa käynnistyvä muninta kestää elokuulle, jonka jälkeen alkaa vuoden kiireisin aika eli teurastukset. Joulun alla on toinen kiirehuippu, kun tilalla valmistetaan Martin päivää ja joulua varten hanhipaisteja ja pateita.

Syksyisin Hauhalan hanhifarmilla työskentelee 3-4 ulkopuolista työntekijää, muun ajan vuodesta yrittäjäpariskunta työskentelee tilalla kaksistaan. "Työvoiman vaihtuvuus onkin yksi ongelma, sillä joka vuosi on työntekijät haettava uudestaan. Onneksi osa ihmisistä tulee joka vuosi uudestaan, ettei kaikkien kanssa tarvitse aloittaa alusta", Rantalainen toteaa.


Eri vuodenaikoina erilaisia asioita


Hauhalan hanhifarmin asiakkaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla toimivia ravintoloita. Jo yrittäjäkurssin aikana Virpi Rantalainen teki markkinaselvityksen, jonka mukaan hanhenlihaa alettiin tarjota tietyille ravintoloille. Kulutus on vuosien myötä vähitellen kasvanut, ja lihaa on tänä vuonna alettu myydä myös vähittäiskauppoihin. Toistaiseksi hanhenlihan osuus kokonaislihan kulutuksesta on kuitenkin hyvin pieni, ja tiedottamista hanhenlihan käyttömahdollisuuksista kaivataan vielä paljon.


Asiakkaina pääosin ravintolat
Kulutus kasvaa vähitellen


Virpi Rantalainen. Copyright: Tiina Toivakka

Hauhalan hanhifarmi on Suomen suurin hanhitila ja ainoa, joka teurastaa ja jatkojalostaa lihan itse. Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 10 000 hanhea, joista Rantalaisen yrittäjäpariskunnan osuus on noin 4 000. Viime vuonna tilalla teurastettiin 5 800 hanhea, mutta siinä joukossa oli muiden tilojen kasvattamia hanhia.

Virpi Rantalainen ei usko, että hanhenlihan menekki tulevaisuudessa kasvaa erityisen paljon, mutta pientä nousua hän uskaltaa ennustaa. Omalla tilalla hanhien lukumäärää ei aiota lisätä, mutta jalostusastetta on tarkoitus nostaa ja tuotteiden kehittelytyötä jatkaa.


Kilpailua on
Aina kehitellään uutta


Nettiradio Mikaelin arkistosta: