Hoiva-ala on vaativaa liiketoimintaa

Copyright: Mervi Sensio

Yritykset ja järjestöt ovat hoiva-alan palvelujen tuottajina yhä merkittävämpiä toimijoita. Niiden kontolla on nykyään noin neljäsosa sosiaalipalveluista ja viidesosa terveyspalveluista. Osuus vain nousee, kun väki ikääntyy. Ala ei kuitenkaan ole helppo, tietävät yksityisiä yksiköitä vetävät. Lainsäädäntö alalla ei ole vielä selkeää, kunnat eivät ole halukkaita sitoutumaan yksityisiin, eikä bisnestä voi pyörittää vain tuloksen tavoittelu mielessään. Toisaalta millään muulla konstilla ei alalla pärjää kuin sillä, että yrittää niin ammattimaisesti kuin vain yrittää voi.

Kunta on vain yksi asiakas
Kunnan työntekijänä aikaisemmin toiminut hoiva-alan yrittäjä Seija Julkunen tietää, miten kunta voi toimia yksityisen palveluntuottajan kanssa ja minkälaista yhteistyötä hoiva-alan yrittäjä voi kunnalta odottaa.

Pieni ei onnistunut
Hoiva-alan opettaja Vuokko Vihersaari uskoi, että suurten hoivatalojen rinnalla pienelle ja inhimilliselle vanhusten hoivakodille on varmuudella tilaus. Hän heittäytyi yrittäjäksi ja perusti Kirjalakodin ajatuksella, että pieni on kaunista. Unelma romahti muutamassa vuodessa.

Hoiva-alalla raha ei saa olla etusijalla
Hoiva-ala on monien toimijoiden hallussa. Se tuo vaihtoehtoja, mutta myös ongelmia, kertoo lääninsosiaalitarkastaja Anja Lehtonen. Suuria kysymyksiä ovat, soveltuuko hoiva lainkaan hankintalain, kilpailuttamisen tai ylipäätään rahan hallitseman yhteiskunnan tehtäviin.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: