Kun elämä on koiria aamusta iltaan

Copyright: Katriina Partanen

Janet Tervashongan koirainnostus juontaa juurensa lapsuuteen, jolloin hän hoiti naapurien koiria ja haaveili omasta koirahoitolasta. 18 vuotta sitten haave toteutui, kun Tervashonka perusti koirahoitola Janeterin Kangasniemelle. Nyt hänen aikansa kuluu suurimmaksi osaksi koirien parissa: koirahoitolassa hän hoitaa asiakkaiden koiria ja vapaa-ajalla hän harrastaa omien koirien kanssa. "Minusta on melkein yhtä mukavaa hoitaa vieraiden ihmisten koiria kuin omia koiria", Tervashonka kertoo. Hänelle koirien hoitaminen on enemmänkin elämäntapa kuin työ.

Koirat ovat aina olleet tärkeä osa Janet Tervashongan elämää. Kun hän ei lapsena saanut ottaa omaa koiraa, hän hoiti innokkaasti naapurien koiria. Aluksi koirat olivat vain harrastus, mutta harrastus muuttui pikku hiljaa työksi. Työnä Tervashonka ei kuitenkaan koirien hoitamista pidä, se on hänelle enemmänkin elämäntapa. "Niin pitkälle kuin muistan, olen aina ollut kiinnostunut ja innostunut koirista", hän toteaa. Koirat ovat myös iso osa muun perheen arkea. Janet Tervashongan perheeseen kuuluu aviomiehen ja kolmen lapsen lisäksi seitsemän koiraa: jokaisella perheenjäsenellä on siis ainakin yksi oma koira. Vapaa-aika kuluu erilaisten koiraharrastusten, kuten kilpailujen ja näyttelyiden parissa.


Millaisia koiria perheeseen kuuluu?


Vuodesta 1986 Tervashonka on toiminut yksityisyrittäjänä. Hän pyörittää perheensä avustuksella koirahoitola Janeteria Kangasniemellä. "Aluksi laitoimme vain Länsi-Savoon rivi-ilmoituksen, että otamme koiria hoitoon. Siitä se sitten lähti pyörimään", Tervashonka kertoo. Vähitellen palvelut ovat lisääntyneet niin, että mukaan ovat tulleet trimmaus, tunnistusmerkintä, koirien kuntoutus ja koirahieronta. Hoitolaan tulevat myös kaikki Kangasniemen kunnan alueella löytyvät löytöeläimet. "Meillä on ollut koirien ja kissojen lisäksi ainakin rotta ja kani", hän muistelee.


Millaisia palveluita tarjoat?


Janet Tervashonka on vuosien varrella kartuttanut osaamistaan erilaisilla kursseilla. Hän on käynyt mm. koulutusohjaaja- ja toimitsijakursseja, kehäsihteeri- ja tuomarikurssin sekä tunnistusmerkintäkurssin ja viimeisimpänä koirahierojakurssin. "Koirahieroja ei ole suojattu ammattinimike, vaan kuka tahansa voi sanoa itseään koirahierojaksi", hän kertoo. Ympäri Suomea järjestetään eri pituisia koirahierojakursseja, joilla käydään läpi koirien fysiologiaa ja anatomiaa, lihaksistoa, luurankoa, sairauksia, hermotusta ynnä muuta jakson laajuuden mukaan.


Tarvitseeko alalla olla niin monipuolinen kuin sinä olet?
Mitä koirahieroja oikeastaan tekee?


Janet Tervashonka. Copyright: Katriina Partanen

Hoitolassa on tilaa kymmenen perheen koirille eli siellä on kymmenen sisätarhaa. Saman perheen koirat voidaan laittaa samaan tarhaan ja parhaimmillaan hoidossa onkin ollut yhteensä 22 koiraa kerralla. Hoitoon tulevalta koiralta ei edellytetä muuta kuin, että se on käsiteltävissä ja rokotettu. Hoitolassa ei ole tiloja, missä koirat voisivat itse mennä sisään ja ulos, vaan niitä ulkoilutetaan. Jos koira on isokokoinen ja aggressiivinen, sen ulkoiluttaminen voi olla hankalaa. "Aika harvoin koira kuitenkaan uskaltaa vieraassa paikassa käydä hoitajaan kiinni", Tervashonka huomauttaa.


Kuinka koirahoitajan päivä kuluu?


Yritys on ainoa maakunnan luoteiskulmalla, eikä kilpailua ole aivan lähiseudulla. Suurin osa asiakkaista tulee lähikaupungeista ja Kangasniemeltä. Janet Tervashonka kertoo, että pelkällä koirahoitolatoiminnalla ei elä, vaan on pakko tehdä myös muita töitä. Vaikka alueelle ei mahdukaan kahta koirahoitolaa, Tervashongan mielestä asiakkaille olisi parempi, jos yrittäjiä olisi enemmän kuin yksi. "Aina eivät henkilökemiat toimi, joten olisi hyvä, jos vaihtoehtoja olisi myös tässä lähellä." Vaikka alueelle tulisikin muita koira-alan yrittäjiä, Tervashonka ei usko kilpailun vaikuttavan heidän toimintaansa. "Meillä on vankka asiakaskunta, vaikka alueelle tulisikin kilpailua, se tuskin meitä hetkauttaisi," hän arvioi.


Millainen kilpailu alalla on?


Janet Tervashonka auttaa koirahoitolansa palveluiden lisäksi kaikenlaisissa koiriin liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Jos hän ei osaa itse auttaa, hän ohjaa sellaiselle henkilölle, joka osaa. Tervashonka ei kuitenkaan ota työstä itselleen turhaa stressiä. Silloin kun hän haluaa viettää vapaa-aikaa, hän laittaa puhelimen kiinni tai ei vastaa. Ihmisten ja koirien auttaminen sekä omien tietojen ja taitojen karttuminen ovat hänestä työssä palkitsevinta.

Copyright: Katriina Partanen
Millaisissa asioissa ihmiset kysyvät apua?


Myös yrittäjän vapaa-aika kuluu koirien parissa, muun muassa tuomarina palveluskoirakokeissa. Tuomarina toimiminen syventää hänen mielestään koiraharrastusta. "Kilpaillessa itse palveluskoirakokeissa näkee asioita myös tuomarin näkökulmasta", Tervashonka selventää ja suosittelee tuomariksi ryhtymistä kaikille, jotka kilpailevat. Perheessä harrastetaan myös valjakkohiihtoa. Valjakkohiihdossa hiihtäjä käyttää tavallisia murtomaahiihtovarusteita ja koiralla on valjaat ja kuminaru, joka on kiinni ohjaajassa. Koiran koolla ei ole väliä, sillä myös pienet ja nopeat koirat pärjäävät. Valjakkohiihto vaatii sekä koiralta että hiihtäjältä hyvää kuntoa.


Millaisia ominaisuuksia tuomarilta vaaditaan?
Mikä valjakkohiihdossa viehättää?


Tulevaisuus näyttää yrittäjästä valoisalta. Toiminta jatkuu niin kuin ennenkin, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä muutamia parannuksia ja korjauksia koiratarhaan.


Sattumuksia vuosien varrelta


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: