Luonnonhoitosuunnitelma opastaa metsänomistajaa

Muun muassa luonnonsuojelualueet asettavat ehtoja metsien käsittelylle. Metsänomistajan velvollisuus on ottaa selvää, mitä erityisalueilla voi ja saa tehdä. Mutta mistä tämän tiedon saa? Ratkaisu ongelmaan voi olla luonnonhoitosuunnitelma.

Jo metsäsuunnitelma vastaa moniin tärkeisiin metsänomistajan kysymyksiin, sillä se kertoo tilan metsistä kuviokohtaisesti lähes kaiken. Metsäsuunnitelma selvittää niin maapohjat, puulajit ja puiden iät kuin metsän hakkuu- ja hoitotarpeet. Myös metsälain määrittämät arvokkaat elinympäristöt löytyvät metsäsuunnitelmasta. Suojelumetsien omistajalle metsäsuunnitelma ei kuitenkaan välttämättä anna riittävästi tietoa. Tällöin avuksi voi teetättää luonnonhoitosuunnitelman.

Luonnonhoitosuunnitelma yhdistää arvoja

Luonnonhoitosuunnitelma voidaan laatia yhtä eliölajia tai jotain aluetta - biotooppia - varten. Suunnitelma ottaa huomioon monta eri seikkaa: uhanalaiset ja silmälläpidettävät eliölajit, maanomistajan sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet sekä metsän kestävän käytön.

Metsäasiantuntija Seija Tiitinen-Salmela Keski-Suomen metsäkeskuksesta tekee muun muassa maisema- ja luonnonhoitosuunnitelmia. Nämä suunnittelutehtävät ovat lisääntyneet, koska metsätalous huomioi yhä enemmän ympäristö- ja luontoarvoja. Metsänomistajat tarvitsevat tietoa, miten he voivat käsitellä metsiään, joissa on tärkeitä luontokohteita.


Mikä luonnonhoitosuunnitelma oikein on?
Kenelle suunnitelma on tarkoitettu?
Maanomistajat tarvitsevat tietoa


Metsäsuunnitelma vai luonnonhoitosuunnitelma?

Jo tavanomainen metsäsuunnittelu on nykyään hyvin monitahoista. Se ottaa mm. huomioon metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, joten ihan jokaiselle suojelulle pienalueelle ei luonnonhoitosuunnitelmaa kannata tehdä.

Luonnonhoitosuunnitelman laatiminen vie kolminkertaisen ajan normaaliin metsäsuunnitelmaan verrattuna. Näin kustannuksetkin kohoavat kolminkertaisiksi. Yleensä hintaeron korvaa ulkopuolinen rahoittaja. Esimerkiksi Tiitinen-Salmelan esimerkkialue, Vaarun metsäalue Korpilahdella - saa tukea sekä maa- ja metsätalousministeriön luonnonhoitomomentilta että EU:n Life Nature-rahastolta.

Luonnonhoitosuunnitelmassa on paljon ns. kuviokohtaista tekstiä ja runsaasti valokuvia. Se sisältää tietoa metsätilan eliölajeista ja arvokkaista kohteista. Suullisen neuvonnan osuus on myös merkittävä. Luonnonhoitosuunnitelman teon jälkeenkin yhteydenpito asintuntijan ja metsänomistajan kesken on tärkeää. Joskus hakkuut on mietittävä läpi puu puulta.


Metsänomistaja Juhani Karkee:
Elinehto tilan metsätaloudelle

Vaajakoskelainen luokanopettaja Juhani Karkee osti jokin aika sitten sukulaisiltaan metsätilan Korpilahden Oittilankylältä. Viidenkymmenen hehtaarin tila ylittää Vaarunvuoren alueen ja puolet siitä kuuluu Natura-suojeluohjelmaan. Uhanalaisista hyönteisistä karvakukkajäärä ja kirjoverkkoperho asuttavat Karkeen metsiä. Tilalla on myös metsälain elinympäristöistä pienvesistö sekä jyrkänne.


Juhani Karkeen metsälön taustaa.
Miten luonnonhoitosuunnitelmassa lähdettiin liikkeelle?


Suojeluohjelmat ovat saattaneet aiheuttaa metsänomistajille epätietoisuutta jopa kymmeneksi vuodeksi: mitä suojelualueilla saa tehdä ja mitä ei? Asenteet ovat muuttuneet hyvin suojelunvastaisiksi. Luonnonhoitosuunnitelma tuo huojentavaa tietoa metsänomistajalle. Joustavuutta tarvitaan puolin ja toisin, mutta hoitosuunnitelman kautta oikeat, kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut löytyvät.


Tällaisia miettii metsänomistaja Karkee


Tämän jutun on toimittanut Mikkelin ammattikorkeakoulun Pieksämäen metsätalouden koulutusyksikkö Nikkarila osana Digimetsä-hanketta.