Vuodet mattoyrittäjinä ovat kasvattaneet sitkeyttä

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Puumalalaiset Kirsi Hulkkonen ja Irja Piskonen pistivät mattokutomon pystyyn kivinavettaan vuonna 1996, hommasivat koneet Pohjanmaalta ja alkoivat omia hoksottimiaan käyttäen kokeilla, miten syntyisi asiakkaita kiinnostavia, omanäköisiä tuotteita. Viime keväänä yrittäjät remontoivat itselleen uudet tilat Hulkkosen kotitilan kivinavettaan. Nykyään vain reilun kilometrin päässä valtatieltä sijaitsevasta mattokutomosta, käsityönäyttelystä ja myymälästä on tarkoitus rakentaa käsityömatkailukohde, johon virtaa väkeä, vilskettä ja vipinää ympäri vuoden.

Kun Kirsi Hulkkonen palasi parinkymmenen Mikkelin-vuoden jälkeen takaisin kotikuntaansa vuonna 1996, piti elantoa löytyä läheltä. Mattojen kutomiseen oli poltetta ja naapurista löytyi yrittäjäkumppani, jonka kanssa lähdettiin pala palalta kokeilemaan yrittämistä. Vuodet yrittäjinä ovat kasvattaneet sitkeyttä ja luoneet uskoa omaan tekemiseen ja naisyrittäjyyteen. Maailmalta on turha haahuilla tuotteita kopioitavaksi, kannattaa nähdä vaivaa, että tuote lähtee itsestä, Kirsi Hulkkonen sanoo. Eikä epäilijöiden kannata antaa lannistaa.

Kirsi Hulkkosen haastattelu Hurissalon Matto ja Tekstiilin uusissa tiloissa.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Kirsi Hulkkonen. Copyright: Matti Markkanen

Nettivideo kestää noin 8 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasi Matti Markkanen ja toimitti Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Saaristokunta Puumala täyttyy matkailijoista ja mökkeilijöistä kesäisin. Hurissalon mattoyrittäjien tuotteista jopa 80 % on tilaustöitä, ja lopun vievät matkailijat mennessään. Yrityksellä oli kuntakeskuksessa aiemmin oma myymälä, mutta se korvattiin keväällä kutomon yhteyteen rakennetulla myyntipisteellä. Mattoja on toki esillä myös käsityömyymälöissä, mutta niissä perittävä myyntiprovisio syö ison loven tuottoon.

Vaikka markkinointi kulkeekin pitkälti asiakkaalta toiselle, yrittäjät haluaisivat satsata markkinointiin kunnolla. He miettivät, että maaseutuyrittäjiä voisi jeesata parhaiten antamalla käyttöön silkkaa rahaa markkinointiin. Toisaalta kun julkisesta rahasta on niukkuutta joka alalla, sponsoritukikin voisi olla yksi vaihtoehto.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: