Oodi kulttuurille, hikipääomalle, tahdolle ja taidolle

Satu Nipuli. Copyright: Pauliina Mäkinen

Kulttuuriala houkuttelee opiskelijoita, vaikka vakituisen palkkatyön sijasta voikin joutua tuotteistamaan itsensä. Näin tekivät kolme Mikkelin ammattikorkeakoulun Kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikön (KNY) opiskelijaa perustaessaan Ohjelmapalveluosuuskunta Oodin pari vuotta sitten. Oodi on opettanut perustajilleen hikipääoman tärkeyden, osuuskuntajuridiikkaa, itseluottamusta ja estraditaiteen yllätyksien hallitsemista.

Satu Nipuli, 24, innostui kulttuurialan yrittämisestä opintojensa alkuvaiheessa päästessään organisoimaan vuosikurssinsa vapaamuotoisia esiintymiskeikkoja. Tästä kuviosta alkoi muodostua Oodi, jonka päätoimialana on tuottaa esittävän taiteen ohjelmapalveluita. Satu Nipulin mielestä alun ongelmat olivat tarpeellisia, ja ne antoivat eväitä Oodin kehittymiselle.

Nipuli kokee KNY:n henkisen tuen Oodille olleen suurena edellytyksenä toiminnan onnistumiselle. KNY on tarjonnut oodilaisten käyttöön harjoitustiloja, irtaimistoa ja laitteita ja Oodi puolestaan on luonut tilaisuuksiin ohjelmaa.

Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa jossa Oodi on halukas irtautumaan symbioosista yksikön kanssa. Nipuli sanoo rohkeutta, halua ja suunnitelmia itsenäiseen toimintaan olevan riittävästi.
"Meillä on visioita, joiden eteen tullaan tekemään töitä. Ne eivät tule jäämään vain hatariksi unelmiksi", Nipuli kertoo.


Minkälainen haaste Oodin perustaminen oli?
Miten laatu on varmistettu?
Minkälaista on kulttuuriyrittäjyys tänään?
Voisiko Oodin malli levitä muuallekin?
Mitä olet oppinut Oodista?


Kimmo Toppari. Copyright: Pauliina Mäkinen

Kimmo Topparille, 25, yrittäminen tuntuu luonnolliselta tavalta tehdä töitä. Topparilla ajatus kulttuurialan yrittämisestä iti jo hänen lähtiessään opiskelemaan alaa. Yrityksen perustamisen Toppari kokee yhtenä suurimmista ammatillisista haasteistaan. Yllätyksiä yrityksen perustamisvaiheessa sateli; epämääräisten ennakkoluulojen voittamisesta riemuun produktioiden onnistumisesta. Kulttuurialan opintoihin Toppari sisällyttäisi enemmän taloushallinnollisia aineita, jotka hän kokee ehdottoman tarpeellisiksi niin yritysmuotoisissa kuin projektiluonteisissakin työtehtävissä.


Miten toiminta lähti käyntiin?
Mitä mietit yrittämisestä?
Kerro Oodin tavoitteista?
Oodin valttikortit?
Oudoin keikka?


Lehtori Petri Pullisen rooliksi muodostui alkuvaiheessa antaa tietoa, taitoa, tukea ja ajatuksia Oodin perustajajäsenille. Henkisen mentorin tai tutorin roolina oli katsoa vierestä, kun opiskelijat paiskoivat töitä. Pullinen on myös itse perustanut yhden yritysmuotoisen ohjelmapalvelun. Siitä jäi opetuksena takaraivoon, että alun korskeuden jälkeen tulee jossakin vaiheessa nöyrtyä tekemään aika monenlaisia duuneja.


Osallistumisen paras anti
Yksikön ja Oodin yhteistyöstä


Copyright: Antti Vänskä

Oodista muotoutui osuuskunta, koska perustajat totesivat sen riskittömimmäksi yritysmuodoksi. Tällä hetkellä osuuskunnassa on jäseniä 15 ja osuuskuntamaksu on 35 euroa. Oppimiskokemuksena Oodi on osoittautunut ainutlaatuisen onnistuneeksi niin ohjelmapalvelun perustajille kuin muille toimintaan osallistuneille.

Mitä sitten rivioodilaiset tuumivat osuuskuntayrittämisestä?


Antti Koivistoinen
Jere Mönkkönen
Paula Koponen


Nettiradio Mikaelin arkistosta: