Yrittäjyyden politiikkaohjelma - juhlapuheita vai tositoimia?

Raimo Luoma. Copyright: Mervi Sensio

Valtiovalta potkaisi syksyllä 2003 käyntiin politiikkaohjelman, jolla halutaan edesauttaa yrittäjyyttä Suomessa. Ohjelman tavoitteena on helpottaa yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Yrityksille halutaan myös parempia mahdollisuuksia investoida ja työllistää pitkäjänteisesti. Kauppa- ja teollisuusministeriöön nimitetyn ohjelmajohtaja Raimo Luoman mukaan yrittäjyys Suomessa on kohtuullisella tasolla ja ohjelman myötä menossa pienin potkuin aina parempaan suuntaa. Takapiruna yrittäjyyttä edistää jäsenmaissaan myös EU, joka on laatinut toimintasuunnitelman yrittäjyyden kohentamiseksi.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että Suomessa yrittämisessä on puutteita ja ongelmia. Muun muassa motivaatio yrittäjäksi ryhtymiseen voisi olla parempi. Yrittäminen koetaan usein raskaampana tai pelottavampana kuin siitä saatavat hyödyt. Raimo Luoman mielestä suomalainen yrittäjyys on kuitenkin mahdollisuusyrittäjyyttä. Suurin osa yrittäjäksi lähtevistä näkee liiketoiminnalle todellisia mahdollisuuksia ja vain 15 prosenttia lähtee yrittäjäksi siksi, että muuta keinoa hankkia elantoa ei heidän mielestään ole. Enemmän yrittäjyyttä Luoma tietysti soisi olevan. Yrittäjyyden politiikkaohjelman pitäisikin kasvattaa motivaatiota yrittämiseen. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten yrittäjyys kiikkuu eurooppalaisella keskitasolla, joten hätäpäivää ei näyttäisi olevan. Asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä monissa muissa maissa yrittäjyyteen kuitenkin kannustetaan ponnekkaammin kuin Suomessa.


Miksi tarvitaan yrittäjyyden politiikkaohjelmaa?


Maailma ei ole valmis, eikä tule valmiiksi tälläkään ohjelmalla, Luoma toteaa. Monia pieniä ja suurempiakin uusituksia on tiedossa ja jotain on jo tapahtunutkin. Käytännössä esimerkiksi arvonlisäveron alaraja muutettiin tämän vuoden alusta liukuvaksi ja yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua yritetään helpottaa. Starttirahajärjestelmää kehitetään niin, että rahaa voi jatkossa kenties saada pidemmän ajan ja jo ennen varsinaista yrityksen käynnistämistä. Myös yrittäjyyttä koskeviin verotuksiin puututaan. Esimerkiksi matalapalkka-aloilla verokiilaa kavennetaan pienentämällä pienituloisten verotusta ja alentamalla työnantajamaksuja. Luoma toteaa, että verotukseen suunnitellut muutokset ovat erityisen suotuisia pienille ja kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Konkreettisia uusia työkaluja yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen ei ole vielä näkynyt, vaikka näitä sanoja on juhlapuheissa pyöriteltykin paljon.


Yrittäjiä koskevien verojen isot linjaukset?
Lainsäädännön muutostarpeet?


Suomalaisilta yrittäjiltä puuttuu liiketoimintaosaamista, väittää tutkimus. Asiantuntija-avun puutteesta moinen ei voine johtua, sillä jokaisessa kaupungissa on monenlaista yrityspalvelua tarjolla monesta luukusta, ehkä liiankin monesta. Yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on koota alueellinen yritysneuvonta paremmin yrittäjien ulottuville. Tämä toteutetaan käytännössä perustamalla 50 seudullista yrityspalvelupistettä. Kyse ei ole liiketoiminnan kehittämisestä, sillä Luoman mielestä "virkamies ei osaa liiketoimintaa kehittää, jos osaisi, niin hän olisi bisnestä tekemässä".


Liiketoimintaosaaminen on yksi panostuksen kohde


Mistä sitten löytyvät tulevaisuuden kasvavat alat? Minne uusien yrittäjien kannattaa suunnata? Moni on povannut, että uusia yrityksiä tarvitaan reippaasti lisää tuottamaan kuntalaisille peruspalveluja kun julkinen sektori sai luvan ulkoistaa palvelujaan. Luoma ei näe, että tässä olisi kuitenkaan merkittävää kasvunpaikkaa yrittäjyydelle. Kasvavat alat löytyvät hänen mukaansa enemmänkin osaamisintensiivisiltä palvelualoilta tai teollisuudesta, missä on kansainvälistymismahdollisuuksia.


Mitä mahdollisuuksia julkisella sektorilla on yrittäjille?


Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta, yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut, alueiden yrittäjyys sekä yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Politiikkaohjelma toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Vuosittain valtion ja yrittäjäjärjestöjen välillä käydään neuvottelu, jossa seurataan yrittäjyyden edellytysten kehittymistä. Samalla kartoitetaan tarpeita lainsäädäntö- tai muihin uudistuksiin.

Copyright: Taru Kekkonen

Lähivuosina nähdään, minkälaista jälkeä neuvottelut ja hallituksen puheet saavat käytännössä aikaiseksi. Etelä-Savon ja koko itäisen Suomen maaseutumaisemaankin yrittäjyysohjelman on tarkoitus purra, mutta Luoman mielestä suoranaista lisärahaa maaseutuyrittämiseen ei ole luvassa. Hänen mielestään maaseudulla yrittäminen on jo nyt valtion voimakkaiden edistämistoimenpiteiden kohteena, eikä hän usko, että lisäraha siihen olisi pelastava lääke. Muuta kehittämistä maaseudulla yrittämiseen Luoma tietää kyllä. Yhteistyötä ja priorisointia peliin.


Yrittäjyysohjelman vaikutukset maaseudulla yrittämiseen?
Etelä-Savon erityispiirteitä?


Nettiradio Mikaelin arkistosta: