Suomi kiinnostaa venäläismatkailijoita

Copyright: Minna Surakka

Hyvin toimeen tulevat itänaapurimme ovat matkailleet ahkerasti ulkomailla Venäjän länsirajan avautumisesta lähtien. Suomi valitaan ensimmäisen kerran matkailukohteeksi otollisen sijaintinsa, turvallisuutensa ja puhtaan luontonsa vuoksi, mutta millaisella palvelulla venäläiset saadaan tulemaan toistekin?

Maassa maan tavalla -ajattelu ei sovi matkailuyrittäjälle. Hyvä palvelu edellyttää, että kulttuurierot tiedostetaan, ja ulkomaisille ryhmille pystytään myös tarjoamaan mieluisaa tekemistä. Ellei heidän toiveitaan tunneta tai osata ottaa huomioon, voi käydä kuten Kuopiossa jouluna 2000: kaupungin markkinoinnin houkuttelemat venäläiset turistit pettyivät pahan kerran, koska eivät tunteneet saavansa tarpeeksi neuvontaa eikä lisää ohjelmaa järjestynyt rahallakaan.

Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus julkaisi vastikään Marita Heikkinen-Rummukaisen ja Riitta Erosen laatiman Venäläismatkailu Etelä-Savossa -raportin yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin Pienyrityskeskuksen kanssa. Tutkimusta varten on tilastojen lisäksi haastateltu sekä venäläisiä matkailijoita että suomalaisia matkailuyrittäjiä.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Paljon tietoa ja tekemistä!

SKK:n kieli- ja kulttuuriklusterissa suunnittelijana työskentelevä Heikkinen-Rummukainen kertoo suomalaisen luonnon rauhan ja hiljaisuuden toki houkuttavan suurkaupunkien hälinässä asuvia venäläisiä, mutta muistuttaa samalla, että pelkästään tuulen suhinan kuuntelu tuppaa pitkästyttämään tiedonjanoisia ja kokeilunhaluisia itämatkailijoita. He ovat vaativia asiakkaita, innokkaita kokeilemaan uutta ja harrastamaan lomallaan.

Lomallaan venäläiset ovat yleensä myös hyvin impulsiivisia - retkiä ja aktiviteetteja ei haluta varata etukäteen, vaan matkailuyrittäjän pitäisi pystyä järjestämään niitä lyhyelläkin varoitusajalla. Tämän vaatimuksen toteuttaminen on usein vaikeaa, sillä Etelä-Savossa matkailuyritykset ovat melko pieniä. Yrittäjien yhteistyöringit voisivat Heikkinen-Rummukaisen mukaan auttaa venäläismatkailijoiden toimintatarmon purkamisessa: ohjelmapalvelut ja tiedotusmateriaali, ehkä jossain määrin myös henkilökunta voisivat olla yhteisiä.

Mikään mahdoton tehtävä venäläismatkailijoiden viihdyttäminen ei ole. Usein palvelun parantaminen on pienestä kiinni, lohduttaa Heikkinen-Rummukainen. Uudistuksiin ei tarvitse uhrata paljon rahaa, pitää vain kuunnella paremmin asiakkaiden toiveita.


Lisää tietoa Internetiin!
Tietoa ei voi koskaan jakaa liikaa


Marita Heikkinen-Rummukainen. Copyright: Minna Surakka

Suomi venäläismatkailijan silmin

Raportin mukaan suomalaisen on joskus vaikea ymmärtää, että venäläinen vaatii ulkomaille matkustaessaan laatua. Koska palvelutaso Venäjällä on yleensä heikohko, ajatellaan, että itänaapurin pitäisi sen vuoksi tyytyä meilläkin vähempään. Kuitenkin hyvän palvelun maine on yksi Suomeen houkuttavista tekijöistä, muistuttaa Heikkinen-Rummukainen.


Millaista palvelua venäläinen odottaa?
Venäjän kielen taito kilpailuvalttina


Venäläisnäkökulmaa Suomen-matkailuun kuultiin syksyllä 2000 Savonlinnan kampuksella järjestetyssä "Imatralta akvaparkkiin - venäläismatkailun trendejä Suomessa" -seminaarissa. Tuolloin pietarilaisen Intermedius-matkatoimiston johtaja Sergei Enikeev kuvaili Suomeen matkustavan venäläisen odotuksia. Hänen mukaansa venäläinen tahtoo aktiiviloman: on saatava tavata joulupukki, käydä ostoksilla, kalastaa ja ajella moottorikelkoilla. Venäläismatkailu Etelä-Savossa -raporttia varten haastateltujen venäläisten matkailijoiden vastaukset antoivat samanlaisen kuvan itänaapuriemme lomatoiveista.

Aivan käsittämättöminä keksintöinä Enikeev kertoi venäläisten pitävän suomalaisten mökkien kerrossänkyjä ja koko seurueen majoittamista isoon tupaan, jossa ei ole minkäänlaista yksityisyyttä. "Suomalainen pienryhmä on perhe, venäläinen taas kaksi yhdessä matkustavaa nuorta paria. Silloin molemmille on oltava oma makuuhuone", hän selitti. Juhlapäiviä venäläinen tahtoo juhlia omien perinteidensä mukaisesti. Pitopöydän on uudenvuodenaattona notkuttava ruuan painosta vielä pitkästi puolenyön jälkeenkin tai venäläisseurueen ilta loppuu kesken. Myös rajamuodollisuuksia pitäisi pystyä karsimaan, jottei jonotusaika rajalla kasvaisi kohtuuttomaksi. Tämän Jenikeev myönsi kuitenkin olevan kiinni myös Venäjän tullin toiminnasta.

Copyright: Minna Surakka

Kieli- ja kulttuurikoulutusta kaivataan

Etelä-Savon alueella matkailu ei ole viime vuosina kasvanut yhtä hyvin kuin muualla Suomessa. Pääosa maakunnan matkailusta on kotimaan matkailua, mutta ulkomaalaisten yöpymisiä ja heistä saatavia tuloja halutaan toki kasvattaa. Tässä suhteessa venäläiset ovat merkittävä ryhmä: he ovat 90-luvulla ja 2000-luvun alussa vallanneet alueen tilastojen kärkisijat yhdessä saksalaisten kanssa.

Suurin osa Etelä-Savon matkailuyrittäjistä ymmärtää SKK:n tutkimuksen mukaan venäläismatkailun kasvavan merkityksen ja suhtautuu venäläisiin myönteisesti. Monella yrittäjällä on sekä käytännön kokemusta että koulutusta venäläismatkailusta. "Tietenkin sekä yrittäjissä että venäläisissä matkailijoissa on huonosti käyttäytyviä yksilöitä, ja kulttuuritörmäyksiäkin sattuu. Usein ne johtuvat siitä, ettei kumpikaan tunne toisen kulttuuria tai kieltä. Toisinaan kyse on asenneongelmasta. Pääasiassa sanoisin kyllä, että yrittäjät ja venäläiset tulevat toimeen keskenään hyvin", toteaa Heikkinen-Rummukainen.


Kitkakohdat venäläismatkailijoiden palvelussa
Kuinka venäläismatkailua voisi kehittää?


Etelä-Savon matkailuyrittäjät ovat tuoreessa tutkimuksessa selvästi ilmaisseet toiveensa saada käytännönläheistä koulutusta venäläismatkailun järjestämisessä. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa mietitäänkin parhaillaan, kuinka yliopisto-osaaminen pystyisi vastaamaan elinkeinon tarpeisiin.

Lähteet:

Linkit: