Ydinvoimalan rakentaminen on yrityksille näytön paikka

Pertti Salminen. Copyright: Mervi Sensio

Viidennen ydinvoimalan rakennustyö tulee olemaan Suomen teollisuushistorian suurin urakka. Kun hankinnat ja palvelut lasketaan mukaan, väkeä tarvitaan rakentamisen aikana jopa 30 000 henkilötyövuoden verran. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin kolme miljardia euroa, josta noin puolen toivotaan jäävän kotimaahan. Tässä on suomalaisille yrityksille haastetta. Hankkeeseen haikailevien kannattaa valmistautua kovaan kilpailuun ja tiukkaan syyniin. Teollisuuden ja työnantajien osastopäällikkö Pertti Salminen kuitenkin luottaa suomalaisiin yrityksiin ja osaamisen tasoon. Nyt on näytön paikka.

Suomen viides ydinvoimala OL3 odottaa vielä rakennuslupapäätöstään, mutta maanrakennustyöt Olkiluodossa on jo aloitettu. Jos lopullinen lupa hankkeelle tipahtaa vuoden 2005 alussa, alkavat tilavuudeltaan noin kymmenen kertaa eduskuntatalon kokoisen ydinvoimalarakennuksen varsinaiset rakennustyöt saman tien. Uuden voimalaitoksen on määrä olla kaupallisessa käytössä keväällä 2009. Tiukka aikataulu tuo hankkeeseen haikaileville yrityksille jo nyt pohdittavaa. Onko henkilöstön koulutus ajan tasalla, onko henkilöstöä ylipäätään riittävästi, pystytäänkö, osataanko? Töiden alkaessa ei enää kurssille ehditä vaan jokaisen tekijän on tiedettävä paikkansa ja tehtävänsä. Enimmillään rakennustöihin osallistuu jopa 2000 - 3000 ihmistä kerrallaan. Teollisuuden ja työnantajien (TT) osastopäällikkö Pertti Salminen vahvistaa, että ydinvoimalahanke ei ole mikä tahansa rakennushanke. Tekijöiden joukkoon tarvitaan kuitenkin varsin tavallisia yrityksiä ja niiden tavallista, mutta hyvää osaamista.


Minkälaisia yrityksiä tarvitaan?


Uuden ydinvoimalan rakentamisesta vastaa Teollisuuden Voima Oy, joka tuottaa sähköä osakkailleen. TT:n roolina on jakaa tietoa hankkeesta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja siten edistää niiden mahdollisuuksia osallistua alihankkijoina tähän jättimäiseen laitostoimitukseen. Koska urakat ovat suuria, pienten yritysten kannattaa yhdistää voimansa ja tarjota yhdessä palveluitaan tai tuotteitaan hankkeeseen, Salminen toteaa. TT onkin kasannut alihankkijoiden kontaktiverkostoa, jossa on jo parisataa yritystä. Käytännössä tarjouskilpailuun osalliseksi pääsee, kun tarkan syynin jälkeen voidaan todeta, että yritys on kelpoinen hankkeeseen. Yrityksen on täytettävä muun muassa tarkat laatukriteerit ja vasta sen jälkeen kilpaillaan hinnalla. Olennaista ydinvoimalarakentamisessa ovat myös työturvallisuus sekä aikataulujen ja dokumentoinnin hallinta.


Millaisia tahoja hankkeen takana on?


Taloudellisen eduntavoittelun lisäksi yritysten kannattaa pyrkiä hankkeeseen mukaan siksi, että se on yrityksen työreferenssinä vaikuttava. Salminen toteaa, että jos tässä hankkeessa on ollut osallisena, voivat yrityksen asiakkaat luottaa, että yrityksen laatujärjestelmät ovat kunnossa. Hanke tuo etuja myös muille suomalaisille. Tulevaisuudessa pysyviä työpaikkoja uuteen ydinvoimalaitokseen syntyy vajaat 200. Työllistysvaikutus tuntuu luonnollisesti eniten Satakunnassa, jonne ydinvoimala rakennetaan fyysisesti, mutta esimerkiksi laitoksen vuosihuollot tulevat työllistämään ihmisiä ja yrityksiä ympäri Suomen. Näin isolla rakennushankkeella on selvää merkitystä myös kansantaloudelle, Salminen toteaa.


Merkittävä työllistäjä


Operaatio vaatii suomalaisen osaamisen lisäksi myös taitajia ulkomailta. Ranskalais-saksalainen ydinvoimalaitostoimittaja Framatome ANP ja turpiini-generaattorivalmistaja Siemens AG toimittavat OL3:n laitosyksikön. Salminen kuitenkin pettyy, jos suomalaisten osuus koko potista jää alle puoleen. Pallo on kotimaisilla yrityksillä, joihin Salminen luottaa.

Copyright: Mervi Sensio
Erityisosaamista... myös ulkomailta


Ydinvoimala on valmis keväällä 2009, vakuuttavat hankkeen eteenpäin viejät. Nopea aikataulu on sähkön ostajan näkökulmasta hyvä, sillä mitä nopeammin laitos on valmis, sitä nopeammin sen vaikutukset tuntuvat sähkön hinnoissa. Vakaa sähkön hinta onkin uuden ydinvoimalan tuoma suurin etu ydinvoiman päästöttömyyden lisäksi. Salminen ymmärtää toki vastustajiakin. Monien mielestä turvallisuus ei ole ydinvoimassa riittävää ja ydinjätteitä pelätään. Nämä ovat Salmisen mielestä asiallisia vastustamiskohteita. Vaan pitääkö hankkeeseen hinkuvien yritysten olla kannattajien puolella?


Mihin Suomi tarvitsee uutta ydinvoimalaa?
Mitä vastustajat vastustavat?


Ydinvoimasta juttuja Nettiradio Mikaelin arkistossa: