"Naisyrittäjältä jää mersu ostamatta"

Copyright: Mervi Sensio

Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja, mikkeliläinen Vuokko Rehn, on mukana monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Kansanedustajan työ on matkan varrella vaihtunut Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävään. Samalla alun perin englannin opettajaksi valmistuneen Vuokko Rehnin 25-vuotinen työ perheen autoalan yrityksessä on vähitellen jäämässä taka-alalle. Kiinnostus yrittämiseen liittyviin asioihin ei.


Yrittäjyyden taustaa


Tauno Rehnin 60-luvulla perustama yritys oli huippuvuosinaan Mikkelin kokoisessa kaupungissa merkittävä työnantaja. Tuohon aikaan mm. autoja ja traktoreita myyneessä talossa oli väkeä parhaimmillaan yli 50 henkeä. Tälläkin hetkellä työtä tekee reilut kolmekymmentä ihmistä, vaikka traktorikauppa on taakse jäänyttä aikaa.

Koko Rehnin perhe on ottanut aktiivisesti osaa ympäröivään yhteiskuntaan. Perheen lapsista Olli kiinnostui jo pienenä poikana yhteiskunnallisista asioista, ja hän päätyi luontevasti työskentelemään Brysseliin, EU-tehtäviin. Olli Rehnin poliittinen ura on ollut viimeiset vuodet hyvässä nousussa. Rehnien tytär puolestaan oli kiinnostunut isän perustaman liikkeen jatkamisesta ja lähti opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Elämä vain ei aina mene suunnitelmien mukaan. Tyttären kuolemasta on haastattelupäivänä kulunut tasan 14 vuotta.

Vuokko Rehnin henkilökohtaisten luottamustehtävien luettelemiseen menisi pitkälti palstatilaa. Paikallisesti hänet tunnetaan ennen kaikkea kaupunginvaltuutettuna ja päättäväisenä Keskustan kansanedustajana. Eduskuntaan Vuokko Rehniä ei valittu toiselle kaudelle, mutta Uuden Mikkelin kaupunginvaltuuston nuija hänelle ojennettiin yksissä tuumin.


Aktiivinen kunnallispoliitikko
Uuden Mikkelin alkumetreillä...
Kansanedustaja


Yrittäjänaiset

"Miesten toimintapa niin yrityksissä kuin järjestötoimissa on erilainen kuin naisilla. Naiset hakevat pehmeämpiä arvoja, eivät pelkästään numeroita ja faktoja."

Yrittäjänaisten keskusliitto on perustettu 1947. Se koostuu 106 yhdistyksestä, joista viimeisin perustettiin Savonlinnan seudulle. Puoluepoliittisesti sitoutumattomalla liitolla on yhdistysten kautta henkilöjäseniä noin 7000. Liiton tavoitteena on turvata yksityisyrittäjien oikeuksia ja toimeentuloa. Naisyrittäjien perusongelmiin, kuten perheen ja työn yhdistämiseen, liitossa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota.

Naiset päätyvät yrittäjinä edelleenkin pääasiassa kaupan tai palvelualalle, Vuokko Rehn toteaa, mutta lisää yrityskentän monipuolistuneen viime vuosina. "Siellä on koulutusta, IT-teknologiaa ja media-alan toimijoita, esimerkkejä mainitakseni." Naiset ovat myös oppineet, että verkostoituminen on yrittäjälle erittäin tärkeä asia. Tarvitaan kontakteja niin omalla paikkakunnalla kuin valtakunnallisestikin. Yrittäjien keskinäinen tuki on myös tärkeää.


Yhteistoimintaa


Yhteisissä tapaamisissa naisyrittäjien päällimmäisinä huolenaiheina ovat usein yrityksen kannattavuus ja yrittäjän oma jaksaminen. Yrittäjänä oleminen merkitsee myös vapaaehtoista yksinäisyyttä, eikä elämä äitinä, vaimona ja yrittäjänä - kaikkea samanaikaisesti - ole helppoa. Yrittäjänaisten keskusliiton teettämässä tutkimuksessa tosin kävi ilmi, että yrittävien naisten perheet enimmäkseen arvostavat ja tukevat heidän valintaansa. Joskaan eivät varauksettomasti. Eikä henkinen tuki useinkaan johda konkretiaan, kuten vapaaehtoiseen suursiivoamiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että yli puolet haastatelluista piti parisuhdetta ja yrittäjyyttä toimivana symbioosina. Vain joka 10. pohti parisuhteen ylläpidon olevan vaikeaa.

Naisyrittäjälainasta potkua


Ovatko naisyrittäjät miehiä varovaisempia raha-asioissa?
Mitä tapahtuu konkurssin tehneille?


Copyright: Kirsti Vuorela

Varovaisuudesta johtuen naisten yritykset ovat keskimäärin pieniä, toteaa Vuokko Rehn. Hän arvioi yksinyrittäjiä olevan noin 1/5 kaikista Yrittäjänaisten keskusliittoon kuuluvista jäsenistä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on Suomessa korkea niin miehillä kuin naisillakin. Korkeat palkan sivukustannukset karsivat haaveita työn jakamisesta.

Yrittämisessä noustaan välillä aallonharjalle, ja sieltä taas tullaan pohjaan rytinällä. 90-luvun lama on vielä tuoreessa muistissa. Etelä-Savossa talouselämän aaltoliike on ollut tasaisempaa kuin suurissa kasvukeskuksissa, eivätkä aallonharjat tai -pohjat ole yhtä korkeita tai teräviä. Viime aikojen nousukausi ja talouden positiivinen kehitys on hiipinyt maakuntaan suorastaan salakavalasti.


Naisyrittäjälaina
Eurooppalainen naisyrittäjyys
Jos aloittaisit alusta, perustaisitko uudelleen autoalan yrityksen?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: