Yritysten parisuhteessa tavoitellaan yhteistä hyvää

Jukka Vesalainen. Copyright: Mervi Sensio

Yhteistyötä, kumppanuutta, verkostoitumista. Yritysten välisellä toiminnalla on monta nimeä. Monet yritysten väliset yhteiset kuviot ovat erilaisista nimistään huolimatta silkkaa bisnestä, jossa pääasia on, että kauppa käy. Joissakin tapauksissa kyse on kuin parisuhteesta. Siellä yhteiselolla pyritään löytämään keinoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaasan yliopiston professori Jukka Vesalaisen mukaan sellainen suhde on todellista yritysten välistä kumppanuutta jos peli vielä pelataan alusta loppuun rehellisin panoksin.

Yritysten verkostoituminen tarkoittaa yritysten välistä yhteistyötä. Professori Jukka Vesalainen jakaa verkostoitumisen muodot kahteen osaan. Suhteita voi solmia joko kahdenkeskisesti tai monenkeskisesti. Olipa kimppakuviossa kuinka monta yritystä tahansa, on tavallista, että yhteen ei liittouduta vain huvin vuoksi. Verkostoitujat voivat esimerkiksi tarvita osaamista, jonka he hankkivat kaikkien käyttöön tai he saattavat lähteä yhdessä viemään tuotteitaan ulkomaille. Verkostoituvilla yrityksillä on siis yhteisiä tavoitteita ja yhdessä ne yrittävät löytää keinoja niiden saavuttamiseksi.


Miksi yrityksen kannattaa verkostoitua?
Millainen verkosto on toimiva?


Onnistuessaan kimppasuhteesta voi olla hyötyä verkoston kaikille osapuolille, mutta vaarojakin siinä piilee. Pahin niistä lienee se, että luottamuksen noustessa verkostossa huippuunsa joku tökerö vetää välistä ajaen vain omia etujaan. Vesalainen tietää, että yrittäjäheppu sitoutuu ilman muuta omaan yritykseensä, mutta verkostossa on sitouduttava myös verkostoon.


Verkoston vaaroja?
Markkinasuhde ja verkostosuhde ovat eri asiat


Jukka Vesalaisen mielestä kiivaimpien kilpakumppaneiden ei kannata verkostoitua, vaikka maailmasta löytyykin toimivia kilpakumppanisuhteita. Parhaan annin verkostosta saavat irti erilaiset firmat, jotka voivat verkostossa kukin tahollaan keskittyä omaan osaamiseensa ja antaa muiden tehdä sellaiset työt, jotka niille ovat ominaisia.


Millaisten yritysten kannattaa verkostoitua?
Pitääkö verkoston organisoitua?


Monet yritykset ovat verkostoituneet tietämättään ja kumppanuus toimii ilman nimeä. Toiset tiedostavat kumppanuussuhteensa, ja joidenkin verkostoitumiset ovat unohtuneet todellisten hyötyjen puutteessa pöytälaatikoihinkin. Erilaisten hankkeiden ja projektien kulta-aikana yrityksiä on myös laitettu verkostoitumaan jopa puolipakolla. Jukka Vesalaisen mielestä iso ongelma on, että verkostoitumisesta puhutaan paljon, mutta monikaan ei tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Toisaalta kaikkien ei pidäkään verkostoitua.


Millaisia ongelmia verkostoitumisessa on?
Onko verkostoituminen saanut liian suuret mittasuhteet?


Copyright: Suvi Härkönen

Vesalainen vertaa yritysten kehittynyttä verkostoa parisuhteeksi. Hyvässä suhteessa jäsenet tekevät töitä sen eteen, että kaikki saavat etua. Siitä kuulemma kiistellään, onko yritysten välisissä suhteissa oikeasti kyse kuin parisuhteesta, siis ihmisten välisistä kemioista.


Onko yritysten kumppanuus kiinni ihmisten kemioista?


Yritysten yhteistyötä työkseen tutkiva Jukka Vesalainen kertoo elävästä elämästä esimerkit, miten verkosto toimii kun se toimii hyvin ja mitä voi tapahtua, kun verkosto ei toimi tasapuolisesti ja yhteistä hyvää tavoitellen.


Postilaatikko
Muodokas metallikappale


Nettiradio Mikaelin arkistosta: