Neljän maakunnan opinnollinen, ei-kaupallinen verkkomedia

Projektisuunnitelma


      TIIVISTELMÄ

  1. Neljän maakunnan opinnollinen verkkomedia
      1.1 Miksi Nettiradio Mikaeli syntyi?
      1.2 Toiminta-ajatus
      1.3 Kokemuksia Nettiradio Mikaeli -projektista
      1.4 Tulokset
            1.4.1. Verkkomedian kehittäminen
            1.4.2. Koulutusmalli
            1.4.3. Sisällöntuottajien ammattikunta
            1.4.4. Mediapajatyöskentely
      1.5 Edellytykset opinnolliselle verkkomedialle
            1.5.1. Journalistinen ja pedagoginen kehittäminen
            1.5.2. Teknologinen kehittäminen
            1.5.3. Itäsuomalainen identiteetti
            1.5.4. Kolmas sektori
            1.5.5. Tasa-arvo
      1.6. Opinnollisuus
      1.7. Ei-kaupallisuus

  2. Itäsuomalainen opinnollinen verkkomediaverkosto
      2.1. Pohjois-Savo
      2.2. Kainuu
      2.3. Pohjois-Karjala
      2.4. Etelä-Savo
      2.5. Ylimaakunnalliset yhteistyökumppanit
      2.6. Yleisradio
      2.7. Mediakasvatuksen opintokokonaisuus
      2.8. Langattoman verkon kokeilut

  3. Projektisuunnitelma 2000-2003
      3.1. Merkittävimmät tavoitteet
      3.2. Resurssit ja budjetti
      3.3. Aikataulu
      3.4. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset
      3.5. Visio projektirahoituksen päättyessä

 

TIIVISTELMÄ

Nettiradio Mikaeli luo vuosina 2000-2003 itäsuomalaisen opinnollisen, ei-kaupallisen verkkomedian, joka lisää maakunnallista ja ylimaakunnallista uusmediaosaamista ja sisällöntuotantoa, on mukana kehittämässä viestinnän koulutusmalleja, tukemassa soveltavaa tutkimusta sekä tarjoamassa mahdollisuuden tekniseen tuotekehitystyöhön mm. Yleisradion kanssa. Hanke rakentuu vuonna 1998 tuotekehitystyön aloittaneen ESR-rahoitteisen projektin pohjalle ja jatkaa Nettiradio Mikaelin viikottain päivittyvän verkkomedian toimittamista. Hankkeen jatkamista puoltavat mm. seuraavat seikat:

  • Itäsuomalainen verkostoituminen: projekti koostuu opinnollisen ei-kaupallisen verkkomedian tuottamisesta kiinnostuneiden itäsuomalaisten toimijoiden vapaamuotoisesta verkostosta, jossa kullakin on oma vastuualueensa ja Nettiradio Mikaelilla oma lisäarvonsa. Itäsuomalainen verkosto rakentuu eteläsavolaisten toimijoiden kokemusten pohjalta ja kattaa kaikki neljä maakuntaa.
  • Journalistisen verkkomedian sisällöntuotanto, joka omalta osaltaan lisää itäsuomalaista näkyvyyttä tietoverkoissa. Verkkomedian toiminta-ajatuksena on käsitellä paikallisia aiheita valtakunnallisesti kiinnostavasti. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat Itä-Suomessa tehtävä soveltava tutkimus sekä verkko-oppimisympäristöihin tuotetut sisällöt. Tekninen tuotekehitys- ja sovellustyö toteutetaan yhteistyössä Yleisradion kanssa. Pedagogisesta kehitystyöstä ja tutkimuksesta vastaavat Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Nettiradio Mikaelin sisällöistä osaa voidaan käyttää Uuden Mikkelin alueelle suunniteltavan langattoman verkkoratkaisun kokeiluaineistona.
  • Sisällöntuottajien ammattikunnan kouluttaminen ja managerointi, mikä edesauttaa sisällötuottajien ammattikunnan muodostumista sekä parantaa koulutettujen ihmisten kilpailukykyä. Projektin luoman sateenvarjon alla kypsyy yrityspohjaista sisällöntuotantoa myös valtakunnallisille toimeksiantajille, kuten Yleisradiolle. Hanke hyödyntää näiltä osin jatkossa HKKK/NBC Mikkeli -yrityshautomon luomia mahdollisuuksia. Sisällöntuottajien ammattikunnan koulutusyhteistyötä käynnistetään myös Pohjois-Savon taidetoimikunnan Kulttuuriteollisuuden tuotantokeskus -hankkeen kanssa.
  • Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen mediapajaverkoston sekä luodun koulutusmallin avulla. Tässä kehitystyössä ovat mukana mm. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö Pieksämäellä, Paltamon viestintälukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Otavan Opisto.
  • Viestinnän yliopistollisen koulutuksen kehittämisessä mukana olo; mm. yhteistyö Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen kanssa sekä Tampereen yliopiston mediakasvatuksen opintokokonaisuuteen liittyen.
  • Työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnän koulutukseen sekä sisällöntuotantoon liittyviin kehitystarpeisiin vastaaminen tiiviissä yhteistyössä mm. SAK:n ja TT:n kanssa. Työelämää palvelevien sisältöjen kehittämistyössä on mukana Joensuun yliopiston avoin yliopisto omien erillishankkeidensa kautta.

1. Neljän maakunnan opinnollinen verkkomedia

Projektisuunnitelma kuvaa keväällä 1998 aloittaneen Nettiradio Mikaelin ympärille rakentunutta neljän maakunnan opinnollista verkkomediaverkostoa sekä vuosille 2000-2003 ulottuvan ESR-rahoitteisen projektin tavoitteita maakunnallisen ja itäsuomalaisen osaamispääoman kartuttajana, näkyvyyden lisääjänä, uuden mediatyöpajoihin nojaavan koulutusmallin kehittäjänä sekä sisällöntuottajien ammattikunnan kätilöijänä.

1.1. Miksi Nettiradio Mikaeli syntyi?

Itä-Suomi tyhjenee ennätysvauhtia. Korkeasti koulutettu väestönosa muuttaa enenevällä vauhdilla pääkaupunkiseudulle. Koulutustaso on Itä-Suomessa matala ja esimerkiksi varsinaista yliopistollista journalistikoulutusta ei ole. Valtakunnalliset mediat ovat supistaneet toimituksiaan ja toimittajakuntaansa maakunnissa viimeisten kymmenen vuoden ajan. Itä-Suomen myönteinen näkyminen valtakunnallisissa medioissa on satunnaista ja harvinaista. Alueellista imagoa nostavalle mediatuotannolle on sosiaalista tilausta.

Opetusministeriö pitää informaatioteknologian tehokasta käyttöä aluepoliittiselta kannalta erityisen perusteltuna. Tietoverkkojen tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan harvaan asutuille alueille luoda ennennäkemättömät mahdollisuudet tietojen ja elämysten saantiin ja monien uudentyyppisten tehostettujen kulttuuripalvelujen luomiseen. Internetin käyttäjäryhmiä tutkittaessa on, että käyttöä vierastavat asuvat useimmin Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kiinnostaville sisällöille on tilausta.

Tutkimusten mukaan aikuisväestö hankkii itselleen tietokoneen saadakseen siitä hyötyä esim. työhönsä tai opiskeluun, pysyäkseen kehityksessä mukana tai saadakseen Internetin tai sähköpostin käyttömahdollisuuden. Internetin käyttötaitojen kehittämistä kaipaavat kokemattomat, perusasteen koulutuksen omaavat, työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat sekä työssäkäyvistä työntekijäasemassa olevat enemmän kuin toimihenkilöt. Suomalainen Internetin käyttäjä kaipaa pikemminkin hyötypalveluita kuin viihdepalveluja. Opinnolliselle, ei-kaupalliselle, aikuisille suunnatulle verkkomedialle on tarvetta.

Nykyaikaisessa työelämässä edellytetään kasvavassa määrin viestinnän taitoja. Viestinnän taidoille on käyttöä myös järjestötoiminnassa. Aikuisille työssä oppiminen on motivoiva tapa oppia uusia taitoja. Toimittajat ovat perinteisesti edustaneet ns. vapaata ammattikuntaa koska ko. ammattiin ei ole ollut olemassa tiettyjä koulutus- tai kokemusvaatimuksia, vaan taidot ja näytöt ovat ratkaisseet. Aikuisille sopiville intensiivisille mediatyöpajoille on kysyntää erityisesti järjestöissä.

Nettiradio Mikaeli syntyi keväällä 1998 eteläsavolaisten tietoyhteiskuntaprojektien (ESMO) ESR-rahoitteiseksi tiedotus- ja viestintäkanavaksi, jonka yhteistyökumppaniksi tuottamaan ei-kaupallista opinnollista verkkomediaa lähti Yleisradion opintoradiotoiminta. Nettiradio Mikaeli käynnistyi tiiviissä synergiassa Yritys-Internetix-projektin kanssa, koska molemmilla hankkeilla on tavoitteena luoda työelämäpainotteisia sisältöjä tietoverkkoon ja luoda työelämä- ja oppilaitostoimijoiden yhteistyöverkostoja. Alueellinen tiedotus- ja viestintäkanava on otettu hyvin vastaan.

Sisällöntuotannon tavoitteena oli lähteä kehittämään teknisesti kevyttä tuotantokonseptia, jolla voidaan tuottaa medianomaisin keinoin opinnollisia sisältöjä ääntä, kuvaa ja tekstiä elementteinään käyttävään verkkomediaan. Merkittäväksi tavoitteeksi muodostui sisällöntuottajien ammattikunnan kouluttaminen sekä oppilaitosten mahdollisuudet tutustua verkkomedian toimittamiseen osana viestinnän opintojen tarjontaa. Käytännönläheistä sisällöntuotannon koulutusta tarvitaan.

Nettiradio Mikaelin verkkomedian käyttäjät ovat kiinnostavia opinnollisia mediasisältöjä etsiviä aikuisia. Nettiradio Mikaelin sisältöjä hyödynnetään myös oppilaitoksissa ja tuolloin tavoitteena on tarjota kurkistus nykyaikaiseen työelämään, yrittäjyyteen, maaseudun kehittämiseen, opetukseen, tutkimukseen, kulttuuriin ja luoda pohjaa arvokeskustelulle. Journalistisesti toimitettujen opinnollisten ei-kaupallisten sisältöjen pedagoginen tuotekehitystyö sekä evaluointi kiinnostaa opettajankoulutuslaitoksia.

Aihepiirit aiheet pyritään valitsemaan niin, että valtakunnallisesti kiinnostavia aiheita käsitellään itäsuomalaisesta näkökulmasta. Tavoitteena on herättää keskustelua esittelemällä ilmiöitä ja ihmisiä oivaltaen. Laajempana tavoitteena on tuoda tietoverkkoon positiivisia roolimalleja sekä toimintatapoja Itä-Suomesta tasapainottamaan muuttoliikkeen sävyttämää valtakunnallista julkisuutta. Lokaalisti kiinnostavista aiheista voidaan muokata valtakunnallisesti kiinnostavia.

1.2. Toiminta-ajatus

Nettiradio Mikaeli aloitti maan ensimmäisenä digitaalisena opinnollisena ei-kaupallisena verkkomediana, joka käyttää jakelukanavanaan Internetiä. Ohjelmiston perusperiaatteita ovat olleet:
  • Opinnollisuus
  • Yksilöllisyys
  • Vuorovaikutteisuus
  • Poleemisuus
  • Digitaalisuus
  • Ajankohdasta riippumattomuus
  • Alueellisen näkökulman muokkaaminen valtakunnallisesti kiinnostavaksi ja
  • Uusien teknologisten sovellusten hyödyntäminen

1.3. Kokemuksia Nettiradio Mikaeli -projektista

Nettiradio Mikaelin sivusto avattiin toukokuussa 1998 Yleisradion serverillä (http://www.yle.fi/mikaeli). Mikkelissä ESR-rahoitteisena projektina alkaneen Nettiradio Mikaelin rahoitus tuli vuoden 1999 loppuun saakka 6-tukiohjelmasta, (2.3. osaamista edistävän yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen). Vuosittain käytössä oli 990 000 markkaa, josta kansallisen rahoituksen osuus oli puolet ja Yleisradio oli mukana turvaamassa omarahoitusosuuden. Vuoden 2000 alusta käytössä on ollut EAKR-rahoitusta infrastruktuurin luomiseen yhteistyössä Joensuun yliopiston Savonlinnan yksiköiden kanssa yhteensä 1,3 miljoonaa markkaa, joka on kokonaisuudessaan EU-rahoitusta.

Projektin tavoitteena on ollut tuottaa journalistisin kriteerein toimitettua opinnollista ei-kaupallista verkkomediaa itäsuomalaisesta näkökulmasta yhteistyössä alueen oppilaitosten, tietoyhteiskuntahankkeiden sekä Yleisradion opintoradiotoiminnan kanssa. Verkkomedia on lisäksi toiminut alueellisena tiedotus- ja viestintäkanavana, jonka alueellisia aiheita on pyritty käsittelemään valtakunnallisesti kiinnostavassa muodossa.

Nettiradio Mikaeli toi tullessaan uudenlaisen vaihtoehdon kehitettäessään - ja ennen kaikkea tuottaessaan - erilaisia nonformaaliin oppimiseen liittyviä, journalistisin kriteerein toimitettuja sisältöjä. Nettiradio Mikaeli on hyödyntänyt tuotannossaan eteläsavolaisten sisällöntuotantohankkeiden aineistoja pyrkiessään tarjoamaan medianomaisen kuljetuksen oppimisen maailmaan.

Projekti onnistui saamaan mukaan innostuneita kehittäjiä alueen oppilaitoksista sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköistä ja järjestökentän toimijoista, jotka ovat olleet edustettuina toimitusneuvostossa sekä kehittämässä tuotantoja. Oppilaitoksissa heräsi lisäksi ajatus tukevoittaa erilaisia viestinnän opintoja käytännönläheisillä nettiradiojutun tekemiseen keskittyvillä mediatyöpajoilla. Esimerkiksi Savonlinnassa pidetään tärkeänä, että opettajankoulutukseen kuuluu olennaisena osana uusiin medioihin perehtyminen.

Jatkokehittelyn pohjalta syntyi vuonna 1999 kaksi erillishanketta (yhden lukuvuoden kestävät projektit):

-    Nettiradio Mikaelin laajentuminen ja teknisen infrastruktuurin kehittäminen/Savonlinnan toimitus (EAKR-rahoitus) ja
-    Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön Digimetsä-hanke (EAKR-rahoitus).

Teknisen infrastruktuurin hankkiminen ja käyttökoulutus ajoittuvat keväälle 2000 ja sisällöntuotanto käynnistyy Savonlinnassa ja Pieksämäellä syksyllä 2000.

1.4. Tulokset

ESR-rahoitteinen projekti päättyi vuoden 1999 lopussa ja sen merkittävimmiksi tuloksiksi voidaan kiteyttää:

1.4.1. Verkkomedian kehittäminen: teknisesti helposti omaksuttavan, kustannustehokkaan tuotantoprosessin kehittäminen, joka mahdollistaa versioinnit sekä perinteisiin analogisiin että digitaalisiin radioihin ja tietoverkkoihin. Oleellisena yhteistyökumppanina on ollut Yleisradion opintoradiotoiminta ja versiointien osalta merkittäväksi tulee muodostumaan syksyllä 2000 aloittava Yleisradion Uudenmaan opintoradio.

Verkkomedian kehittäminen on vasta alkanut. Erilaisten, teknisesti helposti haltuun otettavien tuotantoformaattien tuotekehittäjänä ja kouluttajana Nettiradio Mikaelilla on oma lisäarvonsa teknispainotteisille yhteistyökumppaneille.

1.4.2. Nettiradion kehittämä intensiivisiin mediatyöpajoihin pohjautuva koulutusmalli on mahdollistanut tutustumisen journalistiseen verkkomediatuotantoon oman tekemisen kautta (learning by doing). Mahdollisuus kiinnosti eri oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita sekä järjestökentän toimijoita (mm. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja kansainvälisen viestinnän laitos, Helsingin kauppakorkeakoulun BBA-ohjelma Mikkelissä, Otavan Opisto, SAK ja KYP-projekti).

Koulutusmalli kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti järjestötoimijoita, mm. Ruotsinsuomalaista keskusliittoa, joka on toivonut yhteisen seminaarin ja mediatyöpajan järjestämistä syksyllä 2000 Ruotsissa.

1.4.3. Nettiradio Mikaeli on ollut mukana kouluttamassa ja luomassa toimeentulomahdollisuuksia 40 - pääosin eteläsavolaiselle - sisällöntuottajalle, joista osa onnistui varsin nopeasti verkostoitumaan ja hankkimaan toimeksiantajia valtakunnallisista medioista. Osa myös liittyi osuuskuntiin jäseniksi tai perusti oman toiminimen.

Nettiradio Mikaelin kokemuksien pohjalta on syntynyt ja voi jatkossa syntyä entistä laajempana yrityspohjaista sisällöntuotantoa. Opinnollisten aiheiden korkeatasoinen journalistinen versiointi eri medioihin tekee palkkiopohjaisesta sisältötuotannosta kannattavaa.

1.4.4. Mediapajatyöskentely on tuonut uudenlaisen elementin oppilaitosten viestinnän koulutusjaksoille. Mm. Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen keskuksen opiskelijat, Otavan Opiston opiskelijat ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat ovat saaneet työskentelyjaksoistaan opintoviikkoja, jotka voidaan sisällyttää omaan tutkintoonsa. Lisäksi juttuja ovat tuottaneet Paltamon viestintälukion opiskelijat. MAMK:n Pieksämäen metsätalouden koulutusyksikössä ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa ja kansainvälisen viestinnän laitoksessa mediapaja käynnistyy omissa tiloissa syksyllä 2000.

Opiskelijat ovat kokeneet erityisen motivoivana sen, ettei juttuja ole tehty vain harjoitusmielessä vaan ne ovat päätyneet julkisuuteen osana Yleisradion www-palveluja, niistä on voinut kerryttää omaa portfoliotaan työnantajia varten sekä saada nettiradiotyöskentelystä opintoviikkoja tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Kiinnostusta vastaavanlaiseen yhteistyöhön ovat ilmaisseet eri yhteistyökumppanit eri puolilla Itä-Suomea.

1.5. Edellytykset itäsuomalaiselle opinnolliselle verkkomedialle

Nettiradio Mikaelissa puolentoista vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta käynnistetään tavoite 1 -ohjelmassa (2.2. osaamispääoman kehittäminen) neljän maakunnan alueella toimiva itäsuomalainen ei-kaupallinen opinnollinen verkkomedia, jonka sisältöä kehitetään innovatiivisesti seuraavista lähtökohdista:

1.5.1. Journalistisista ja pedagogisista lähtökohdista yhteistyössä Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen sekä kansainvälisen viestinnän laitoksen ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön kanssa. Tavoitteena on löytää testattu sisällöntuotannon muoto, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla oppimista. Opettajankoulutuslaitosten mukanaolo varmistaa sisällöntuotantojen pedagogisen evaluaation ja uusien pedagogisten mallien kehittämisen. Opettajankoulutuslaitokset tuovat mukanaan myös soveltavaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää tuotekehitystyössä.

1.5.2. Teknologisista lähtökohdista tarkasteltuna oleellista on seuraavassa vaiheessa versiointia eli eri juttutyyppien tuottamista samasta aineistoista eri medioille sekä uusien, tuotantoa tehostavien käyttäjäystävällisten tuotantotyökalujen testausta. Nettiradio Mikaelilla on lisäksi EAKR-rahoituksen myötä tekniset mahdollisuudet lähteä testaamaan animaatioiden ja videoleikkeiden lisäarvoa tietoverkossa. Teknologiseen kehittämiseen pyritään saamaan Yleisradion lisäksi mukaan alueen teknologiapainotteisia oppilaitoksia ja hankkeita, kuten Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpoli-hanke. Tavoitteena ei kuitenkaan ole hukkua teknologisen kehityksen suohon, vaan löytää työtapa tuottaa verkkomediaa työkaluilla, joiden käyttö on helposti omaksuttavissa ja jotka takaavat edullisen tuotannon.

1.5.3. Itäsuomalaisen identiteetin näkökulmasta on tärkeätä varmistaa, että digimediassa säilyy alueellisuus ja moninäkökulmaisuus. Tämä voidaan taata vain luomalla perusansiomahdollisuuksia paikallisille sisällöntuottajille, jotta he saavat hankittua riittävän ammattitaidon ja verkostot toimeksiantojen hankkimiseksi maakunnan ulkopuolelta. Tavoitteena on tukea itäsuomalaisen uusmediasisällöntuottaja-ammattikunnan syntymistä, tuottaa toimeksiantoja itäsuomalaisille osaajille ja edesauttaa Itä-Suomen näkymistä myös muissa medioissa. Jo saavutettujen kokemusten perusteella sisällöntuottajat siirtyvät kokeiluvaiheen jälkeen palkkiopohjaisista toimeksiannoista yrittäjiksi, mm. osuuskuntien jäseniksi tai perustavat oman toiminimen.

1.5.4. Kolmannen sektorin näkökulmasta tarkasteltuna Nettiradio Mikaeli on luonut uuden mahdollisuuden kouluttaa järjestökentän toimijoita uusmedian sisällöntuotantoon viikonlopun kestävissä hands-on-learning -mediatyöpajoissa. Kiinnostusta tämäntyyppiseen työskentelytapaan on enenevässä määrin mm. ammattiliitoissa, kylätoiminnassa sekä vammais- ja nuorisojärjestöissä. Tavoitteena on antaa järjestökentän toimijoille osaamista ja työkaluja, joiden avulla voidaan olla tuottamassa sisältöä digitaaliseen opintoradioon yhdessä journalistien kanssa.

1.5.5. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeätä luoda foorumeja, jotka innostavat erityisesti naisia tietotekniikan käyttäjiksi ja sisällöntuottajiksi. Lisäksi tietoverkkoihin pitäisi luoda naisia kiinnostavia, opinnollisia sisältöjä.

Tähän saakka Nettiradio Mikaelin palkkiopohjaisista sisällöntuottajista valtaosa on ollut hyvän koulutustason omaavia, usein maakuntaan muualta muuttaneita naisia, joilla ei ole ollut valmiita verkostoja eikä työllistymismahdollisuuksia koulutustaan vastaaviin tehtäviin Itä-Suomessa. Tavoitteena on myös jatkossa rohkaista varsinkin naisia mukaan uusmedian sisällöntuottajiksi ja nostamaan esiin median valtavirrasta syrjässä olevia, kiinnostavia asioita. Sisällöntuottajina naiset ja miehet ovat Nettiradio Mikaelille yhtä arvokkaita ja saavat tasavertaisen kohtelun.

Lähtökohdat neljän maakunnan opinnollisen nettiradioverkoston kehittämiseen ovat olemassa Nettiradio Mikaelin luomalle perustalle. Uusien välineiden hyödyntäminen tukee omalta osaltaan itäsuomalaista tietoyhteiskuntakehitystä.

Nettiradio Mikaeli on testaamassa uutta professiota, joka syntyy yhdistämällä journalismi, tekniikka ja pedagogiikka. Yhdistelmä tekee projektista tavoitteiltaan ainutlaatuisen.

1.6. Opinnollisuus

Nettiradio Mikaelissa opinnollisuus ymmärretään laajassa merkityksessä. Median ominaisuuksia hyödyntävän verkkomedian tarjoamasta nonformaalin oppimisen maailmasta on vain yhden hiiren klikkaus tavoitteelliseen opiskelun maailmaan; Nettiradio Mikaeli hyödyntää verkko-oppimateriaaleja tuotantojen oleellisena osana. Erityisesti Internetixin oppimateriaalilinkkejä käytetään systemaattisesti.

Nettiradio Mikaeli tarjoaa paitsi verkkomediaan liittyviä oppimiskokemuksia myös oman tekemisen kautta tapahtuvia oppimisprosesseja yhteistoiminnallisen oppimisen muodossa: viestinnän työpajoissa voi perehtyä journalistiseen työprosessiin oman ja yhdessä tekemisen kautta:

1. Oppilaitoksissa on myös mahdollista osallistua tuotantoon osana opiskelijoiden tutkintotavoitteisia opintoja. Tuolloin opiskelijat hyötyvät mediatyöpajatyöskentelystä opintoviikkoina.

2. Paikallisille freelance-toimittajille ja sellaisiksi aikoville Nettiradio Mikaeli tarjoaa oppimiskokemuksen, jonka aikana valmiudet uusmedian sisällöntuottamiseen karttuvat ja sisäinen yrittäjyys tulee testattua. Freelance-tietotyöläisille Nettiradio Mikaelin juttupalkkiot ovat myös yksi lisä toimeentuloon.

Nettiradio Mikaeli toimii myös yhteisöllisenä verkostosolmuna, josta löytyy vinkkejä juttujen versioinnista eri medioihin, yhteyksiä toimeksiantajiin sekä mahdollisuuksia osallistua avustajakoulutuksiin ja pohtia omaa yrittäjyyttä.

Versiointikokeiluja tehtiin jo vuonna 1999 ja niiden määrä lisääntyy syksyllä 2000, kun Ylen digitaalinen Uudenmaan opintoradio käynnistyy. Freelance-toimittajien kannalta versiointi tarkoittaa sitä, että samasta laajasta aineistoista pystytään muokkaamaan juttuja mm. Nettiradio Mikaeliin (verkkomedia), Uudenmaan opintoradioon (digitaalinen radio) sekä haluttaessa analogisiin opintoradioihin Radio Kanttiin Kuopioon, Radio Auroraan Turkuun sekä Radio Mastoon Lahteen.

3. Opettajille yhteistyö Nettiradio Mikaelin kanssa antaa eväitä viestinnän opintojen käytännön toteutukseen sekä omien taitojen kartuttamiseen.

4. Järjestötoimijoille Nettiradio Mikaeli tarjoaa mahdollisuuden olla tuottamassa aikuisia kiinnostavia sisältöjä sekä yhden muodon aktivoida jäseniä viestinnän mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

5. Yleisradion opintoradiotoiminnan verkostoon Nettiradio Mikaeli tuo verkkomedian erityispiirteitä sekä mahdollisuuden yhteiseen tuotekehitykseen. Yleisradio hoitaa oppimateriaalin jakelun analogisissa ja digitaalisissa jakeluverkoissa julkisena palveluna. Digitaalisen radion ja television (DAB) aikakauteen siirryttäessä Nettiradio Mikaelilla on eturivin paikat testattaessa tekstin, äänen, kuvan sekä animaatioiden uusia siirtomekanismeja sekä kehitettäessä käyttäjäystävällisiä tiedonsiirtojärjestelmiä.

6. Projekti mahdollistaa erityisesti verkkomedian käytettävyyteen ja pedagogiseen kehittämiseen liittyvää soveltavaa tutkimusta sekä evaluaatiotoimintaa opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä (Savonlinnan OKL ja Kajaanin OKY).

1.7. Ei-kaupallisuus

Suomalainen tietoverkkojen käyttäjä on tottunut hyödyntämään verkon mahdollisuuksia ilmaiseksi. Selvitysten mukaan webin käyttö rajoittuu silloin, kun palvelujen käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä tai on maksullista.

Nettiradio Mikaeli on itsenäinen osa Yleisradion opintoradiotoimintaa. Näin ollen toiminnan taustalla ovat Yleisradion toiminta-ajatuksen mukaiset päämäärät: vapaa sivistystyö, kansalaisten tasavertainen kohtelu ja ei-kaupallisuus. Näistä syistä kaikki Nettiradio Mikaelin julkisella rahoituksella tuottama palvelu ja sisältö on maksutonta ja kaikille avointa. Julkisen palvelun osalta toiminta on osin EU-rahoitteista ja sitä tukee Yleisradio omarahoitusosuuksina sekä teknisenä tukena.

Näkyvyyden ja markkinoinnin kannalta Yleisradion tuottama lisäarvo on merkittävä; Itä-Suomessa tuotetut jutut ja oppimateriaalit ovat osa valtakunnallisesti merkittävää oppimisen foorumia: Yleisradion portaalipalvelua. Tämä ei kuitenkaan sulje pois kaupallisten portaalipalvelujen synergistä hyödyntämistä. Esimerkiksi helmikuun alusta Nettiradio Mikaeli on tiedottanut paikallisista jutuistaan Telian tuottaman sirkus.com-portaalin sivuilla.

Myöskään Nettiradio Mikaelin sisällöntuottajille ei-kaupallisuus ei ole rajoittava tekijä, vaan monille yrityspohjalta toimiminen on jatkossa varsin luontevaa samoin kuin se, että toimeksiantajia on niin ei-kaupalliselta kuin kaupalliseltakin puolelta. Yritystoimintaan siirtymisessä Nettiradio Mikaeli luo toimeksiantajaverkostoa ja HKKK NBC Mikkeli -yrityshautomo tarjoaa tukea liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan aloittamiselle samoin kuin tilaratkaisuja.

Nettiradio Mikaelin oheen on mahdollista luoda kaupallista tuotantoyritys- ja sisällöntuotantotoimintaa yrityspohjalta. Tätä työtä pyritään käynnistämään 2000-2003.

2. Itäsuomalainen opinnollinen verkkomediaverkosto

Itäsuomalaisen opinnollisen verkkomedian tuotantoverkosto on syntynyt vuoden 1999 aikana varsin luontevasti. Kiinnostuneet yhteistyökumppanit ovat hakeutuneet yhteistyöhön joko omasta aloitteestaan, Yleisradion opintoradiotoiminnan lisäarvojen takia tai Nettiradio Mikaelin verkoston kutomisen ansiosta. Kullakin verkoston toimijalla on omat intressinsä, joita itäsuomalaisessa opinnollisessa verkkomediaverkostossa toimiminen tukee omalta osaltaan. Verkoston kukin jäsen nivoo yhteistyön mukaan oman taustayhteisönsä tavoitteisiin ja toimintaan sekä hankkii omalle toiminnalleen tarvittavan rahoituksen.

2.1. Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa on vireillä laaja Kulttuuriteollisuuden tuotantokeskus-hanke, joka tavoitteena on synnyttää uusia informaatioteknologian ja matkailun sisältöjä tuottavia yrityksiä. Uudet oppimisympäristöt ja niihin tuotettavat oppimateriaalit ovat keskeinen osa hanketta. Pohjois-Savon taidetoimikunnan vetämässä hankkeessa on kosketuspintaa Nettiradio Mikaeliin, jolla on tarvetta hankkia ja välittää verkkomedian sisältöjä Pohjois-Savosta. Nettiradio Mikaelin koulutustarjontaa voidaan hyödyntää hankkeeseen liittyvässä, Sibelius-Akatemian tuottamassa Kulttuuriyrittäjyys-koulutuksessa sekä alkaville sisällöntuotantoyrityksille suunnattavassa ajankohtaiskoulutuksessa.

Nettiradio Mikaeli on tehnyt yhteistyötä aiemmin Kuopion euroneuvontakeskuksen kanssa. Keväällä ja kesällä 1999 tuotettiin yritysten euron käyttöönotosta laaja ohjelmakokonaisuus, josta tuotettiin rinnakkaisversiot Radio Savolle ja Etelä-Savon radiolle sekä Nettiradio Mikaeliin. Lisäksi Nettiradio Mikaelin kehitystyössä on ollut mukana Teollisuus ja Työnantajat (TT) sekä Pohjois- ja Etelä-Savon kauppakamarit. Pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa yhteistyössä yrittäjyyteen liittyviä sisällöntuotantoja.

Painopistealueet: kulttuuri, yrittäjyys.

2.2. Kainuu

Kainuussa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on lähdössä mukana kehittämään verkkomediaa pedagogisesti. Kajaanin opettajankoulutusyksiköllä on mahdollisuus mm. ohjata verkkomediaan liittyviä pro gradu -opinnäytetöitä. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella on halua toimia pedagogisen kehitystyön ja sisällöntuotannon arvioinnin veturina. Laitoksilla on vahvaa tahtoa ja kokemusta yhteistyöstä.

Lisäksi Kajaanin OKY tekee yhteistyötä Paltamon viestintälukion kanssa, jossa tehtiin ensimmäiset kokeilut juttujen tuottamisesta Nettiradio Mikaelille loppuvuodesta 99. Ongelmaksi muodostui kuitenkin puuttuva tekninen laite- ja ohjelmistokanta. Lisäksi paltamolaisnuori oli Nettiradio Mikaelissa kesällä 1999 kuukauden tutustumassa tuotantoprosessiin. Kainuun alueen omista lähtökohdista toimivan verkko-mediatuotannon aloittaminen Nettiradio Mikaelin kokemuksiin nojautuen voi käynnistyä alkaneella ohjelmakaudella kunhan riittävä teknologinen infrastruktuuri ja ohjausresurssit ovat olemassa. Paltamon viestintälukion tavoitteena on tehdä juttuja ns. Kainuun kymppi -alueelta eli 10 lähikunnan alueelta.

Painopistealueet: tutkimus, opetus, maaseudun kehittäminen.

2.3. Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalassa tukeudutaan Joensuun yliopiston avoimessa yliopistossa vireillä oleviin monimuoto-opetuksen kehittämishankkeisiin ja niihin liittyvään oppimateriaalituotantoon. Pohjois-Karjalassa mielenkiinto suuntautuu työelämä- ja yrittäjyyspainotteisiin sisällöntuotantoihin, joiden www-oppimateriaalituotannon ohessa halutaan kokeilla verkkomedian hyödyntämistä: mitä lisäarvoja median keinoin toteutettu verkkomedia voi tuoda tavoitteelliseen opiskeluun laadittuun oppimateriaaliin?

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on viestinnän opetusta Outokummun oppimiskeskuksessa ja Lieksan aikuiskoulutuskeskuksessa. Opetuksen yhteyteen on suunniteltu nettiradioharjoitustoimituksen perustamista. Tarkoitus on kummassakin oppilaitoksessa soveltaa Nettiradio Mikaelin kokemuksia ja pyrkiä yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda nettiradiosta opiskelijoille oma media, jossa on mahdollista kokeilla tulevaisuuden julkaisukanavien käyttöä. Yhteistyöhanke käynnistyy 28.3.2000, jolloin esitellään Nettiradio Mikaelin konseptia asiasta kiinnostuneille opiskelijoille ja opettajille päivän kestävässä seminaarissa.

Lieksassa vireillä olevaan Lieksa Enterprise College -hankkeeseen liittyen on suunniteltu, että tulevassa mediakeskuksessa tarjottaisiin opettajille täydennyskoulutusjaksollaan mahdollisuus verkkomedian tuottamiseen Nettiradio Mikaelin tuotantomallin mukaisesti.

Painopistealue: työelämä, opetus, maaseudun kehittäminen.

2.4. Etelä-Savo

Etelä-Savossa Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella sekä kansainvälisen viestinnän laitoksella on tavoitteena tuottaa opinnollista nettiradioaineistoa osana oppilaitosten opintotarjontaa syyskuussa 2000. Vuoden mittaisen EAKR-projektirahoituksen turvin aloittaa elokuussa toimitussihteeri-koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on käynnistää mediatyöpaja sekä suunnitella mediatyöpajatyöskentely mukaan tavoitteellisiin viestinnän opintoihin. Laajempana tavoitteena on suunnitella opettajankoulutuslaitokselle viestinnän täydennyskoulutusohjelma.

Koulutusyhteistyö käynnistyi syksyllä 1999, kun OKL:n ja KVL:n opettajille ja opiskelijoille järjestettiin nettiradiojutun tuotantokoulutuksia 1-3 opintoviikon laajuisina kokonaisuuksina.

Painopistealue: opetus, tutkimus.

Pieksämäellä Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö käynnistää erillisellä Digimetsä-hankkeellaan (EAKR-rahoitus, vuoden henkilö- ja laiteinfraresurssi) vastaavanlaisen digitaalisen median työpajapisteen kuin Savonlinnaan on rakenteilla keväällä 2000. Sisällöntuotanto Pieksämäellä alkaa syksyllä 2000. Tavoitteena on palvella oppilaitoksen metsätalouden koulutusohjelman uudistuvaa viestintäkoulutustarjontaa sekä tukea valtakunnan ainoan metsäviestinnän täydennyskoulutusohjelman kehittämistä ja opiskelijarekrytointia.

Painopistealue: metsäviestintä, maaseudun kehittäminen.

2.5. Ylimaakunnalliset yhteistyökumppanit

Ylimaakunnallisina yhteistyökumppaneina mukaan on lisäksi lähdössä järjestöjä, joiden intressit ovat tuotekehitystyössä, sisällöntuotannossa ja verkostoitumisessa. Järjestökenttä etenee entistä voimakkaammin uusien oppimisympäristöjen omaksumisessa. Nettiradio Mikaeli antaa myös järjestöille mahdollisuuden verkkonsa kautta välittää digitaaliseen muotoon tehtyjä oppimateriaaleja.

Vapaan sivistystyön oppimateriaalituotantoa suunnitellaan uudelta pohjalta TSL:n (Työväen Sivistysliiton) Mikkelin aluekeskuksessa vähintään seuraavan kolmen vuoden aikana. Niinpä Työväen Sivistysliiton ja SAK:n tekemien uusien oppimateriaalien välittämisen ja niiden tason säilyttämisen kannalta yhteistyö Nettiradio Mikaelin kanssa on erittäin tarpeellista. TT:n (Teollisuus ja Työnantajat) kanssa syvennetään materiaalituotannon yhteistyötä.

SAK:n itäsuomalaiset aluejärjestöt, Teollisuus ja Työnantajat (TT) sekä Etelä- ja Pohjois-Savon kauppakamarit ovat olleet kehittämässä Nettiradio Mikaeli jo päättyneellä rahoituskaudella ja ovat valinneet NRM:n tuotekehitysprojektiksi, jossa ko. tahot haluavat olla mukana. Lisäksi sisällöntuotantoon osallistuvat jatkossa osana omaa koulutusmalliaan Työväen Sivistysliiton (TSL) hallinnoima Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot -hanke.

Painopistealueet: työelämä, yrittäjyys.

2.6. Yleisradio

Nettiradio Mikaelilla on voimassa oleva yhteistyösopimus vuoden 2000 loppuun saakka Yleisradion kanssa. Yhteistyösopimus on mahdollistanut markkinointi-, koulutus-, suunnittelu- ja tuotantoresursseja sekä teknistä tukea. Lisäksi Yleisradion portaalipalvelu on toiminut Nettiradio Mikaelin jakelukanavana (http://www.yle.fi/mikaeli).

Yleisradio on resurssoinut Nettiradio Mikaelia hankkimalla käyttöön laitteita, ohjelmistoja, markkinointitukea ja mahdollistamalla koulutusta sekä verkostoitumista lähialueelle (Ruotsi, Viro). Yleisradio resurssoi myös suorin panoksin Nettiradio Mikaelin sisarprojektia Yritys-Internetixiä vuosina 1998-1999 ääniteknisen kouluttajan osalta kustantamalla puolet kyseisen henkilön palkkauksesta.

Lisäksi Yleisradion opintoradiotoiminnan toimittajat Kalle Fröjd Mikkelissä ja Kirsi-Marja Myöhänen Kuopiossa ovat olleet Nettiradio Mikaelin tuotannollisia resursseja sekä opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke ja multimediatoimittaja Eeva Vänskä Helsingissä ovat tukeneet projektia verkostoitumisessa ja yhteistyösuhteissa Yleisradioon päin. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1999 Yleisradio resurssoi Nettiradio Mikaelin ääniteknisen kouluttajan palkkakustannuksista puolet, antoi käyttöön kaksi PC-laitteistoa sekä muuta ohjelmisto- ja laitekantaa sekä vastasi mm. Nettiradio Mikaelin lehtitilauksista (lähes 10 000 markkaa).

Yleisradion intressit Nettiradio Mikaeliin ovat jatkossakin merkittävät. Projektia on pidetty tuotekehityslaboratoriona, jonka verkostoitumis- ja tuotantokokemuksia on hyödynnetty yhtiön sisällä. Yleisradion opintoradiotoiminnalla on mielenkiintoa olla kehittämässä jatkossa itäsuomalaista opinnollista nettiradioverkostoa ja tarjota sille markkinointitukea, jakelukanava, teknistä tukea, laitteisto- ja ohjelmistotukea sekä mahdollisuus versioida juttuja syksyllä 2000 aloittavaan Uudenmaan opintoradioon, jonka painopistealueita tulevat olemaan kestävä kehitys ja tiedeuutiset.

Sisällöntuottajille versiointi merkitsee mahdollisuutta tehdä verkkomedian rinnalla perinteisiä radiojuttuja eli hyödyntää samaa aineistoa erityyppisten journalististen juttujen tekemiseen. Lisätyöstä maksetaan ns. versiointikorvaus.

Opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilkkeen mukaan Nettiradio Mikaelin Mikkelin toimitus haluttaisiin nähdä jatkossakin journalistisena portinvartijana sekä versioitujen sisältöjen teknisen laadun takaajana. Itäsuomalaiselle verkkomediaverkostolle Yleisradio-yhteistyö takaa pienin panoksin maksimaaliset mahdollisuudet näkyvyyteen valtakunnallisesti. Mikäli maakunnallista mielenkiintoa ja yhteistyöhalua löytyy muista maakunnista, Yleisradio voi ainakin ohuella osuudella olla mukana myös muiden maakuntien hankkeissa. On kuitenkin suotavaa, että jokainen maakunta suunnittelee oman nettiradioverkostoyhteistyönsä maakunnallisten toimijoiden ja rahoittajien kanssa. Kovin suositeltavaa Ylen mukaan on, että Nettiradio Mikaelin kokemukset ja kehittämistyö huomioidaan yhteisissä neuvonpidoissa ja verkosto toimisi ainakin alkuvaiheessa mielellään yhtenäisellä ilmeellä ns. itäsuomalaisena opinnollisena ei-kaupallisena portaalipalveluna Internetissä.

Tähän saakka Nettiradio Mikaelia on kehitetty Internetiin tukeutuen. Odotettavissa kuitenkin on, että digitaalisen median kehitys tuo uusia - ja rinnakkaisia - tuotantoformaatteja lähivuosina. Kehitystyössä mukanaolo on kiehtovaa ja Nettiradio Mikaeli mahdollistaa eturivin paikat digitaalisen journalistisen sisällöntuotannon maailmaan.

Vuoden 2000 alusta Yleisradio sitoutuu jatkamaan Nettiradio Mikaelin tukemista ääniteknisen tuottajan osalta vuosittain, kun hankkeen jatkorahoitus varmistuu.

2.7. Mediakasvatuksen opintokokonaisuus

Nettiradio Mikaelilla on oma rooli mediakasvatuksen opintokokonaisuuden kehittämisessä. Kokonaisuutta suunnittelevat parhaillaan Tampereen yliopistossa Sirkku Kotilainen ja Otavan Opistossa koulutussuunnittelija Jukka Tikkanen. Medialukutaidon opinnoissa opitaan perehtymällä erilaisiin mediatuotannon, mediailmaisun ja vastaanoton tapoihin.

Medialukutaitoisen tulee olla tietoinen siitä, kuinka mediaesityksiä tehdään, kuinka ne rakentuvat kerronnallisiksi kokonaisuuksiksi ja kuinka katsojat näitä mediaesityksiä tulkitsevat eri tavoin. Ilmaisun tavat jäsentyvät opiskelijoille media-analyysin opintojaksolla, jolloin analysoitavana on joko Nettiradio Mikaelin yksittäinen juttu tai Nettiradio Mikaeli kokonaisuutena. Ilmaisun tapoja opitaan myös radion historiaa ja nykyisyyttä käsittelevällä verkkokurssilla.

Tuotannon tapoja opitaan Nettiradio Mikaelin harjoitustoimituksessa. Lopuksi omia tuotoksia arvioidaan media-analyysissä opituin kriteerein. Tässä yhteydessä opiskelijat myös asettuvat median käyttäjän asemaan ja joutuvat huomioimaan erilaisia tulkinnan strategioita. Edellä esitetty on osa laajempaa mediakasvatuksen verkkokokonaisuutta, jota taustoittava juttusarja on tarkoitus tuottaa Nettiradio Mikaeliin. Mediakasvatuksen opintokokonaisuudessa Nettiradio Mikaeli on sekä väline että kohde.

2.8. Langattoman verkon kehittäminen Uudessa Mikkelissä

Nettiradio Mikaeli on tiiviissä yhteydessä Uuden Mikkelin alueelle suunniteltavan langattoman verkon perussuunnittelussa. Nettiradio Mikaelin kautta välittyvät Yleisradion kehitystyön mahdollisuudet langattoman verkon käyttöönottamisessa ohjelmakauden aikana ja jo lähinnä kolmen tulevan vuoden aikana. Nettiradio Mikaelin sisällöistä osaa voidaan käyttää Uuden Mikkelin langattoman verkon pilottihankkeiden kokeiluaineistona. Kun Nettiradio Mikaeli ottaa jo vuoden 2000 aikana käyttöön liikkuvan kuvan välittämisen formaatissaan, sillä on merkittävä arvo myös Uuden Mikkelin alueelle suunniteltavan langattoman verkkoratkaisun kehittämisessä. Kehitystyössä yhteyshenkilönä toimii Kalle Fröjd.

3. Projektisuunnitelma 2000-2003

Nettiradio Mikaelilla on vuonna 2000 käytössään EAKR-rahoitusta laiteinfrastruktuurin kehittämistä varten Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksiköllä on käytössään infrastruktuurin rakentamiseen EAKR-rahoitusta.

Journalistisen sisällöntuotannon vaatima koulutus, koordinaatio, verkkomedian ylläpito ja kehittäminen sekä avustaja- ja yhteistyöverkoston aktivointi ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin myönteistä ESR-rahoituspäätöstä keväällä 2000. Toiminnallisia ja tuotannollisia resursseja tarvitaan, jotta toimitus voi entistä laajemmin olla käynnistämässä, tukemassa ja ylläpitämässä alueellista digitaalista opinnollista ei-kaupallista sisällöntuotantoa ja sisällöntuottajien ammattikunnan muodostumista sekä lisätä itäsuomalaista näkyvyyttä valtakunnallisissa medioissa.

3.1. Merkittävimmät tavoitteet

  • Itäsuomalaisen ei-kaupallisen, opinnollisen, journalistisin kriteerein tuotetun verkkomedian kehittäminen yhteistyössä Yleisradion, itäsuomalaisen opinnollisen verkkomediaverkoston sekä itäsuomalaisen monimediaverkoston kanssa (ISMO).
  • Koulutusmallin kehittäminen oppilaitosten ja työelämän sekä koulutus- ja työelämäpainotteisten järjestötoimijoiden sisällöntuotantotarpeisiin (SAK, TT).
  • Sisällöntuottajien koulutus ja managerointi (verkoston eri toimijat) sekä yrityspohjaisen toiminnan alkuun auttaminen (hyödyntäen HKKK NBC Mikkeli -yrityshautomon mahdollisuuksia)
  • Työelämäpainotteisten oppimateriaalien yhteistuotantojen toteuttaminen (Joensuun yliopisto)
  • Opettajien viestintäpajojen kehittäminen (Lieksa, Outokumpu)
  • Mediatyöpajatyöskentelyn käynnistäminen ja toiminnan kehittäminen Savonlinnassa keväällä sekä sisällöntuotannon aloittaminen syksyllä 2000 (OKL, KVL)
  • Mediatyöpajatyöskentelyn käynnistäminen ja jatkokehittäminen Pieksämäellä keväällä ja sisällöntuotantojen aloittaminen syksyllä (MAMK, Nikkarila)
  • Ydintoimituksen mediatyöpajatyöskentelyn tarjoaminen yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille (HKKK/kansainvälinen keskus, Otavan Opisto, muut kiinnostuneet tahot).
  • Mediakasvatuksen verkkomateriaalin kehittämistyössä ns. harjoitustoimituksena sekä arviointiympäristönä toimiminen (Internetix, Tampereen yliopisto)
  • Videon ja animaation mukaan ottaminen tuotantoihin loppuvuodesta 2000
  • Langattoman verkon kehittämiseen ja WAP-teknologiaan liittyvät sisältökokeilut

3.2. Resurssit ja budjetti

Nettiradio Mikaelin nykymuotoisessa toimitus- ja koulutusprosessissa on osoittautunut välttämättömäksi ydintoimitus, joka tukee sisällöntuottajien työ- ja kouluttautumisprosessia sekä mediapajojen opiskelijoita ja opettajia:

  • Kaksi toimitussihteeri-kouluttajaa, jotka vastaavat avustajien ja toimitusharjoittelijoiden kouluttamisesta, koulutusmallin jatkokehittämisestä sekä ympäristön teknisestä kehittämisestä yhteistyössä www- ja media-assistenttien sekä harjoittelijoiden kanssa. Lisäksi toinen heistä ylläpitää ja kehittää postituslistoja sekä vastaa viikottaisesta tiedottamisesta medioille ja sidosryhmille.
  • Toimituspäällikkö, joka vastaa hankkeen suunnittelusta, koulutuksista, yhteyksistä sisällöntuottajiin, sisällöntuotannon ostoista, yhteistyöprojekteista ja ulkosuhteista.
  • Äänitekninen tuottaja, joka kehittää nettiradion äänimaisemaa, kouluttaa ja käsittelee ääntä sekä kuvaa. Hän myös vastaa versioinneista analogisiin radiokanaviin, digitaaliseen Uudenmaan opintoradioon sekä muihin jakelukanaviin. Lisäksi hän pitää yllä ns. juttuarkistoa. Äänitekninen tuottaja on Yleisradion resurssoima.
  • www-suunnittelija, jonka tehtävänkuvaan kuuluu mm. www-suunnittelu, äänen- ja kuvankäsittely, tietokantojen ylläpito ja jatkokehittäminen sekä kouluttaminen. Lisäksi hän osallistuu www-tiedottamiseen ja pitää yllä kävijäseurantaa.
  • Animaation ja videoeditoinnin ammattilainen, joka taitaa paitsi kuvan dramaturgiaa myös editoi sisällöntuotantoja sekä kouluttaa. Palkkio- tai yrityspohjainen resurssi.
  • Lisäksi toimitus tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkiopohjaisia toimeksiantoja sisällöntuottajille.

Nettiradio Mikaelin ydintoimituksen toimintojen jatkuminen ja kehittäminen vaatii vuositasolla noin 2,3 - 2,5 miljoonaa markkaa projektirahoitusta seuraavien kolmen vuoden aikana ja vuonna 2000 noin 1,7 miljoonaa markkaa.

Nettiradio Mikaeli hakee toiminnalleen ESR-rahoitusta vuosille 2000-2003, josta kansallisen rahoituksen osuuden arvioidaan olevan puolet (2.2. OPM).

Itäsuomalaisen ei-kaupallisen verkkomediaverkoston toimijat asettavat omat tavoitteensa toiminnalleen ja hankkivat tarvitsemansa maakunnallisen, kansallisen ja EU-rahoituksen. Vuoden 2003 lopussa harjoitustoimitusten toiminnan arvioidaan olevan synerginen osa oppilaitosten omaa toimintaa ja sitä rahoitetaan projektikauden jälkeen pääosin opiskelijatuloilla ja oppilaitosten erillishankkeilla.

3.3. Aikataulu

  • EAKR-rahoitusanomuksen jättäminen, maaliskuu 1999
  • Hankkeen suunnittelu käynnistyy, toukokuu 1999
  • Alustava suunnitelma ISMO-työryhmässä, toukokuu 1999
  • Yhteistyöverkoston kokoaminen, syys-marraskuu 1999
  • Myönteinen EAKR-rahoituspäätös (SVL), joulukuu 1999
  • Myönteinen EAKR-rahoituspäätös (PMK), joulukuu 1999
  • Kehittämisseminaari sidosryhmille, joulukuu 1999
  • Toimitusneuvoston kokous ja avoimet ovet, joulukuu 1999
  • OPM:n sisäinen tarkastaja vierailulla, joulukuu 1999
  • Uuden käyttöliittymän käyttöön ottaminen, tammikuu 2000
  • EAKR-projektien käynnistyspalaverit, tammikuu 2000
  • ESR-raportti ja toimintakertomus, tammikuu 2000
  • Toimitusneuvoston kokous, helmikuu 2000
  • Itäsuomalaisen verkoston kehittämispäivä, helmikuu 2000
  • JoY, Yle, Otavan Opisto yhteistyösopimus, helmikuu 2000
  • Loppuraportti OPM:ään, helmikuu 2000
  • MAMK, Yle, Otavan Opisto yhteistyösopimus, maaliskuu 2000
  • ESR-rahoitusanomuksen jättäminen, maaliskuu 2000
  • Opiskelijoiden työpajat SVL:n KVL:ssä, maalis-huhtikuu 2000
  • Koulutus Lieksassa, maaliskuu 2000
  • Otavan Opiston opiskelijat harjoittelemassa, maaliskuu 2000
  • ESR-rahoituspäätös, toukokuu 2000
  • Yleisradion opintoradiotoiminnan kesäpäivät, kesäkuu 2000
  • OKL:n kouluttaja-toimitussihteeri aloittaa, elokuu 2000
  • MAMK:n kouluttaja-toimitussihteeri aloittaa, elokuu 2000
  • Versioinnit Uudenmaan opintoradiolle alkavat, syyskuu 2000
  • Seminaari Ruotsinsuomalaisten keskusliitolle, syyskuu 2000
  • Opiskelijoiden työpajat SVL:n OKL:ssä, lokakuu 2000
  • Yhteistyösopimuksen jatkaminen Ylen kanssa, joulukuu 2000
  • Harjoitustoimitusten verkosto laajenee, tammikuussa 2001
  • Liikkuvan kuvan kokeilut vakinaistuvat, tammikuussa 2001
  • Serverihankinta, keväällä 2001
  • EAKR-rahoitus päättyy, kesällä 2001
  • JoY:n Savonlinnan yksiköiden jatkorahoitus, kesällä 2001
  • On the road -juttukokeilut, syksyllä 2001
  • MAMK:n Pieksämäen yksikön jatkorahoitus, syksyllä 2001
  • Käyttöliittymän uudistaminen, joulukuussa 2001
  • Yhteensopivuuden testaaminen WAP:issa, vuoden 2001 aikana
  • Kansalaisradiotoiminnan toteuttaminen, vuoden 2002 aikana
  • Yhteistyö ulkosuomalaisten kanssa vakiintuu, vuoden 2002 aikana
  • DAB-radiotoiminnan käynnistyminen Mikkelissä, vuoden 2003 aikana

3.4. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset

Hankkeen jatkamista puoltavat mm. seuraavat seikat:
  • Itäsuomalainen verkostoituminen: projekti koostuu opinnollisen ei-kaupallisen verkkomedian tuottamisesta kiinnostuneiden toimijoiden verkostosta, jossa kullakin on oma vastuualueensa ja Nettiradio Mikaelilla oma lisäarvonsa.
  • Journalistisen verkkomedian sisällöntuotanto, jonka omalta osaltaan lisää itäsuomalaista näkyvyyttä tietoverkoissa.
  • Sisällöntuottajien ammattikunnan kouluttaminen ja managerointi, joka edesauttaa sisällöntuottajien ammattikunnan muodostumista sekä parantaa koulutettujen ihmisten kilpailukykyä työmarkkinoilla. Projektin luoman sateenvarjon alla kypsyy yrityspohjaista sisällöntuotantoa myös valtakunnallisille toimeksiantajille, kuten Yleisradiolle. Hanke hyödyntää näiltä osin jatkossa HKKK/NBC Mikkeli -yrityshautomon luomia mahdollisuuksia.
  • Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen harjoitustoimitusverkoston sekä luodun koulutusmallin avulla.
  • Viestinnän yliopistollisen tutkintotavoitteisen koulutuksen kehittäminen; mm. yhteistyö Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kanssa sekä Tampereen yliopiston mediakasvatuksen opintokokonaisuuteen liittyen
  • Työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnän koulutukseen sekä sisällöntuotantoon liittyviin kehitystarpeisiin vastaaminen.

3.5. Visio projektirahoituksen päättyessä

Nettiradio Mikaelin projektirahoituskautta suunniteltaessa on pidetty kirkkaana mielessä se, että kysymys on itäsuomalaisesta verkostoitumisprosessista, joka elää ja kehittyy omien tavoitteidensa pohjalta EU-rahoitteisen projektin päättyessä.

1. Oppilaitosten osalta visiona on, että Nettiradio Mikaelin myötä verkkomedian tuotantoprosesseista ja sisältötuotannosta tulee pysyvä osa asiasta kiinnostuneiden oppilaitosten tutkintotavoitteista toimintaa. Esim. Savonlinnassa opiskelijoille opetetaan uusmedian kautta monimedian menetelmiä ja he voivat julkistaa myös omat opinnäytteensä verkossa ja suorituksista voidaan antaa opintoviikkoja. Tällä tavoin opiskelijat saavat työkaluja ryhtyäkseen tulevaisuuden sisällöntuottajiksi. Digitaalisen viestinnän työkalujen ja tuotantoprosessien opiskelumahdollisuudet tukevat oppilaitoksia niiden kilpaillessa valtakunnallisesti hyvistä opiskelijoista.

Mediatyöpajat jatkavat toimintaansa vakiintuneena osana oppilaitosten omaa toimintaa ja niitä pystytään kehittämään ja resurssoimaan opiskelijatuloista saatavilla panoksilla sekä tarvittaessa erillisellä hankerahoituksella.

Lisäksi projektikauden aikana hyödynnetään mahdollisuutta tuottaa tietoverkkoon tuotetuille oppimateriaaleille erillisiä medianomaisia - ääntä, tekstiä ja kuvaa hyödyntäviä - journalistisia kokonaisuuksia. Näitä kokonaisuuksia syntyy projektikaudella työelämäpainotuksella mm. yhteistyössä Joensuun yliopiston avoimen yliopiston sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.

2. Opettajat hyödyntävät projektin päättyessä saatuja työkaluja sekä verkostoja ja jatkavat oppilaitosten viestinnän koulutusten laadun kehittämistä. Opiskelijat tutustuvat journalistiseen työprosessiin oman tekemisen kautta osana opintojaan.

3. Freelance-sisällöntuottajille projekti tarjoaa oppimis- ja tuotekehitysympäristön, jonka pohjalta on syntynyt pieniä ja keskisuuria laadukkaita sisällöntuotantoon keskittyneitä toiminimiä, osuuskuntia ja osakeyhtiöitä sekä verkostoja toimeksiantajiin eri puolilla maata. Tässä työssä luonteva yhteistyökumppani on HKKK NBC Mikkeli -yrityshautomo.

Yleisradion opintoradiotoiminnan avulla sisällöntuottajille muodostuu kontaktipintaa Ylen eri toimituksiin sekä työkalut versioida samoista aiheista eri medioihin laadukkaita sisältöjä.

4. Mukana olleet kansalaisyhteiskunnan toimijat tutustuvat verkkomedian mahdollisuuksiin ja oppivat käyttämään luontevasti hyväkseen kouluttajapalveluita sekä yrittäjäpohjaisten sisältötuottajien palveluksia. Sisällöntuotantohankkeiden suunnittelu, toteutus ja seuranta ovat luonteva osa järjestöjen omaa toimintaa haluttaessa taata jäsenistölle riittävän laajoja, syvällisiä ja laadukkaita sisältöjä tietoverkkoihin.

5. Itäsuomalainen verkkomediaverkosto tarjoaa Yleisradiolle mahdollisuuksia yhteiseen tuotekehitystyöhön, sisällöntuotannon ostoihin ja tuotantojen versiointiin (esim. verkkomedian sisällöistä radio-ohjelmiksi sekä radio-ohjelmista verkkomediaksi). Oletettavaa on myös, että Yleisradiolle on kertynyt itäsuomalaista kontaktipintaa ja yrityskontakteja niin, että palvelujen ulkoistamisesta Itä-Suomeen tulee vakiintunut käytäntö.

Vahva paikkakuntakohtaisesti toimiva kansalaisyhteiskuntaverkosto tarvitsee toimiakseen läheltä-lähelle -verkostoa ja tämä verkosto puolestaan kytkeytyy Yleisradion kehittämään opintoradio-organisaatioon. Rajapinnassa toimivat Yleisradion ja alueellisten toimijoiden yhdessä pystyttämät yhteistyötoimitukset, jotka toimivat näiden kahden verkoston välillä ja hyödyntävät toinen toisiaan.

6. Laajempana visiona on lisäksi se, että Itä-Suomessa on projektin päättyessä kilpailukykyistä viestinnän ja sisällöntuotannon tutkintotavoitteista koulutusta.

Nettiradio Mikaeli / Päivi Kapiainen 2000