Nettiradio Mikaeli

Toimintakertomus 1998-99

Sisällysluettelo

ESIPUHE

1.      Hankekuvaus

2.      Hallinto
         2.1.    Toimitusneuvosto
         2.2.    Toimitus

3.      Toiminta-ajatus
         3.1.    Broadcasting - on demand
         3.2.   One-way - both ways
         3.3.   One media - three medias
         3.4.   Time dependant - timeless
         3.5.   Local - global
         3.6.   Front end - back office

4.      Ohjelmisto
         4.1.   Järjestöt
         4.2.   Kulttuuri
         4.3.   Maaseudun kehittäminen
         4.4.   Opetus
         4.5.   Tutkimus
         4.6.   Työelämä
         4.7.   Yrittäjyys

5.     Muut yhteistyöhankkeet
         5.1.    ESMO
         5.2.    Helsingin kauppakorkeakoulu
         5.3.    Savonlinnan OKL ja kansainvälisen viestinnän laitos
         5.4.    MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila)
         5.5.    Paltamon viestintälukio
         5.6.    Lieksa Enterprise Center
         5.7.    SAK
         5.8.    TT
         5.9.   Järvi-Suomen kylät ry
         5.10. Etelä-Savon taidetoimikunta
         5.11.  Optek ry
         5.12.  Joensuun yliopisto ja Suomen ortodoksinen kirkkokunta
         5.13.  Etelä-Savon rehtorit ry

6.     Kansainvälisyys
         6.1.   E.U. quiz
         6.2.  Leonardo

7.     Avustajien omat tarinat

8.     Tapahtumakalenteri 1998

9.     Tapahtumakalenteri 1999

 

ESIPUHE

Nettiradio Mikaeli on puolentoista vuoden aikana luonut itäsuomalaisen opinnollisen verkkomedian, jonka aihepiirit ovat työelämäpainotteisia ja palvelevat sekä täydentävät erilaisia oppimisprosesseja. Nettiradio Mikaeli on ollut mukana kehittämässä ohjelmaformaattia, jonka avulla voidaan ns. perinteisille radio-ohjelmille taata pidempi elinkaari tietoverkkoon tehtynä rinnakkaisversiona.

Nettiradio Mikaeli käynnistyi keväällä 1998 Etelä-Savon monimediaverkoston (ESMO) ja Yleisradion opintotoiminnan ESR-rahoitteisena yhteisprojektina, jota koordinoi Otavan Opisto. Nettiradio Mikaelin toimitus toimii itsenäisenä journalistisena tiiminä, joka osaltaan tukee itäsuomalaisten toimijoiden verkostoitumista ja tarjoaa paikallisten oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä journalistiseen työprosessiin harjoitustoimituksessaan.

Nettiradio Mikaeli on ollut luomassa yhteistyöverkostoa, johon kuuluu Yleisradion opintoradiotoiminnan väkeä eri puolilta Suomea sekä itäsuomalaisia työelämän, järjestösektorin, maaseudun kehittämisen, tutkimuslaitosten, yliopistosektorin, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja rinnakkaisprojektien käytännön toimijoita. Yhteistyöverkosto jätti 1999 kuluessa kaksi EAKR-rahoitusanomusta; toisen Savonlinnan OKL:n/KVL:n ja toisen Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön kanssa tavoitteena mahdollistaa opiskelijoille digitaaliseen, journalistiseen tuotantoon perehtyminen osana omaa tutkintoaan. Hankkeet hyväksyttiin joulukuussa 1999.

Kansainvälisiä yhteyksiä on luotu mm. Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon, Ruotsin radion P7-toimitukseen sekä Tarton yliopistoon. Lisäksi nettiradio on ollut mukana Leonardo-rahoitteisessa TEDLARA-hankkeessa (Transnational Evaluation of Open and Distance Learning Practices) yhdessä Internetixin kanssa.

Nettiradio Mikaelin uudet haasteet liittyvät itäsuomalaisen verkoston varaan rakentuvan, valtakunnallisesti kiinnostavan opinnollisen verkkomedian suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kerran viikossa päivitettävää verkkomediaa tuottavat myös eri oppilaitosten yhteydessä toimivat harjoitustoimitukset eri puolilla Itä-Suomea. Tavoitteena on jättää alkuvuonna 2000 ylimaakunnallinen hankehakemus, jossa on toimijoita mm. Savonlinnasta, Pieksämäeltä, Paltamosta, Joensuusta, Kuopiosta ja Lieksasta.

Uusien yhteistyökumppaneiden; oppilaitosten sekä järjestöjen mukaantulo ja palaute luovat jatkossakin pohjan yhteiselle kehitystyölle ja positiivisille tulevaisuusodotuksille.

Mikkelissä 11.1.2000

Päivi Kapiainen-Heiskanen
Toimituspäällikkö, Nettiradio Mikaeli

Alkuun

1. HANKEKUVAUS

Nettiradio Mikaeli sai rahoitusta alkuvuodesta 1998 Euroopan sosiaalirahastolta ja opetusministeriöltä Tavoiteohjelma 6:sta (2.3. osaamista edistävän yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen). Käytännön toiminta käynnistyi maaliskuun alussa ja Nettiradio Mikaeli avattiin 26.5.1998.

Elinkeinovaikutukset: Nettiradio Mikaelin tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa alueen verkottunutta elinkeinoelämää tarjoamalla vuorovaikutus-, tiedotus- ja viestintäkanava etätyö-, oppimis- ja koulutushankkeille yhteistyössä olemassa olevan yritys- ja järjestökentän sekä maaseudun kehittäjien ja oppilaitoskentän kanssa. Nettiradio Mikaelin myötävaikutuksella on syntynyt yksi osuuskunta sekä useita freelance-työsuhteita.

Koulutusvaikutukset ja vaikutukset osaamisen tasoon: Nettiradio Mikaeli on kehittänyt alueelle sisältötuotannon asiantuntijuutta luomalla uudenlaisen tiedotus- ja viestintäpalvelun, joka on saavutettavissa Internet-verkon avulla niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Nettiradio Mikaeli hyödyntää Internet-verkolle ominaisia elementtejä: ääntä, kuvaa ja tekstiä sekä ryhtyy kokeilemaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksia vuonna 2000.

Nettiradio Mikaeli on luonut uudenlaisen käytännönläheisen koulutusmallin, jonka avulla verkkomediasta kiinnostunut henkilö voi perehtyä journalistiseen työprosessiin oman tekemisen kautta. Projekti on kouluttanut nelisenkymmentä avustajaa, jotka ovat palkkiopohjaisesti tuottaneet juttukokonaisuuksia. Lisäksi ohjelmien tekeminen on ollut mahdollista paikallisten oppilaitosten opiskelijoille nettiradion harjoitustoimituksessa. Verkkomediaa on ollut tuottamassa opiskelijoita Helsingin kauppakorkeakoulun BBA- ja MBA-ohjelmista, Otavan Opistosta ja Paltamon viestintälukiosta. Lisäksi Nettiradiojutun ABC-koulutuksia on järjestetty Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa/kansainvälisen viestinnän laitoksessa opettajille ja opiskelijoille. Koulutuksiin on osallistunut myös järjestöväkeä.

Yleisradion opintoradiotoiminnan alueelliset resurssit - Kalle Fröjd Etelä-Savossa ja Kirsi-Marja Myöhänen Pohjois-Savossa - ovat edistäneet verkostoitumista koordinaattoreina ja sisältötuottajina.

Teknologian hyväksikäyttö: yhteistyö Yleisradion kanssa on mahdollistanut projektille merkittävän teknisen tuen sekä laiteinfrastruktuurin. Yhteistyö on tuonut myös koulutus- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä mahdollistanut yhteismarkkinoinnin.

Leviämisvaikutukset: Nettiradio toimii kiinteässä yhteistyössä Yleisradion opintoradiotoiminnan kanssa. Linkki Yleisradion opintoradiotoimintaan ja digitaalisen radion kehittäjiin takaa projektille laajemman, jopa kansainvälisen käytön. Yhteistyösuhteet Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon, Ruotsin radion suomenkieliseen P7-toimitukseen sekä Tarton yliopistoon ovat tulleet Yleisradion yhteyshenkilöiden kautta.

Verkostovaikutukset: Nettiradio Mikaeli on ollut Etelä-Savon monimediaverkoston ensimmäinen yhteinen hanke, joka on koonnut rinnakkaisprojektien edustajat toimitusneuvostoon miettimään yhteisiä tiedotus- ja viestintätarpeita. Lisäksi Nettiradio Mikaeli on kiinnostanut myös sellaisia toimijoita, jotka eivät alkuvaiheessa olleet mukana ESMO:n toiminnassa, kuten Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Tampereen yliopisto, SAK ja TT.

Lisäksi ylimaakunnallisen hankehakemuksen valmistelussa ovat olleet mukana Kainuusta Paltamon viestintälukio ja Kajaanin kehittämiskeskus, Pohjois-Karjalasta Lieksan koulutoimi sekä joensuulaisten koulutusinstituutioiden edustajia ja Pohjois-Savosta järjestöjen sekä oppilaitosten toimijoita.

Alkuun

2. HALLINTO

Nettiradio Mikaelia hallinnoidaan osana Otavan Opiston toimintaa. Projektin toimintatason on mahdollistanut tuki Yleisradiolta sekä Internetix-projektilta, jonka olemassa olevaa osaamista, tiloja sekä henkilöresursseja on voitu hyödyntää synergisesti.

Etelä-Savon monimediaverkostoon kuuluvat etäopetushankkeet ovat toimineet Nettiradion toimitusneuvostossa ja osallistuneet sitä kautta Nettiradio Mikaelin kehittämiseen.

2.1. Toimitusneuvosto

Toimitusneuvostoon on kutsuttu Etelä-Savon monimediaverkoston etäopetusprojektien edustajia sekä muita tärkeitä maakunnallisia yhteistyökumppaneita. Vuonna 1999 toimitusneuvoston puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Hannu Linturi, varapuheenjohtajana Kalle Fröjd ja esittelijä-sihteerinä Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Toimitusneuvoston tehtävät on määritelty ESMOn, Yleisradion ja Mikkelin maalaiskunnan/Otavan Opiston yhteistyösopimuksessa. Toimitusneuvosto on

  • Käsitellyt ohjelmistorakennetta
  • Päättänyt yhteistyöhankkeista ja yhteistyökumppaneista
  • Hyväksynyt budjetin ja seurannut projektin kustannuksia
  • Suunnitellut markkinointia ja koulutuksia
  • Kutsunut uusia jäseniä toimitusneuvostoon
  • Päättänyt toimituksen sisäisestä työnjaosta ja vahvistanut toiminnan tavoitteet kahdelle vuodelle
Toimitusneuvoston jäsenet 1998 aakkosjärjestyksessä:

Markku Aholainen, taloussuunnittelija/Etelä-Savon maakuntaliitto
Kalle Fröjd, toimittaja/Yleisradio, opintoradiotoiminta, Mikkeli, varapuheenjohtaja
Jouni Hyvönen, suunnittelija/Mikkelin ammattikorkeakoulu, sihteeri
Päivi Kapiainen-Heiskanen, tuottaja/Internetix, Nettiradio Mikaeli
Olli Kivijärvi, tiedottaja/Etelä-Savon metsäkeskus
Matti Koivisto, projektipäällikkö/ESMO, Mikkelin koulutusyhtymä
Jussi T. Koski, vs. professori/Helsingin yliopisto, OKL
Matti Laitsaari, tuottaja/Mikkelin oppimis- ja multimediapaja
Hannu Linturi, rehtori/Otavan Opisto, puheenjohtaja
Risto Mäkipää, projektipäällikkö/Koulukanava, Mikkelin ammattioppilaitos
Jorma Pilke, projektipäällikkö/Yleisradion opintoradiotoiminta
Ulla-Maija Remonen, etäkouluttaja/DINE PM, Itä-Suomen lääninhallitus
Harri Rinne, projektipäällikkö/Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot, TSL
Pirjo Siiskonen, johtaja/Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mli
Sari Toijonen-Kunnari, tiedottaja/Maaseutukeskus Mikkeli (sijaistanut Seppo Kauppilaa)
Teemu Torvelainen, kehityspäällikkö/Helsingin kauppakorkeakoulu

Toimitusneuvoston jäsenet 1999 aakkosjärjestyksessä:

Markku Aholainen, taloussuunnittelija/Etelä-Savon maakuntaliitto
Hilkka Aro, informaatikko/Hgin yo maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus
Jorma Enkenberg, laitoksen johtaja/Savonlinnan OKL
Kalle Fröjd, toimittaja/Yleisradio, opintoradiotoiminta, Mikkeli/ varapuheenjohtaja
Jouni Hyvönen, suunnittelija/Mikkelin ammattikorkeakoulu
Päivi Kapiainen-Heiskanen, tuottaja/Internetix, Nettiradio Mikaeli/ sihteeri
Raija Komppa-Rannaste, projektipäällikkö/Koulukanava, Mikkelin ammattioppilaitos
Matti Koivisto, projektipäällikkö/ESMO, Mikkelin koulutusyhtymä, jäsen Matti Laitsaari, tuottaja/Mikkelin oppimis- ja multimediapaja, jäsen
Hannu Linturi, rehtori/Otavan Opisto/ Puheenjohtaja
Erkki Mustajoki, projektipäällikkö/DINE PM, Itä-Suomen lääninhallitus, jäsen
Yrjö Niskanen/Etelä-Savon metsäkeskus, jäsen
Jorma Pilke, projektipäällikkö/Yleisradion opintoradiotoiminta, asiantuntija
Harri Rinne, projektipäällikkö/Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot, TSL, jäsen
Sari Toijonen-Kunnari, tiedottaja/Maaseutukeskus Mikkeli, jäsen (Seppo Kauppila)
Teemu Torvelainen, kehityspäällikkö/Helsingin kauppakorkeakoulu, jäsen

Osa toimitusneuvoston jäsenistä on ollut mukana toiminnassa hyvin aktiivisesti. Teemu Torvelainen kuvaa toimitusneuvoston toimintaa omassa arviossaan näin:

"Nettiradio Mikaeli on avartanut kuvaani maakunnallisesta, savolaisesta toiminnasta, joka ulottuu koko Suomeen ja kauemmaskin. Tässä on uuden ajan itu. Toiminta on ollut vireää niiden osalta, jotka ovat toimineet. Tarkoitan sitä, että vastaisuudessa jos ja kun halutaan toimitusneuvostoa käyttää, jäsenten tulisi olla aktiivisia."

2.2. Toimitus

Nettiradio Mikaelin toimitukseen on kuulunut kaksi täysipäiväistä tuottaja-toimittajaa ja elokuusta 1999 alkaen yksi tuottaja-toimittaja. Lisäksi Yleisradion myötävaikutuksella on pystytty työllistämään äänitekninen kouluttaja-studiovastaava. Toimituksessa on työskennellyt myös useita toimitusharjoittelijoita, media-assistentteja sekä toimituspäällikkö.

Oleellinen osuus tuotannosta on ollut avustajien tekemään. Mukana on ollut nelisenkymmentä nettiradion työprosessiin koulutettua freelance-toimittajaa, jotka ovat tuottaneet juttukokonaisuuksia palkkiopohjaisesti. Useille henkilöille nettiradio on toiminut kimmokkeena freelance-toimittajan uralla. Avustajien omat vapaamuotoiset tarinat raportin liitteenä.

Yleisradion opintoradiotoiminnasta toimitukselliseen työhön ovat osallistuneet toimittajat Kalle Fröjd Mikkelistä ja Kirsi-Marja Myöhänen Kuopiosta. Lisäksi yhteistyössä Otavan Opiston/Internetixin kanssa on osarahoitettu ääniteknisen kouluttajan, media-assistenttien ja toimituspäällikön työpanoksia.

2.2.1. Harjoitustoimitus ja koulutusmalli

Nettiradio Mikaeli on kehittänyt koulutusmallin, jonka avulla avustajat, oppilaitosten opiskelijat, opettajat ja järjestötoimijat ovat voineet perehtyä journalistiseen työprosessiin oman tekemisen kautta lyhyissä viikonlopputyöpajoissa. Koulutusmallia on hyödynnetty ja kehitetty toiminnan käynnistämisen jälkeen. Kiinnostusta koulutusmallin hyödyntämiseen on mm. vapaan sivistystoiminnan järjestöissä sekä Ruotsinsuomalaisten keskusliitossa.

Monille tietotyöhön suuntautuneille eteläsavolaisille koulutuksiin osallistuminen ja sitä kautta nettiradiossa työskentely on ollut ensimmäinen kosketus mediaan: varsin monet avustajista ovat saaneet pikaisesti luotua yhteistyösuhteita jopa valtakunnallisiin medioihin, kuten Yleisradion eri toimituksiin, aikakauslehtiin sekä järjestölehtiin. Lisäksi useat avustajista ovat varsin pikaisesti työllistyneet vakituisiin työsuhteisiin, mm. toimittajiksi, projektityöntekijöiksi ja kouluttajiksi tai uskaltautuneet päätoimiseen freelance-toimittajuuteen joko itsenäisinä yrittäjinä tai osuuskuntayrittäjinä.

Nettiradio Mikaelin koulutuksissa harjoitustoimituksessa ovat käyneet tekemässä juttuja osana omia opintojaan Helsingin kauppakorkeakoulun, Otavan Opiston sekä Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat. Loppuvuonna 1999 koulutuksissa oli mukana opiskelijoita myös Paltamon viestintälukiosta.

Erillisen EAKR-hankerahoituksen turvin voidaan perustaa digitaalisen median toimitukset Joensuun yliopiston Savonlinnan yksiköiden yhteyteen. Hankerahoitus mahdollistaa myös Mikkelin toimituksen studiolaitteiden hankinnan sekä yhden kouluttaja-toimitussihteeri -resurssin molemmille paikkakunnille. Hanketta hallinnoi Otavan Opisto.

Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman Pieksämäellä - valtakunnan ainoa metsäviestinnän kouluttaja - on saanut rahoitusta Digimetsä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on vastaavanlaisen toimituspisteen perustaminen. Hankerahoitukseen sisältyy yksi toimitussihteeri-kouluttaja -resurssi vuodeksi. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana toimijoina Etelä-Savon metsäkeskus, Etelä-Savon Metsänomistajaliitto, Suomen metsäyhdistys, MTK ja Yleisradio.

2.2.2. Nettiradio Mikaelin toimituksellinen ydintiimi:

- projektipäällikkö Hannu Linturi
- toimituspäällikkö Päivi Kapiainen-Heiskanen (80% työaika)
- graafinen suunnittelija Leena-Kaarina Kaunonen
- tuottaja-toimittaja Jukka Siren (elokuuhun 1999 saakka)
- tuottaja-toimittaja Kirsti Vuorela (80% työaika)
- äänitekninen kouluttaja Riitta-Liisa Ojanpää
- media-assistentti Mikko Tarmia
- media-assistentti, toimitusharjoittelija Nina Kurki
- media-assistentti, toimitusharjoittelija Tommi Hakkari
- kuvatietokannasta vastaava Kai Niemeläinen (kesäkuuhun 1999 saakka)
- media-assistentti Tommi Lempinen (joulukuusta 1999 alkaen)

2.2.3. Yleisradion opintoradiotoiminta:

Yleisradio on mukana nettiradiotoiminnassa saadakseen kokemuksia alueellisesta opintoradiotoiminnasta. Samalla Yleisradio pyrkii löytämään toimintamalleja uuteen DAB-radioverkkoon. Toisaalta Yleisradio tukee kansalaisten elinikäistä opiskelua opintoradiotoiminnan avulla. Yleisradion opintoradiotoiminta vastaa olemassa olevien opintoradioiden koordinaatiosta, tuotekehitykseen ja jakelutekniikkaan liittyvistä asioista. Kunkin toiminnassa olevan opintoradion ohjelmistorakenteen painotukset päätetään alueellisesti ja ohjelmistosuunnittelusta vastaavat eri yhteisöjen edustajista koostuva toimitusneuvostot.

Yleisradion opintoradiotoimintaan kuuluivat vuonna 1998-99 Radio Kantti Kuopiossa, Radio Aurora Turussa, Radio Masto/Yritysradio Lahdessa sekä Nettiradio Mikaeli, joka ensimmäisenä lähti hyödyntämään Internetiä jakelukanavana. Lisäksi suunnitteilla oli useita alueellisia perinteistä analogista teknologiaa hyödyntäviä opintoradioita ja muita tietoverkkohankkeita, joiden kanssa käytiin dialogia. Mm. Radio Peili, Radio Aino sekä lappeenrantalaisten opintoradiohanke tulivat tutuiksi vierailujen yhteydessä.

Yleisradion opintoradiotoiminnasta Nettiradio Mikaelin kehittämistyössä ovat olleet tiiviisti mukana:

- projektipäällikkö Jorma Pilke, Helsinki
- toimittaja Kalle Fröjd, Mikkeli
- toimittaja Kirsi-Marja Myöhänen, Kuopio
- media-assistentti Eeva Vänskä, Helsinki

Vuonna 2000 suunnitelmissa on tutkia mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä turkulaisen Radio Auroran kanssa niin, että Nettiradio Mikaelilla olisi oma rooli Turussa tuotettujen sisältöjen verkkoversioiden tuotannossa.

2.2.4. Avustajat

Nettiradio Mikaelin avustajakunta on ollut ensiarvoisen tärkeä takaamassa tuotannon nykyvolyymiä sekä tuoreita näkökulmia. Avustajakunta on kasvanut neljäänkymmeneen ja avustajia on useilla eri paikkakunnilla: Savonlinnassa, Juvalla, Joroisissa, Mäntyharjulla, Mikkelissä, Turussa, Tampereella ja Helsingissä.

Lisäksi oppilaitosten opiskelijat ovat tuoneet oman värinsä tuotantoihin. Esim. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat saaneet opintoviikkoja tuotettuaan tietyn määrän valmiita ohjelmia. Savonlinnan OKL:n opiskelijat puolestaan perehtyivät journalistiseen työprosessiin käytännön työpajoissa osana mediaviestinnän opintojaksoaan.

Mikäli avustajana toimineen henkilön työllistymisessä on tapahtunut muutoksia projektin aikana, siitä kerrotaan sulkeissa.

- Petteri Aranne, Helsinki
- Isto Felín/Helsingin kauppakorkeakoulu, Mikkeli
- Antti Glad/Helsingin kauppakorkeakoulu, Mikkeli
- Juhani Grönhagen, arkeologi, Helsinki
- Auli Hyvönen, kotipaikka Mikkeli ja opiskelupaikka Turku
- Karo Hämäläinen, kotipaikka Mikkeli, työpaikka Helsingissä (toimittajaksi)
- Jura Jukola, Espoo
- Tuomo Jämsä, dosentti, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
- Sari Järn, Juva (projektitehtäviin)
- Jani Karppanen (freelance-toimittaja muissa medioissa)
- Tanja Keinänen, Savonlinna (koulutukseen)
- Auli Kekkonen, Mikkeli (freelance- toimittajaksi ja kouluttajaksi)
- Paavo Koponen, Savonlinna
- Sini Koskimies, Helsinki
- Nina Kurki, kotipaikka Mikkeli ja opiskelupaikka Tampere (osuuskunnan jäseneksi)
- Markku Kääriäinen, Etelä-Savon taidetoimikunta, Mikkeli (projektipäälliköksi)
- Esa Launonen, Oulu
- Anne Leinonen, Mikkeli (siirtynyt vakituiseen työsuhteeseen sisältötuotannossa)
- Soile Luhtanen, Savonlinna (sanomalehden määräaikaiseksi toimittajaksi)
- Eero Mattila, Helsinki (jatkaa freelance-toimittajana osuuskunnassa)
- Stéphan Martin/Helsingin kauppakorkeakoulu
- Sanna Miettinen, asuinpaikka Mikkeli, opiskelupaikka Helsinki (opiskelemaan)
- Riitta-Leena Mäkinen, Juva (yrittäjäksi)
- Heikki Myyryläinen, Mikkeli (opettajaksi)
- Susanna Norppa, Mikkeli (siirtymässä projektipäälliköksi)
- Hannu Ojala, Juva
- Lilli Oksanen/Helsingin kauppakorkeakoulu
- Kaisa Parta, Mäntyharju (määräaikaiseksi toimittajaksi lehteen)
- Sanna Pennanen, Savonlinna
- Timo Salmi, Helsingin kauppakorkeakoulu
- Helena Salo, Mikkeli (vakituiseen virkaan informaatikoksi)
- Jari Sarja/Internetix
- Mervi Sensio, Mikkelin maalaiskunta (freelance-toimittajaksi)
- Jukka Siren, Helsinki (määräaikainen toimittaja lehdessä)
- Jukka Sundholm, Turku
- Minna Surakka, Savonlinna
- Pirjo Reinikainen, Mikkeli (freelance-toimittajaksi)
- Terhi Rinkinen, Joroinen
- Jukka Tikkanen/Internetix
- Teemu Torvelainen, Helsingin kauppakorkeakoulu ja MAMK, Mikkeli
- Anna Vanonen/Helsingin kauppakorkeakoulu, Mikkeli

2.2.5. Budjetti

Nettiradio Mikaelin budjetin perustana on julkinen rahoitus, jota ovat myöntäneet opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Nettiradio Mikaelin budjetti vuosina 1998-99:

Palkat
Sosiaalikulut
Tekijänoikeuspalkkiot
Asiantuntijapalvelujen ostot (juttupalkkiot)
Laite- ja ohjelmistovuokrat
Kouluttautuminen
Toimistotarvikkeet
Tietoliikennekulut
Markkinointi ja tiedottaminen
Vuokrat

Yhteensä:
     350 000
150 000
75 000
210 000
90 000
20 000
5 000
20 000
50 000
20 000

990 000

Yleisradion panostus on osaltaan mahdollistanut ääniteknisen kouluttajan resurssoinnin yhdessä Internetixin kanssa. Lisäksi Yleisradion rahallinen ja koulutuksellinen tuki on luonut pohjan Nettiradio Mikaelin teknisen infrastruktuurin suunnittelulle, toteutukselle ja kehittymiselle. Yleisradion opintoradiotoiminnan toimittaja-koordinaattori Kalle Fröjd on ollut täysipäiväisesti mukana kehitystyössä ja luomassa yhteistyöverkostoja syksystä 1998 alkaen ja sitä ennen osa-aikaisesti. Yleisradion resurssi on näiltä osin kulkenut osana yhtiön omaa taloushallintoa.

Tilojen, kalusteiden ja toimituskäytössä olevien PC-laitteiden osalta on hyödynnetty Otavan Opiston olemassa ollutta laitekantaa. Vuonna 1999 haettu EAKR-rahoitus mahdollistaa toimituksellisen infrastruktuurin rakentamisen Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselle ja Mikkelin toimitukseen vuonna 2000. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön (Nikkarila) saama EAKR-rahoitus Digimetsä-hankkeelle mahdollistaa vastaavanlaisen digitaalisen toimituspisteen perustamisen oppilaitoksen metsäviestinnän koulutusta varten.

Hallinnolliset panokset, kuten ääniteknisen kouluttajan, media-assistenttien ja toimituspäällikön resurssit ovat osin olleet synergisiltä osiltaan jaettuja työelämäpainotteisen Yritys-Internetixin kanssa.

2.2.6. Käyttäjät

Nettiradio Mikaeli on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä oppilaitoksissa, ammattijärjestöissä ja yrityksissä. Markkinointia on tehty yhteistyössä Yleisradion kanssa. Esimerkiksi vuonna 1999 Nettiradio Mikaeli oli mukana kahdessa MTV3:n tuottamassa ohjelmassa; toinen keskittyi työelämään ja toinen maaseudun kehittämiseen. Lisäksi Nettiradio Mikaelista toimitettiin useita juttuja mm. Opettaja- ja Ote-lehtiin sekä useisiin sanomalehtiin. Myös järjestökentän lehdissä oli vuonna 1999 useita nettiradion toimintaa kuvaavaa juttuja. Eteläsavolaiset tietoyhteiskuntahankkeet olivat näyttävästi esillä myös italialaisen Il Venerdi -aikakauslehden laajassa Suomi-reportaasissa kesäkuussa 1999 (juttu liitteenä).

Käyttäjäseuranta tapahtuu Yleisradion ostaman Web Traffic Monitor -palvelun avulla, jonka tuottaa Interaktiivinen Satama. Käyttäjäpalautteesta saa tietoja niiden IP-osoitteiden määrästä, joista kävijöitä on ollut sekä avattujen sivujen lukumäärän. Vuonna 1999 Nettiradio Mikaelilla on ollut päivittäisiä kävijöitä keskimäärin 150-200 IP-osoitteesta ja kävijä avaa keskimäärin 3-5 sivua kullakin käynnillään. Kävijämäärää voi suhteuttaa vastaavassa seurantajärjestelmässä mukana oleviin Yleisradion ohjelmiin, jolloin voidaan todeta kävijämäärien vastaavan mm. A-studion sekä nuorten listaohjelman K-18:n verkkosivujen käyttäjämääriä.

Yleisradion web-kävijämittauksia on kritisoitu talon sisällä, mm. Radio Peilin toimituspäällikkö Jari Lahti on toivonut Ylen saavan käyttöön mahdollisimman yksityiskohtaisia laskureita nettiyleisön käyttäytymisestä: "Kysehän on siitä, että ihan oikeasti suhtaudutaan nettipalveluun vähintään yhtä tärkeänä palveluna kuin mitä radio- ja tv-kanavat ovat. Niin markkinoinnissa, henkilöresurssoinnissa, julkaisujärjestelmäkysymyksissä kuin teknisissä rakenteissakin Ylellä on opittavaa. Edelleen tuntuu puuttuvan ymmärrys siitä, että verkkopalvelujen pyörittäminen ei toimi itsestään ja että netti ei ole radion tai tv:n jatke, vaan oma mediaympäristönsä. Samalla se tietysti mahdollistaa kaikenlaista synergiaa Ylelle" (Ylen henkilökunnan tiedotuslehti 33/13.10.99).

Nettiradio Mikaeli on lisäksi tehnyt omaa kuuntelijatutkimustaan Internetissä, mutta niiden kohderyhmiksi välittyvät henkilöt, jotka ovat jo löytäneet sivuille tai ovat parhaillaan koulutuksissa tai tutustumiskäynnillä. Pääpiirteenä tutkimuksista on välittynyt käsitys, että aikuisväestöllä ei ole vielä laajalti kotona saati työpaikoilla käytössään PC-laitteita äänikortein ja kaiuttimin. Lisäksi kuuntelemisen edellyttämän esim. RealPlayer-ohjelman imurointi Internetistä on monelle aikuiselle kynnyskysymys. Varsin usein toimitus on kuullut huomautuksen: "kyllähän minä siellä käyn juttuja lukemassa, vaikka ääntä en voikaan kuunnella".

Jatkohankehakemukseen varataan asiantuntijapalvelujen ostoon rahoitusta, jotta ulkopuolisilla tahoilla voidaan teettää riittävän kattavia kuuntelijatutkimuksia sekä projektievaluaatio.

Alkuun

3. TOIMINTA-AJATUS

Nettiradio Mikaeli on itäsuomalainen opinnollinen verkkomedia, joka tuottaa monipuolista työelämään liittyvää aineistoa erilaisiin oppimistilanteisiin. Nettiradio Mikaelin jutuissa on mukana ääntä, kuvaa ja tekstiä.

Nettiradio Mikaelin ohjelmiston perusperiaatteet:

- opinnollisuus
- yksilöllisyys
- vuorovaikutteisuus
- poleemisuus
- digitaalisuus
- ajankohdasta riippumattomuus
- alueellisen näkökulman muokkaaminen valtakunnallisesti kiinnostavaksi ja
- uusien teknologisten sovellusten hyödyntäminen.

Nettiradio Mikaeli tuo mukanaan uudenlaisen määrittelyn radiolle:

3.1. Broadcasting - on demand
(yhtenäisestä lähetysvirrasta yksilölliseen palveluun)

Nykykuuntelijat vaativat yksilöllistä palvelua. Radion on oltava mielenkiintoinen, joustava, utelias, laadukas ja helposti saatavilla. Digitaalinen radio pystyy palvelemaan erilaisista asioista kiinnostuneita kuuntelijoita samanaikaisesti. Verkkomedia puolestaan takaa juttujen saatavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi jutut on kätevää arkistoida myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Nettiradio Mikaelissa maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet voivat tutkailla kyläprojekteista kertovia roolimallijuttuja samaan aikaan kun yrittäjä tutkii etätyöhön liittyviä kysymyksiä, koululainen osallistuu natsigallupiin, ikäihminen kuuntelee Karjalan kannaksen sotamuistoja, työtön saa inspiraation osuuskunnan perustamisesta tutkiessaan aineistoa osuuskunnan perustamisesta "kantapään kautta", vammaisjärjestöjen jäsenet pääsevät vertailemaan alueellista palvelujen saatavuutta eri puolilla maata tai koululaiset arvioivat syksyn kirjasatoa ns. varjoraadissa.

Tällä hetkellä arvioidaan ns. nettiradioita olevan maailmassa yli 1000. Valtaosa niistä keskittyy viihteeseen. Nettiradio Mikaeli tukee Yleisradion opintoradioverkostoa etsiessään tapoja hyödyntää tietoverkkoa digitaaliradion lähetyskanavana. Nettiradio Mikaelin kuuntelijat voivat alusta alkaen valita, mitä äänitiedostoja he kuuntelevat ja milloin osana muuta päiväohjelmaansa Internet-verkon kautta. Kuuntelijalle Nettiradio Mikaeli on henkilökohtainen, aikaa säästävä ja edullinen joukkotiedotusväline, joka ei ole paikkaan sidottu.

3.2. One-way - both ways
(yhdensuuntaisesta vuorovaikutteisuuteen)

80-luvulla tuli muotiin kuuntelijoiden ottaminen mukaan lähetyksen tekemiseen; kuuntelijat pääsivät mukaan lähetysvirtaan kertomaan puhelinlankoja pitkin mielipiteitään mitä erilaisimmista asioista.

Nettiradio Mikaelissa vuorovaikutteisuus on toiminnan perusperiaatteita, johon pyritään tietoverkolle mahdollisia lisäarvopalveluja hyödyntäen: gallupit, keskustelupalstat, sähköpostipalautteet sekä mahdollisuus osallistua ohjelman tekemiseen. Ohjelmistomme tavoitteena on palvella erityisesti aikuisten opinnollisia tarpeita.

Vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista ovat myös tiiviit työpajat, joissa journalistiseen työprosessiin tutustutaan oman tekemisen kautta. KYP-projektin väki pääsi työstämään projektiensa kotisivuja yhdessä toimituksen kanssa. Savonlinnan OKL:n opiskelijat tuottivat mm. juttuja opiskelijaelämästä ja opettajuuden muutoksesta. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat euron vaikutuksista yrityksien toimintoihin - samalla he perehtyivät aihepiiriin ja yrityksien arkeen syvällisemmin kuin opinnoissa olisi muuten ollut mahdollista. Otavan Opiston opiskelijat pääsivät kokeilemaan siipiään ja vahvistamaan uskoaan freelance-toimittajan tulevaisuudesta. SAK:n paikalliset ay-koululaiset pääsivät perehtymään juttutuotantoon ja osallistumaan haastateltavina.

3.3 One media - three medias
(äänimaisemasta myös kuvaa ja tekstiä hyödyntäväksi)

Viestintäguru Marshall McLuhan on kuvannut radiota kuumaksi välineeksi ja televisiota kylmäksi välineeksi. Hänen mukaansa radio ei passivoi, vaan radion äänielementit edesauttavat kielen kehittymistä. Kieli taas aikoinaan erotti ihmiset eläimistä, joten radiolla on katsottu olevan oma merkityksensä myös ihmiskunnan kehittymisen kannalta.

Perinteistä radiolähetystä kutsutaan sen jakelutekniikan mukaisesti ns. analogiseksi radioksi. Nettiradio Mikaeli on seuraavan sukupolven edustaja eli ns. digitaalinen Internetissä toimiva radio, jossa voit kuunnella äänitiedostoja, lukea tekstiä sekä katsella kuvia Internetin välityksellä. Lähivuosina kuvankäsittely ja -siirto tulevat kehittymään huimaa vauhtia.

Nettiradio Mikaeli ryhdytään testaamaan videokuvan mahdollisuuksia vuonna 2000 yhteistyössä Etelä-Savon taidetoimikunnan Taiteilijat verkkoon -hankkeen kanssa. Digitaalisen radion käytössä ovatkin sanomalehden, Internetin, tekstitelevision ja jossakin määrin myös television ominaisuudet. Yksi tulevaisuuden visioista onkin, että radio ja televisio tulevat lähenemään toisiaan. Tässä jännittävässä kehitysvaiheessa Nettiradio Mikaelilla on oma tehtävänsä.

Eri välineiden rajojen ylitystä päästiin käytännössä testaamaan kesällä 1999 yhteistyössä Kuopion euroneuvontakeskuksen kanssa yhdessä tuotetussa euroneuvontajuttusarjassa, jonka verkkoversiosta työstettiin perinteisiä radio-ohjelmia (6 x 7 minuuttia sekä 35 minuuttia), jotka lähetettiin Etelä-Savon radion sekä Radio Savon taajuuksilla. Kampanjaa vauhdittamaan euroneuvontakeskus painatti postikortin ja radiot tiedottivat ohjelmissaan juttusarjasta.

3.4. Time dependant - timeless
(aikaansidotusta ajankohdasta riippumattomaan)

Radionkuuuntelijat ovat tottuneet siihen, että tietyllä kellonlyömällä kannattaa avaa vastaanotin, mikäli haluaa kuunnella alueuutisia tai lauantain toivottuja. Radion ohjelmatiedot kuuluvat sanomalehtien vakioaineistoon. Toisaalta kuuntelija saattaa pettyä, mikäli ohjelmatiedoista poiketaan tai hänen ei ole mahdollista kuunnella ohjelmaa ajallaan.

Nettiradio Mikaelin tarjonta ei kompastele näihin ongelmiin. Internetin kautta ohjelmia voi hyödyntää haluamanaan aikana, kunhan käytössä on tietokone, jossa on äänikortti sekä kaiuttimet (kuulokkeet). Nettiradion kautta käytettävissäsi on koko laaja Internet-verkko. Nettiradio Mikaelista löytyvät linkitykset Internetixin oppimateriaaleihin sekä muihin verkkoaineistoihin.

3.5. Local - global
(paikallisuudesta maailmanlaajuiseen)

Digitaalinen nettiradio eroaa alueellisesta ja kansallisesta radiotoiminnasta sillä aineistoja on mahdollista kuunnella, lukea ja katsella maailmanlaajuisesti tietoverkkoja hyödyntäen. Nettiradio Mikaelin juuret ovat tiukasti itäsuomalaisessa mäntykankaassa, mutta Mikaelin ohjelmistoa rakennetaan niin että se kiinnostaisi myös valtakunnallisesti ja palvelisi omalta osaltaan myös ulkosuomalaisia.

Internet ja sitä kautta myös Nettiradio Mikaeli tuo valtaisat mahdollisuudet vähemmistökieliin kuuluville ihmisille näkyä, kuulua ja kehittää kulttuuriaan. Ruotsinsuomalaisten keskusliiton intressit kouluttaa järjestötoimijoitaan tuottamaan Nettiradio Mikaelin formaatin mukaisia juttuja antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä omanäköisiään kokonaisuuksia. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden tuottamat jutut ovat englanninkielisiä, joten niitä voi käyttää kansainvälisissä markkinointitilaisuuksissa ns. demojuttuina.

3.6. Front end - back office
(teknologiapainotteisuudesta tukipalveluihin)

Radiotuotanto on perinteisesti ollut halvempaa kuin tv-lähetysten tekeminen, mutta digitaalinen äänenkäsittely vähentää entisestään lähetystekniikan kankeuksia ja halventaa kustannuksia. Digitaalinen eli sähköinen äänenkäsittely on mahdollista tietokoneiden avulla.

Ääniteknikon ammattikuvaksi on muovautunut rutiineista irtautunut koulutus-, suunnittelu- ja kehitystyö. Nettiradioiden valtaisa määrä maailmassa kertoo omaa kieltään radiotoiminnan demokratisoitumisesta: teknologia ei enää ole ylittämätön este innokkaille tekijöille. Tässä on etenkin harvaanasutuille alueille ainutlaatuinen mahdollisuus näkyä edelläkävijöinä.

Vierailu Ruotsin radion suomenkielisessä toimituksessa syksyllä 1998 antoi esimakua tulevasta laajemminkin. Siellä toimittaja vastaa koko toimitusprosessista ideoinnista tekniseen työstämisestä lähettämiseen apunaan tietokone editointiohjelmineen. Loppusyksystä 1999 ongelmana oli edelleen, että digitaalisia radiovastaanottimia ei ole mennyt kaupaksi - toimituksen tietojen mukaan yksi kuuntelija kuuntelee suomenkielisiä ohjelmia digitaalisella radiovastaanottimella. Ruotsin radio on kahden vuoden pohdinnan jälkeen tehnyt päätöksen, että ohjelmat voidaan lähettää myös Internet-verkossa, kunhan tekijänoikeudet saadaan sovittua.

Nettiradio Mikaelin tuotanto on painottunut asiaohjelmiin ja opinnollisuuteen. Kohdeyleisönä ovat aikuiset. Näin ollen mahdollisia tekijänoikeusongelmia aiheuttava musiikki on rajattu kokonaan pois tuotantoformaatista.

Alkuun

4 OHJELMISTO

Nettiradio Mikaelin ohjelmiston peruspilareita ovat työelämä, maaseudun kehittäminen, järjestöt, yrittäjyys, tutkimus, opetus ja kulttuuri. Lisäksi on toimitettu uutisia, kolumneja sekä ns. vapaat-osiota, joka soveltaa väljästi oppimisympäristö-käsitettä. Nettiradio Mikaelin ohjelmat siirretään arkistoon, josta niitä voi kuunnella, selata ja katsella oman aikataulun mukaan.

4.1. Järjestöt
Nettiradio Mikaeli on kouluttanut mm. Kuurojen liiton henkilöstöä sekä valtakunnallisen KYP-projektin osaprojektien vetäjiä tekemään uutisia Mikaeliin. KYP-projektin tuottamat jutut sekä projektista tehdyt uutiset ovat nähtävissä nettiradion arkistossa. KYP-projekti on kolmen opintokeskuksen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on tutkia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia täydentää yhteiskunnallisia palveluja sekä tarjota työtä. KYP-projektin koulutukseen osallistui myös Yleisradiosta Jorma Pilke. KYP-projektia koordinoivat Opintotoiminnan Keskusliitto, Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton opintokeskus sekä Vapaan Sivistystoiminnan Liiton opintokeskus.

Yhteistyötä on ollut Mikkelin kirjoittajat ry:n, Nuorisojärjestö Allianssin, Suomen YK-liiton, Invalidiliiton, SPR:n ja Mikkelin Seudun Lausujien kanssa. Kirsti Vuorela on toiminut Invalidiliiton IT-lehden toimitusneuvostossa.

Lisäksi Eurooppa-tiedotuksen kanssa on tehty yhteistyössä juttuja EU-rahoitusohjelmista, joiden tavoitteena on ollut mm. kannustaa yrityksiä ja järjestöjä suunnittelemaan EU-projekteja.

Syksyllä 2000 järjestetään yhteinen seminaari ja radiotyöpaja yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten keskusliiton kanssa Tukholmassa.

Nettiradio Mikaeli on tuottanut järjestöistä erityisesti kulttuuriaiheisia juttuja. Lisäksi tuotettiin laaja vammais-järjestöihin liittyvä juttukokonaisuus, joka esiteltiin tammikuussa 1999 Helsingissä Internet and Politics -seminaarissa osana ns. Pressix-konseptia, jonka tavoitteena on luoda valtakunnallinen vammaispalvelujen barometri. Lisäksi tuotettiin laaja vanhemmuuden tukemiseen tarkoitettu juttusarja. Järjestökokonaisuuden kehittämisestä on vastannut Kirsti Vuorela.

4.2. Kulttuuri

Kulttuuriin liittyvää yhteistyötä on käynnistetty mm. Suomen Kirjasäätiön kanssa, jonka Junior Finlandia -palkintoehdokkaille järjestettiin ns. varjoraati mäntyharjulaisista lukiolaisista. Varjoraati arvioi kymmenen palkintoa tavoittelematonta syksyn nuortenkirjaa alkuvuonna 1999.

Mikkelin kirjoittajat tuottivat syksyllä 1999 juttusarjan harrastajakirjoittajista. Juttupalkkiolla he mahdollistivat osallistumisensa Turun kirjamessuille.

Nettiradio Mikaelin ohjelmistoon kulttuuriaiheet ovat tuoneet ajankohtaisuutta ja paikallisuutta. Nettiradio Mikaelissa ovat näkyneet valtakunnallisesti merkittävät kulttuuritapahtumat ja ihmiset niiden järjestelyjen takana. Juttuja on tehty myös valtakunnallisesti kiinnostavista aiheista, kuten sisältötuotannosta, kansallispukujen valmistamisesta, naismeedioista sekä Taiteilijat verkkoon -hankkeesta. Kulttuuriosion kehittämisestä on vastannut Kirsti Vuorela.

4.3. Maaseudun kehittäminen
Nettiradio Mikaeli on tehnyt yhteistyötä Etelä-Savon metsäkeskuksen sekä Maaseutukeskus Mikkelin kanssa. Käytännössä yhteistyö on ollut yhteisesiintymisiä mm. maaseutu- ja luomumessuilla, tiedottavia juttuja sekä juttuaiheiden vaihdantaa.

Nettiradio Mikaeli on ollut mukana eteläsavolaisen Veej´jakajat Leaderin perustamistyöryhmässä. Nettiradion rooli on ollut tiedottava ja tietoa jalostava. Lisäksi hankehakemuksen ns. teknisen osion laatineen työryhmän koollekutsujana on toiminut Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Järvi-Suomen Kylät ry:n kyläaktivaattori Hannu Ojala on toiminut nettiradion kolumnistina. Lisäksi hän on ollut organisoimassa kylätoimikuntien ihmisille kotisivukoulutusta viikonlopputyöpajoissa.

Nettiradio Mikaelin maaseutuaiheiset jutut ovat käsitelleet mm. luomua, uusyrittäjyyttä, yksityismetsänhoitoa, ympäristötutkimusta, kylähankkeita, Leader-ohjelmaa, tutkimushankkeita, luovaa kylähulluutta, kateutta sekä maaseudun naisia ja miehiä.

Jatkossa metsäaiheiden ideoinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila) Pieksämäeltä. Nikkarilan vuoden 2000 alussa käynnistämässä Digimetsä-hankkeessa ovat yhteis-työkumppaneina Etelä-Savon metsäkeskus, Etelä-Savon Metsänomistajaliitto, Suomen metsäyhdistys, MTK ja Yleisradio.

Maaseutuosion kehittämisestä on vastannut Päivi Kapiainen-Heiskanen yhdessä avustajakunnan kanssa.

4.4. Opetus
Nettiradio Mikaeli on keskittynyt tekemään uutisia ja kolumneja alueellisesti merkittävistä opetusmaailman ilmiöistä etupäässä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Isojen korkeakouluyksiköiden ja sisältötuotannon näkökulmat ovat korostuneet.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Erkki Savolaisen ja Tuomo Jämsän oppimateriaaleihin on tuotettu äänimaailmaa sekä uutisoitu Internetixille tuotettujen kokonaisuuksien valmistuminen. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opettajille järjestettiin viikonloppukoulutus elokuussa 1999. Sen lisäksi koulutettiin OKL:n opiskelijoita kolmena viikonloppuna lokakuussa. Projektin tuloksena syntyi useita laajoja juttupaketteja opettajuuden muutokseen ja opiskelijaelämään liittyen.

Radion historiasta tehtiin yhteistuotanto Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa niin, että olemassa olevaan aineistoon editoitiin ääninäytteitä ja lisättiin kuvamateriaalia. Tampereen yliopiston ja Internetixin yhteistuotantona tuottamista tiedotusopin ja viestinnän kokonaisuuksien on osallistuttu myös tekemällä tuotannoista uutisia. Opetusteeman kehittämiseen on osallistunut koko tiimi.

4.5.Tutkimus
Nettiradio Mikaelin juttuja on taustoitettu uudella tutkimustiedolla ja laajoilla historiallisilla katsauksilla. Juttujen aiheina ovat olleet mm. tietotekniikka, tutkimusmetodit, verkkopedagogiikka, erilaiset ismit, rakentaminen, nuorisokulttuurit, syrjäytyminen, suomensukuisten kansojen juuret Komin tasavallassa ja kalliotaide. Tutkimusteeman kehittämisestä vastasi Jukka Siren elokuuhun 1999 saakka ja sen jälkeen tiimi.

4.6.Työelämä
Tiedotusyhteistyötä on ollut mm. SAK:n ja TT:n itäsuomalaisten toimijoiden kanssa.

SAK on osallistunut työelämäaiheiden ideointiin ja ollut mukana avaamassa ovia työpaikoille. Lisäksi he ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa juttutuotantoja yhteistyössä freelance-toimittaja Auli Kekkosen kanssa.

TT ja Kuopion kauppakamari olivat aloitteellisia euroneuvontajuttusarjan suunnittelussa, tuottamisessa ja markkinoinnissa. Kuopion euroneuvontakeskus hankki erillisprojektille rahoitusta suoraan EU:n komissiolta. Nettiradio Mikaeli käytti resurssit Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden palkkioihin, koska tuotannot eivät sisältyneet heidän opintoihinsa. Euroneuvontajuttutarjonta on ollut myös turkulaisen Radio Auroran käytössä ja ohjelmasarjasta työstetyt perinteiset radio-ohjelmat ajettiin kesällä 1999 ulos Etelä-Savon Radion ja Radio Savon taajuuksilla.

Yrityskoulutukseen keskittyvän Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot -projektin kanssa on ollut useita yhteisesiintymisiä koulutus- ja markkinointitilaisuuksissa. Mikkelin kesäpäiviä on hyödynnetty työelämän muutos -aiheisten juttujen tekemiseen. Työelämäaiheisissa jutuissa on laajempina teemoina ollut esillä mm. etätyö, henkinen työsuojelu, tiimiorganisaatio ja työllistyminen. Työelämäaiheisia juttuja on tuotettu myös yrittäjyyteen ja maaseudun kehittämiseen liittyen.

Nettiradio Mikaelin toimittajista Kirsti Vuorela ja Päivi Kapiainen-Heiskanen ovat myös kouluttaneet etätyöyrittäjäkoulutuksessa olleita opiskelijoita. Kyseistä koulutusta koordinoi Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Savonlinnassa. Työelämäteeman kehittämisestä on vastannut Kirsti Vuorela.

4.7. Yrittäjyys
Yrittäjyysteemasta on esitelty yrittäjyyden uusimpia muotoja niin tutkimuksen kuin yksittäisten henkilöiden kautta. Laajempana teemana on tuotettu myös osuustoimintaan, uusyrittämiseen sekä yrittäjyyden tutkimukseen liittyen.

Kuopion euroneuvontakeskuksen markkinointikampanja tavoitti liki 2000 yritystä Etelä- ja Pohjois-Savossa euroneuvontajuttusarjaan liittyen. Uusosuustoimintaan liittyviä kokonaisuuksia on ideoitu yhteistyössä Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutin kanssa. Yrittäjyysteeman kehittämisestä on vastannut Jukka Siren ja sen jälkeen tiimi.

Alkuun

5. MUUT YHTEISTYÖHANKKEET

Nettiradio Mikaeli on toiminut tiiviissä yhteistyössä maakunnassa toimivien muiden opetusteknologisten hankkeiden kanssa.

5.1. ESMO
Eteläsavolaiset etäopetushankkeet koottiin vuonna 1997 löyhän sateenvarjon alle ns. ESMOksi (Etelä-Savon monimediaverkosto). ESMO on tiivistänyt hankkeiden välistä vuorovaikutusta sekä tuottanut oman markkinointiesitteen. Nettiradio Mikaeli on verkoston ensimmäinen yhteinen hanke.
5.1.1. DINE PM
DINE PM on luonut verkostoa etäisyyksistä riippumattomalle opetukselle Mikkelin läänissä sekä kouluttanut opettajia tietoverkon hyödyntämiseen. Markkinointiyhteistyö on ollut tiivistä. Nettiradio Mikaeli on esittäytynyt DINE PM:n järjestämissä koulutuksissa ja markkinointitilaisuuksissa.
5.1.2. Teleyliopistohanke
Teleyliopistohanke oli Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen keskuksen ESR-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena on ollut luoda videoneuvotteluverkosto ammattikorkeakoulun sisäiseen sekä muuhun opetuskäyttöön, mm. kansainvälisten koulutusohjelmien yhteiskäyttöön.
5.1.3. Koulukanava
Koulukanava on tuottanut opetusmateriaalia peruskouluille. Koulukanava-hanke siirtyi loppuvuodesta 1999 Mikkelin ammattioppilaitokselta Sanoma-WSOY:n omistukseen. Yhteistyö on liittynyt aineistoista tiedottamiseen sekä yhteiseen kehitystyöhön toimitusneuvostossa.
5.1.4. Mikkelin multimedia- ja oppimistyöpaja
Mikkelin multimedia- ja oppimistyöpaja on Otavan Opiston osana toimiva työvoimahallinnon ESR-rahoitteinen projekti. Useilla Nettiradio Mikaelin media-assistenteilla on ollut takanaan ns. pajajakso.
5.1.5. Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot
Työväen Sivistysliiton koordinoiman ESR-projektin kanssa on ollut yhteistyötä yrityskoulutukseen liittyen. Käytännössä yhteistyö on ollut yhteisten tilaisuuksien ja koulutusten järjestämistä. Koulutusyhteistyö sekä juttujen yhteistuotanto käynnistyvät vuoden 2000 alussa.
5.1.6. Taiteilijat verkkoon -hanke
Etelä-Savon taidetoimikunnan käynnistämässä Taiteilijat verkkoon -hankkeessa Nettiradio Mikaeli on ollut yhteistyökumppanina mm. uutisoimassa valmistuneita tuotantoja ja takaamassa mahdollisuuden sisällyttää tuotantoihin äänielementtejä.

Hanke saanee erillisrahoituspäätöksen joulukuussa 1999 ja yhteistyö tiivistyy vuonna 2000, jolloin tuotantoihin on tulossa mukaan videokuva sekä ääni. Tähän mennessä tuotetut kokonaisuudet ovat osa Internetixin projektit-osiota.

5.1.7. Tietoverkot -hanke
Tietoverkot-projekti oli EU:n aluekehitysrahaston ja Opetusministeriön rahoittama hanke, jonka alkuperäisenä tavoitteena on ollut rakentaa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintoja palveleva tietoliikenneverkko. Projektista on kuitenkin kasvanut ammattikorkeakoulua laajempi Mikkelin seudun koulutus- ja tutkimusverkko, jossa on tällä hetkellä mukana yli 10 opetus- tai tutkimus organisaatiota, mm. Nettiradio Mikaelin yhteydet Yleisradion serverille ja Internet-verkkoon hoituvat tätä kautta.
5.2.Helsingin kauppakorkeakoulu
Yhteistyö Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin kansainvälisen keskuksen kanssa on ollut hyvin käytännönläheistä. Kauppakorkeakoulussa oli vuonna 1998 kolme opiskelijaa ja vuonna 1999 viisi opiskelijaa, jotka avustivat Nettiradio Mikaelia tekemällä englanninkielisiä juttukokonaisuuksia osana omia opintojaan. Oppilaitos ja opiskelijat ovat sopineet, että opiskelija saa tietyn määrän valinnaisia opintoja luettua hyväksi opintoihinsa tehtyään sovitun laajuiset ja sisältöiset, omaa opiskelua tukevat jutut Nettiradio Mikaeliin.

Lisäksi loppuvuodesta 1999 valmistui laaja elektronisen kaupankäynnin perusteiden oppimateriaali ja juttukokonaisuus, jonka tuottivat yhteistyössä Teemu Torvelainen ja Timo Salmi.

5.3. Savonlinnan OKL ja kansainvälisen viestinnän laitos
Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen kanssa on toteutettu koulutuspajoja syksyllä 1999 sekä valmisteltu yhteistyön laajentamisen mahdollistavaa rahoitusta. Joulukuussa 1999 varmistui, että erillinen EAKR-infrastruktuurihanke saa rahoitusta 1,3 mmk, jolla voidaan käynnistää digitaalinen toimituspiste laitteineen sekä työllistää vuodeksi toimitussihteeri-kouluttaja.

Järjestetyt koulutukset ovat olleet opettajien täydennyskoulutusta sekä osa opiskelijoiden tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutukset ovat olleet tiiviitä kahden päivän työpajoja, joiden aikana osallistujat ovat päässeet tutustumaan journalistiseen työprosessiin oman tekemisen kautta.

Yksiköt ovat olleet mukana myös Nettiradio Mikaelin visiointityöryhmässä, jonka työn pohjalta on muovattu ylimaakunnallista hankehakemusta.

5.4. MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila)
Yhtenä Nettiradio Mikaelin tuotantojen painopistealueena on ollut maaseudun kehittäminen sekä metsään liittyvät aiheet. Keväällä 1999 käynnistettiin neuvottelut Nikkarilan kanssa mahdollisesta yhteistyötä. Nikkarila on profiloitunut valtakunnan ainoaksi metsäviestinnän kouluttajaksi. Koulutusyksikkö on kouluttanut metsäalan tiedottajia jo kolmen vuoden ajan.

Loppuvuodesta 1999 Nikkarila jätti EAKR-rahoitusanomuksen, jossa haettiin varoja oman digitaalisen median toimituksen perustamiseen sekä yhden koulutussihteeri-kouluttajan palkkaamiseen vuodeksi. Rahoitusanomus sai myönteisen päätöksen tammikuun alussa 2000 ja toiminta voi käynnistyä vuoden 2000 alussa osana oppilaitoksen koulutustoimintaa.

5.5. Paltamon viestintälukio
Yhteistyö Paltamon koulutoimen kanssa muuttui käytännön tasolle keväällä 1999, kun paltamolaiset vierailivat laajan delegaation kanssa Mikkelissä. Syksyllä 1999 käynnistettiin yhteistuotantojen suunnittelu ja valmistelu. Nettiradio Mikaeli on antanut viestintälukiolaisille äänieditointikoulutusta ja ensimmäiset ohjelmat valmistuvat vuoden 2000 alussa. Yleisradio on luvannut osallistua jossakin määrin laitehankintoihin.
5.6. Lieksa Enterprise College
Lieksan koulutoimen mittava koulutushanke - Lieksa Enterprise College - valmistelee yhteistyötä Nettiradio Mikaelin kanssa. Laajan infrastruktuuri- ja koulutushankkeen yhtenä osana on tarjota opettajille mahdollisuus vetäytyä palkallisesti tuottamaan sisältöjä ns. mediapajassa. Tavoitteena on tarjota lieksalaisten käyttöön Nettiradio Mikaelin luoma koulutusmalli sekä foorumi mahdollisille verkkotuotannoille.
5.7. SAK
SAK:n eteläsavolaisten toimijoiden kanssa yhteistyö on ollut käytännönläheistä, koulutukseen ja tiedotukseen liittyvää toimintaa. SAK on myös ollut ideoimassa työelämään liittyviä yhteistuotantoja, joita on toteuttanut freelance-toimittaja Auli Kekkonen. Yhteistyö on tuottanut hänelle myös tiedottamiseen ja koulutukseen liittyviä toimeksiantoja ja mahdollistanut osaltaan siirtymisen täysipäiväiseksi freelance-toimittajaksi.
5.8. TT
TT:n aloitteesta käynnistettiin yritysten euroneuvontajuttusarjan tuottaminen keväällä 1999 Kuopion euroneuvontakeskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyö on liittynyt tiedottamiseen, jatkohankkeiden suunnitteluun ja yrittäjyysteeman juttujen ideointiin. Yhteistyö on ollut merkittävää yhteyksien avaajana Kuopiossa.
5.9. Järvi-Suomen Kylät ry
Kyläaktivaattorina toiminut Hannu Ojala on ollut Nettiradio Mikaelin vakituinen kolumnisti avajaisista alkaen. Lisäksi Järvi-Suomen Kylät ry:n kautta on saatu tärkeitä yhteyksiä kylätoimikuntien aktiiveihin mm. viikonloppuisin järjestetyissä kotisivukoulutuksissa.
5.10. Etelä-Savon taidetoimikunta
Etelä-Savon taidetoimikunnan Internet-työryhmän vetäjän, Savonlinnan taidelukion rehtori Riitta Moisanderin kanssa on suunniteltu Taiteilijat verkkoon -hankkeen rahoitusjärjestelyjä, suunniteltu Savonlinnan taidelukion opiskelijoiden ottamista mukaan tuottamaan nettiradiojuttuja sekä pohdittu kansainvälisiä yhteyksiä kulttuurisektorin toimijoihin. Markku Kääriäinen on tuottanut taidetoimikunnan Taiteilijat verkkoon -hankkeeseen liittyen uutisia ja taiteilijahaastatteluja. Etelä-Savon taidetoimikunnan hakema Taiteilijat verkkoon -hankkeen projektirahoitus hyväksyttiin joulukuussa 1999 opetusministeriössä ja yhteistyö tiivistyy vuonna 2000 niin, että tuotantoihin mukaan otetaan videoleikkeitä.
5.11. Optek ry
Kirsti Vuorela on kutsuttu Optek ry:n hallituksen jäseneksi ja sen myötä Nettiradio Mikaeli on tiivistänyt yhteistyötään suomalaisten verkkopedagogien kanssa.
5.12. Joensuun yliopisto ja Suomen ortodoksinen kirkkokunta
Suunnitteilla on yhteinen, ortodoksista kulttuuria edistävä ja ylläpitävä koulutus- ja tiedotushanke, Timiama. Aiheen tiimoilta järjestettiin 13.-15.10. Valamossa opettajien täydennyskoulutustilaisuus, johon osallistui nelisenkymmentä opettajaa sekä ortodoksisen kirkon ja Joensuun yliopiston ylin johto. Hankevalmistelussa on mukana Kirsti Vuorela.
5.13. Etelä-Savon rehtorit ry
Nettiradio Mikaeli on tuottanut ohjelmia yhteistyössä yhdistyksen puheenjohtajan ja Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Vesa Raasumaan kanssa. Yhteisesti on myös järjestetty koulutustilaisuus otsikolla "Mediat tulevat - oletko valmis?". Tilaisuuteen osallistui 18 rehtoria.

Alkuun

6. Kansainvälisyys

Kansainvälisyysteemoista on tehty juttuja yhteistyössä EU-tiedotuksen (juttutuotanto uusista rahoitusmahdollisuuksista), Mikkelin ammattikorkeakoulun (harjoittelijavaihto) ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa (englanninkielinen juttutuotanto).

Nettiradio Mikaelin kansainvälisyys näkyi mm. alustuksena kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksen IPN-seminaarissa (International Partnership Network) sekä Locregis-aiheisena alustuksena kansainvälisessä RISI-seminaarissa Cáceresissa Espanjassa.

Englanninkielinen juttutuotanto alkoi yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Lisäksi osallistuttiin E.U. quiz-tietokilpailuun Yleisradion edustajana ja vuoden 1999 alusta on toimittu mukana Leonardo-hankkeessa nimeltä Tedlara.

6.1. E.U. quiz
Nettiradio Mikaeli osallistui eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden järjestämään nuorten tietokilpailuun, jonka tarkoituksena oli tehdä EU:n jäsenmaita tutuiksi. Projektia koordinoi Wim Boomkens Association Audace Humanitairesta Ranskasta.

Tietokilpailu vedettiin läpi suorissa radio-ohjelmissa niin, että studiossa oli kulloinkin yleensä kuusi nuorta, jotka tekivät kysymyksiä puhelimitse kyseisen maan nuorille ja yrittivät päätellä, mihin maahan olivat soittaneet. Vastaaja sai vastata kysymyksiin vain "kyllä" tai "ei". Nettiradio Mikaelin puolesta vastaamassa olivat Auli Hyvönen ja Tuomo Riihonen.

6.2. Leonardo-hanke
Internetix/Nettiradio Mikaeli hyväksyttiin marraskuussa 1998 mukaan partneriksi Leonardo-hankkeeseen nimeltä TEDLARA (Transnational Evaluation of Open and Distance Learning Practices). Hanketta koordinoi Dorset Training and Enterprise Council Englannista. Mukana ovat myös Bournemouth University Englannista, Infospec Kyprokselta sekä Portugalin katolinen yliopisto Portugalista.

Tavoitteena on arvioida onnistuneita etäopetusmenetelmiä, joita on käytetty harvaanasutuilla seuduilla. Projekti laatii arviointityökalun, jolla arvioidaan kolme kansallisesti kiinnostavaa etäopetushanketta. Lisäksi toimitetaan kansalliset tietokannat etäopetuksen asiantuntijoista. Projekti myös kartoittaa projektipartnereiden tuottaman oppimateriaalin ja luo ylikansallisen tietokannan ns. best practice -käytäntöjä vastaaville 20 oppimateriaalille. Projektille luodaan myös oma web-ympäristö.

Projektia koordinoi johtoryhmä, jossa on projektikoordinaattori ja tekninen tukihenkilö kultakin partneriyhteisöltä. Työskentely käynnistyy tammikuussa. Projektirahoitusta on vuodeksi.

Alkuun

7. AVUSTAJIEN OMAT TARINAT eli tietotyöläisenä itäsuomalaisilla saloilla

1. Akateeminen pätkätyöläinen Nettiksen leivissä

Koskaan ei tiedä, millaisiin yllättäviin brokkiksiin pääsee osalliseksi. Jäin lokakuun lopulla työttömäksi. Onneksi Mikkelin seudulla oli muutakin kuin työttömyyskortiston jono ja näkkärin nakertelua. Nettiradio Mikaeli tarjosi minulle mahdollisuutta tehdä uudenlaista mediasisältöä Internetiin. Tein kaksi isoa juttukokonaisuutta, joihin molempiin panostin noin kuukauden työaikaa.

Aluksi tutustuin Nettiradion tuotantoon ja tapaan soveltaa uusmediaa. Dat-nauhurin käyttäminen ja kotisivujen muokkaaminen tiettyyn formaattiin olivat ensimmäisiä opittavia asioita. Sisäänajo tulevaan työhön tapahtui viikonloppukurssilla, jossa työtä harjoiteltiin käytännössä. Nettiradion työntekijöistä ja avustajista muodostuu vahva osaamisverkosto, johon oli hyvä tukeutua. Varsinaiseen jutuntekoon heittäytyminen oli kuitenkin rohkeasti kohdattava yksin. Hyvinhän se sujui alkujännityksestä huolimatta. Oli mielenkiintoista ja haasteellista tutustua aihealueisiin, jotka olivat entuudestaan tuntemattomia. Taitoni työstää kotisivuja paranivat, samoin tuli testattua sosiaalisia kykyjä ja kentällä toimimista. Ennakkotyöskentely ja kyky asetella oikeanlaisia kysymyksiä haastattelutilanteessa korostuivat. Rohkea haastatteluihin heittäytyminen teki kyllä terää toimistorotalle.

Vapaus oli mielestäni yksi olennainen työn vahvuus. Jokaiselle tekijälle tarjottiin mahdollisuutta tehdä itsensä näköisiä artikkeleita. Kustantajan rooliksi ainakin minun artikkeleitani arvioitaessa tuli annetun työn ohjaaminen, tekninen tuki ja lopputuotoksen viilaus julkaisukelpoiseksi. Suhde tuntui luottamukselliselta, koska kukaan ei hengittänyt niskaan, mutta neuvoja ja työnohjausta oli silti aina saatavilla.

Elämyksiltä ei voinut välttyä. Mieleenpainuvin haastattelutilanne lienee ollut tutustuminen heinäveteläiseen yksityiskouluun. Innokkaiden haastateltavien piirityksessä kyllä aisti toimittajan arvon ja merkityksen paikalliselle kyläläiselle.

Nettiradion leivissä oleminen osaltaan vaikutti siihen, että en lähtenyt etsimään työtä Helsingistä. Joskus vuoden vaihteessa nimittäin oivalsin, että ehkä Etelä-Savo pystyy tarjoamaan työtä - kokopäiväistä tai keikkatyötä - korkeakoulutetuille osaajille, esimerkiksi alueen tietoteknisten- ja sisältöhankkeiden kautta. Toivottavasti Nettiradion kehitystyötä osataan arvostaa myös vastaisuudessa ja tehtyä materiaalia jalostetaan eteenpäin.

Alkuun

2. Kuinka Töyhtis ui verkkoon ja Auli työelämään

Alkuvuosi 1998
Pienten lasten 36-vuotias äiti havahtuu. Takana on onnistunut pesintä - kaksi poikasta - ja sitä ennen kuusi vuotta opetushommia eli äidinkieltä ylä- ja keskiasteella sekä vähän erityisopenakin. Edessä on se, että uusimuotoisen hum.kandin papereilla, auskultoineenakin, saa pyyhkiä ihan mitä haluaa, ainakin mitä viranhakuun tulee. Nuoret maisterit ajaa ohi.

No entäs gradu? Niin että ensin laudaturia varten unkarin kielioppia ja sitten jotain verbimuotojen pyydystämistä pyrstö puuduksissa ja niiden vatkaamista kenkälaatikko-sukkapuikkomenetelmällä vain siksi, että saisi paperit päästäkseen tekemään sitä, mitä on ennenkin tehnyt. Veivannut inessiiviä ja tapellut murkkujen kanssa. Muita ehdotuksia?

Erityispedagogiikkaa mieluummin! Erkkareita tarvitaan. Opiskeluenergian voisi käyttää jatkamiseen vajaasta approsta aineopintojen loppuun. Pieksämäellä olisi opetusta monimuotoisena vieläpä, joten välillä voisi tehdä sijaisuuksiakin. Jos vain ryhmä olisi tullut täyteen. No ei sitten.

Itse asiassa puutarhapuolesta olen tykännytkin ja syksyllä alkaisi työvoimapoliittinen kurssi. Saisin uuden ammatin ja voisin yhdistellä sitä entiseen vaikka jonain neuvojana ja silleen… Mitä ? Osattava ajaa traktoria jo ennen kouluun menoa? Eikö ne muka siellä opeta? Ei voi olla totta. Itkettää. Sähkövatkain on suurin ja teknisin tuntemani laite.

Että se niistä tulevaisuusskenaarioista.

Loppuvuosi 1998
Löysin itseni työvoimapoliittiselta projektiasiantuntijakurssilta, kun en muuta keksinyt. Sain sentaalin monisteita, joista kouluttaja aina teki kalvot, jotka luki aina sanasta sanaan. Mutta kansainvälinen viestintä on ihan kivaa ja tuherretaanhan me omaa pikku sienijuttuammekin pikku porukalla ja englantikin oli kivaa niin kauan kun Mark Tasmaniasta opetti.

Tiesinhän minä, että homma kuin homma, niin vielä se tietokone tulee vastaan. No olkoon sitten se sähkövatkaimesta seuraava. Voihan sillä sentään kirjoittaa ilman paperia. Mutta tuohon Exceliin minä vielä hirttäydyn tai ainakin kuoppaan lopullisesti verbien pyydystämisen graduksi.

Alkuvuosi 1999
Projektiasiat lentää edelleen jossain korkealla ja kaukana, mutta tästä on se hyöty, että on helpompi jäädä illaksi kurssittamaan itseään huvin vuoksi. Ei tuolta korvesta kehtaisi illaksi vasiten kammeta. Kirjoittajavalmiuskurssilla ( Hels. yo maas. tutk. & koul. keskus Mikkeli) näyttää yhdellä luennoitsijalla olevan puolet matskusta melkein samaa kuin itsellänikin on jossain kansiossa. Pirkko Heikkinen kirjoituttaa kolumnin. Sain kimmokkeen ruumisarkkupuhdetyöryhmästä ja vanhan opiskelukaverin pörniksestä, vähän kolkkoa vaikka itse sen kirjoitinkin.

Ne tykkäsi kolumnistani. Yksi atk-ihminen oli näyttänyt sitä pomolleen tuolla kurssikeskuksen viereisellä tontilla. Käyvät syömässä koulun ruokalassa. Se pomo nykäisi minua hihasta ja kutsui käymään Koulukanavalle. Sieltä laukesi harjoittelupaikka kuudeksi viikoksi keväällä.

Koulukanavalla oli tuvan täydeltä elektroniikkaa ja nuoria webbipoikia ajamassa matskua koneeseen. Ne osaa puhua sujuvasti html:ää. Mutta minäpä puhun inessiiviä ja suunnittelen sitä matskua, jota he sinne ajavat. Siis hyödyn nykytekniikasta jotain. Sitä paitsi hei: paikkaseudullahan on kokonainen monimediaverkosto.

Taidan kaivaa pari pakinanaihiota ja siivota ne korpulle. Minnepä tarjottelisin ? Sen kummempia ole Länsiveivissäkään jutut. Mitenhän saisi sanaa muutettua lihaksi tahi edes lauantaimakkaraksi leivän päälle? Hei miten niitä liitetiedostoja pantiin menemään? Ois vähän asiaa. Nettiradiolle.

Kouluttajan koneelta laitoin pakinat menemään ja paluupostissa tuli kutsu nettiradio Mikaelin avustajakoulutukseen -kouluttajani sähköpostiin tietty. Ollaan toukokuussa 1999 ja ensimmäinen kontakti Nettiradio Mikaeliin solmittu. ( Ai että sekin on joku EU-projekti?)

Avustajakurssilla sitten syntyy Töyhtöorvokki. Kampaaja-kätilönä Mikko Tarmia ja kummitätinä Päivi Kapiainen-Heiskanen. Pari pakinaa lisää ja jutuntekoon. Ulla Lehtonen tulee Mikkeliin kesäkuussa luomukotipuutarha-asioissa ja tiedän, että hän on mukava ja puhelias ihminen. Sitä paitsi tiedän, mitä asioita kysyn häneltä.

Loppuvuosi 1999
Silta toisensa jälkeen alkaa kärähdellä iloisesti selän takana: kurssi loppuu juhannukselta, hakemaani paikkaa en saanut, ansiosidonnainen loppuu ja juniori tulee yli-ikäiseksi kotihoidontukeen. Helena Salo soittelee jostain nettiradion työelämäjutuista. On saanut työtä Lahdesta ja ikään kuin periyttäisi minulle sopimansa juttusarjan ( Hänkin oli muuten samalla kirjoittajakurssilla talvella.) Työelämähenkilö on vielä lomilla.

Kutemajärven festarijutun jälkeen käyn vielä raapimassa koulutoimiston ovea ja saan pätkätyön elokuusta syyslomaan saakka vaihteeksi erityisopettajan tuuraajana. Sivutuotteena syntyy tekstinräjäytysmenetelmä läksyjen lukua varten ja sen kauppasin Koulukanavalle. Tuttu opettaja vuosien takaa nykäisee varoen hihasta. Kyllä atk-opettaja on näyttänyt, mutta kun hän ei muista, miten koulun sähköpostiin mennään. Käymme yhdessä siivoamassa puolen vuoden viestit.

Syksyllä on kiire kuin kissankylvettäjällä. Koulu vie oman aikansa ja muulloin kehrätään uutta työelämäkuviota. Se paljastuu moniulotteisemmaksi kuin "juttu kuukaudessa" - idea antaa ymmärtää. Homman nimi on lahjoitustoimittajuuden lanseeraaminen ja yhteistyökumppani on järjestökseen kookas SAK. Jokainen juttu kuin näytenumero suuntaan jos toiseenkin.

Juttuja tehdessäni huomasin, että monille aikuisille netti tulee vastaan ensimmäistä kertaa. Ei ole harvinaista, että haastateltu näkee juttunsa ensi kertaa työnantajan tai tutun printtaamana paperiversiona. Työpaikoilla pyörivät rajallisemmat myllyt ja ohjelmat kuin yleensä kouluilla. Sen tähden nuoret kai elävät hiukan tekno-harhassa ja vaativat uusimpia viritelmiä nettiradion potkukelkkaversion tilalle.

Aikuiset vain on helpompi houkutella sen potkurin kyytiin kuin avaruusalukseen. Toimittajana huomaan toimivani samalla tuote-esittelijänä. Nuorelle riittää, kun vastaa huikattuun kysymykseen: "Missä osoitteessa?" Aikuiselle olisi kaikkein paras, kun voisi saman tien ja rauhassa näyttää kädestä pitäen, miten Mikaeliin mennään ja mitä sieltä löytyy.

Jotenkin aikuisista netinkäyttäjinä tuppaa mieleen se tarina rintaliivitehtailijasta, joka lähetti esikoisensa tutkimaan markkinoita sademetsien siimeksiin. Poika viestittää : "Toivoton tapaus. Ei täällä kukaan käytä." Seuraavaksi asialle lähti toinen poika. Isälle tulee postia:" Rajattomat markkinat! Kukaan ei vielä käytä." Näen asiat mieluummin sen nuoremman silmin.

Ammatinvaihtajan etuihin kuuluu, ettei tarvitse esittää hölmöä. Kyseleminen on aitoa. Kääntöpuolena on se, että asiat eivät vielä juokse rutiinilla ja se juoksuttaa enemmän. Html:ääkin pitäisi oppia. Sun muuta tekniikkaa. Ja journalismin teoriaa, että edes perästä päin tietää, mitä on tullut tehneeksi. Aikuiskasvatuskin kiinnostaisi.

Humanistiseen koulutukseen ei hamassa menneisyydessä kuulunut itsensä markkinoinnin ja hinnoittelun jalo taito.(Oikein käy kateeksi se synnynnäinen myyntimies, joka ensi sanoikseen kaupitteli lääkärisedälle karva-kaulusta.) Lisää kontakteja! Profiilia ja brandi! Hintaa!

Niin kuin työelämätoimittaja tietää, työ ei suinkaan ole sitä, että saisi tehdä rauhassa hommiaan. Niin kuin minä esimerkiksi kirjoittaa. Tulostinpa hiljattain yli senttisen nipun Journalistiliiton freelancer-osaston opasmateriaalia. Verotusta ja eläkeasiaa lukuisina eri variaatioina. Just kuten neuvojakin, joita olen antanut itselleni kertoa.

Omaa osaamistani olen joutunut ronkkimaan ja kaikenlaista takkiin tarttunutta, ansioluetteloissa näkymätöntä on pulpahdellut pintaan kuin kompensoimaan sitä, mitä puuttuu. Tietskari on ollut jo muutaman kuukauden ja olen nauttinut opettaessani oikeinkirjoituksen tarkistukselle suomea. Tajusin äskettäin, että taustaani pidetään asiatekstien oikeakielisyyden laatuleimana.

Nyt sitten rutinoitumaan rautaiseksi ammattilaiseksi. Joku päivä vielä myyn tekemäni ostoslistankin kyläkauppiaalle. Joitakin päänavauksia on suoritettu lehtiversioiden suhteen eikä tässä ole vielä kauheasti kurkistusneuvotteluja ehtinyt pitää. On tuo uraputki ollut sen verran lyhyt mutta liukas. Työnäytteinä nettiradiojutut pelittävät verrattomasti paremmin kuin yritykset näyttää puhelimessa toissaviikkoista lehtileikettä Perä-Hikiän Pikku-Uutisista. Tää on miun tekemä, kato.

Entäs se epävarmuus? Ei ole uutta. Ja mitä elämänhallintaan tulee, niin oma tunkukin on turhaa, jos ei ole minkäänlaista nostetta. Mieluummin kai on epävarma siitä, että mahdollisesti kenties kai lienee jotain järkevää tekemistä kuin vakuuttunut siitä, ettei ainakaan ole.

J .K . Se kolumni muuten on nettiradion arkistossa Töyhtöorvokki 4 (08/1999),joka tuuppasi juttuja liikkeelle. Osoitteessa http://www.yle.fi/mikaeli .

Alkuun

3. Itselliseksi yrittäjäksi

Palasin takaisin Koikkalan kylälle juuri silloin kun Mikaeli aloitti toimintansa. Olin ollut 1,5 New Yorkissa opiskelemassa multimediaa ja minun kannaltani Mikaeli ilmestyi kuin mittatilaustyönä. Aluksi jatkoin entisessä päätyössäni Luomulehden päätoimittajana ja tein Mikaeliin pari juttua. Työnantajani ilmoitti, että työpaikkani siirtyy Vantaalle Tikkurilaan, siihen saakka olin tehnyt toimitustyötä etätyönä kotoa käsin.

Alkanut avustajasuhde Mikaeliin oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi uskaltauduin irtisanoutuvaan vakituisesta työpaikastani syksyllä 1998. Perustin oman yrityksen ja jatkoin juttujen tekemistä Mikaeliin. Eli Mikaelin ansiosta yksi naisihminen jatkoi elämäänsä keskellä korpea vuohiensa ja kanojensa kanssa.

Juttujen kirjoittaminen ja valokuvaaminen oli vanhaa rutiinia. Uutta ja haastavaa uusi media ja ääni. Mikrofonin käyttöä kokeilin ensimmäisen kerran Mikaelin järjestämällä avustajakurssilla kesäkuussa 1998. Mikkelin torilla kyselimme vastaantulijoita, mitä mieltä he olivat veroehdotuksesta. Huomasin, että suhde mikrofoniin muuttuu, kun se on omassa kädessä.

Useimmat juttuaiheet löytyivät lähiympäristöstä. Koin tärkeäksi antaa maalla asuvien ihmisten ilmaista mielipiteitään ja halusin tehdä kynnyksen puhumiseen mahdollisimman alas, jotta ihmiset uskaltaisivat paljastaa oman persoonallisuutensa. Hauskinta oli tehdä maaseudun mies ja maaseudun nainen & mies-juttuja ja jutun teon varjolla kysellä ihmisiltä asioita, joista ei yleensä puhuta.

Olen opiskellut Yhteiskuntapolitiikkaa ja gradun tein maatilan emäntien elämäntavasta. Mikaelin jutut olivat jatkoa opiskeluajoille, joita tuskin enää muistin. Valmistui vuonna 1984.

Uskoisin, että työkokemus Mikaelissa on hyvä referenssi, ainakin sain sen ansiosta yhden radiojutun läpi Radio Ainoon.

Alkuun

4. Kirjallisuuden opiskelija/osuuskuntayrittäjä

Minun tarinani
Nettiradio Mikaelista on ollut minulle viimeisen kahden vuoden ajan monenlaista hyötyä. Paitsi, että siitä on ollut taloudellista hyötyä, on se tarjonnut minulle myös arvokasta oppia, mitä ei rahassa voi edes mitata.

Ensikosketukseni Nettiradio Mikaeliin sain keväällä 1998, jolloin olin vasta suorittanut loppuun Otavan Opiston järjestämän Web tuottaja-suunnittelija -koulutuksen. Huhtikuun alussa astuin Nettiradio Mikaelin tiimiin media-assistenttina. Työtehtäviini kuuluivat lähinnä juttujen tuottaminen sekä sivuston suunnittelu ja ylläpito. Olin myös mukana suunnittelemassa Nettiradio Mikaelin graafista käyttöliittymää.

Viiden kuukauden mittainen työ tuli todella tarpeeseen. Suunnitelmissani oli siirtyä opiskelumaailmaan seuraavana syksynä, mutta kevään ja kesän ajaksi minulla ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia.

Seuraavan, kolmen kuukauden mittaisen jakson, työskentelin Nettiradio Mikaelissa kesällä 1999. Toimenkuvani oli ehdottomasti astetta haastavampi, sillä vastuullani oli erinäisiä hallinnollisia toimia ja toimitussihteerinä toimimista, sekä tuttuja juttujen tuottamista ja sivuston suunnittelua. Tehtävänkuvaani kuului myös yhteydenpito avustajiin, sekä heidän juttupalkkioistaan huolehtiminen.

Näiden jaksojen välillä toimin Nettiradio Mikaeliin avustajasuhteessa tuottaen muutamia laajahkoja kokonaisuuksia.

Työskentely Nettiradio Mikaelissa on opettanut minulle runsaasti työyhteisössä itsenäisesti toimimisen taitoja, sekä kykyä ottaa vastuuta laajoistakin kokonaisuuksista. Nuorelle ihmiselle kaikenlaisen työkokemuksen saaminen on arvokasta. Olen oppinut myös monia asioita yrittäjyydestä. Itse olen tuottanut Nettiradio Mikaelille juttukokonaisuuksia osuuskuntayrittäjänä. Varsinkin palkkioissa täytyy olla hyvin tarkkana, sillä pakollisia menoja on yllättävän paljon. Menot arvioi helposti alakanttiin ja käteen jäävän summan pienuus yllättää. Nettiradio Mikaeli on kuitenkin ollut turvallinen harjoitusmaaperä, sillä olen saanut opastusta palkkioista, laskutuksesta, sekä muista yrittäjyyteen kuuluvista seikoista kysymällä.

Tällä hetkellä opiskelen päätoimisesti Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta. Sivuainevalinnoissa tekemäni työ uusmedian parissa näkyy selkeästi, sillä niitä ovat esimerkiksi audiovisuaalinen mediakulttuuri, tiedotusoppi ja hypermedia. Tieteellisten opintojen ja käytännönläheisen työn yhdistäminen on ollut minulle hyvin hedelmällistä. Pelkän teorian opiskelussa on vaarana käytännöntyöstä vieraantuminen, kun minä taas olen voinut yhdistää työn ja teorian toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Käytännön työtä ei voi oppia kirjoista ja olen huomannut, että oppiminen tapahtuu nopeammin kun oppimiaan asioita voi soveltaa käytäntöön tai asioista on omakohtaisia kokemuksia.

Nettiradio Mikaeli on myös avannut silmäni uusmedian moninaisille mahdollisuuksille, sekä antanut kipinän ajatukseen, että tulen toimimaan opintojen päätyttyäkin uusmedian alalla. Se on antanut monia uusia ajattelun aiheita ja opettanut olemaan kriittinenkin yltyvän uusmediahehkutuksen keskellä. Mielestäni huomispäivän ammattilainen osaa yhdistää uusmedian ja perinteiset tieteenalat toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Tämä oivallus on mielestäni ehkä kaikkein olennaisimpia tulevaisuuteni kannalta.

Konkreettisesti olen oppinut esimerkiksi editoimaan digitaalista ääntä ja hallitsemaan tietokonetta yhä paremmin työvälineenä. Tietotekniset taidot ovat hyvin tärkeitä tietoyhteiskunnassa ja uskon tarvitsevani taitojani, olipa työpaikkani sitten missä tahansa. Äänen editoiminen on oikeastaan yksi niistä asioista, joihin olen tutustunut varsinaisesti vasta työskennellessäni Nettiradio Mikaelissa.

Nettiradio Mikaeli on ollut myös hyvänä alustana suhdeverkoston luomisessa. Suhteita on kertynyt esimerkiksi Nettiradio Mikaelin muista avustajista, myös osan haastattelemistani henkilöistä voi laskea syntyneeseen suhdeverkostoon. Olenpa epäsuorasti saanut Nettiradio Mikaelin kautta muita työtehtäviäkin.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että Nettiradio Mikaelilla on ollut suuri merkitys minulle. Se on ollut taloudellisena helpottajana, sillä opiskelijana lisätulot ovat aina tarpeen. Kesätyöläisenä toimiminen taas on mahdollistanut esimerkiksi oman tietokoneen hankkimisen, joka taas on lähes elintärkeä opinnoissani, sekä freelance -toimittajana toimimisessa. Lisäksi se on antanut minulle mahdollisuuden näyttää kykyni haastavissakin työtehtävissä. Työkokemustani on arvostettu esimerkiksi hakiessani oppilaitoksiin.

Alkuun

5. Toimitusharjoittelijana uusmediaa

Nettiradiointi kuului arkitoimintaani ollessani sivarina vuoden Otavan Opistossa, ja siitä eteenpäin palkallisena etätyöläisenä (kokopäivätoimisena). Projekti oli minulle sitä ennen täysin tuntematon, ja internet etäinen.

Taloon tullessani olin kiinnostunut journalistisesta juttujentekoprosessista, mutten osannut html, kuvankäsittelyä enkä äänenkäsittelyä. Lähinnä toisten työtovereiden opastuksella ja Itse opiskellen pääsin jyvälle nettiradion tuotantoprosessin moninaisista vaiheista.

Tuotinkin vuoden aikana monenlaisia juttukokonaisuuksia verkkoon (idea, sisältö, layout, äänenkäsittely, html ja valokuvaus). Lisäksi koodasin toisten tuottamia juttuja html-muotoon. Vuodessa opin niin paljon, että ohjasinkin jo ajoittain toisia avustajia nettiradion saloihin.

Miten päädyin Nettiradioon
Pääsin Mikaeliin sivariksi täysin sattumalta, news-ryhmään laittamani ilmoituksen pohjalta. Muutin etelästä saakka Mikkeliin, jossa en ollut koskaan ennen käynyt. Täytyy kyllä tunnustaa, etten saanut paikkaa muualtakaan, ja sivarivuosi Lapinjärven koulutuskeskuksessa ei ole mielekästä.

Vuosi poikikin heti työn eli jäin Nettiradioon tekemään hommia, mutta Helsingistä käsin etänä. Muut tulevaisuuden kuvat ovat vielä sekaisin, mutta epäilen, että työkokemus on aivan relevanttia työpaikkoja kartoittaessa.

Nettiradiosta saadun työkokemuksen ongelma on huono tunnettavuus. Työnantajat eivät hahmota, että mitä oikeastaan olenkaan tehnyt. Ensimmäinen näkemys on, että olen radiotoimittaja. Sitten kuvat ja koodaus näyttäytyy yksinomaan teknisluonteisena toimenkuvana.

Mitä Nettiradio antoi
Työ on antanut hyvin paljon käyttö- ja työkokemusta internetin käytöstä. Webiin sopivan ilmaisun kehittäminen on myöskin haastavaa, ja se on kehittänyt viestinnällistä ajattelua merkittävästi. Nettiradio avasi silmiäni näkemään tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia.

Työprosessina juttujen teko vie enemmän aikaa kun uskoisi. Uusien innovaatioiden kehittely vaatii pitkäaikaista työtä, johon ei aina ollut aikaa. Nettiradiossa sai kuitenkin toteuttaa omiakin ideoita, joka on mielestäni hyvin harvinaista avustaja-tittelillä.

Alkuun

6. Viestinnän opettaja

Avustajuuteni on ollut vähäistä. Kaksi kurssia - toinen, Sammosta. Lisäksi olen puhunut Mikaeliin kaksi kolumnijuttua. Minullahan on takanani pitkä historia lehtitöissä, lehtien ja radion avustajana ja luulin jo, että se polku alkaa vanhuuden lähetessä päättyä. Tämä on tuonut uutta, mutta en ole saanut siihen sellaista otetta kuin ehkä olisi pitänyt. Tämä johtuu omista preferensseistäni: olen mukana parissa tieteellisessä projektissa, ja niitä varten kirjoittamani artikkelit ovat minulle tärkeimmät. Yhden vieraskielisen artikkelin kirjoittaminen kaikkine työvaiheineen vie minulta aina pari kolme kuukautta. Työn alla olevan artikkelin tekovaiheesta riippuu, kuinka paljon jaksan ottaa muutkin asiat huomioon. Opetus OKL:ssä tulee sitten. Kolmantena on tässä vaiheessa silloin tällöin tapahtuva Mikaelin ja Internetixin avustaminen. Internetix-kokonaisuus on minulle tärkeä siinäkin mielessä, että okl:lla ja ja Teillä on yhteistyötä, tänä syksynä nettiradiokurssi, ja ajattelen, miten tärkeää olisi, että saisimme tänne Savonlinnaan sivutoimipisteen.

Nettiradion palkkiot ovat noin puolta huonommat kuin Yleisradiolla. Voin sen juuri hyväksyä, vaikka se kertoo myös jotain tämän työn arvostamisesta. Toivoisin, että olisi mahdollista maksaa tehdystä työstä sitä arvostava palkkio. Materiaalinen puoli ei ole minulle kuitenkaan ollut taloudellisesti merkittävä asia. Enemmän on merkinnyt se, että 'taloudellisen arvostuksen puute' (varmaan pakosta syntynyt) hiukan surettaa.

Nettiradio ja Internetix ovat tälle alueelle ehdottoman tärkeitä. Näkisin äärimmäisen tärkeäksi, että kumpaakin jatkuvasti kehitetään ja ns. sosiaalista tilausta haetaan aktiivisesti.

Alkuun

7. Kulttuurialan ammattilainen

Nettiradion avustajana oleminen on merkinnyt minulle ennen kaikkea itsetunnon kasvamista. Olen löytänyt itsestäni sellaisia puolia, joita en tiennyt lainkaan omaavani.

Oma urani urkeni lähinnä sillä tavoin, että otin Päiviin yhteyttä sähköpostilla. Oli lienee vuosi 97. Minä opiskelin Suomen Nuoriso-opistolla kulttuuriohjaajaksi ja uteliaana ihmisenä minä kyselin aikooko Otavan opisto kouluttaa media-assareita. Sitten kaikenmoisten sattumien jälkeen: olin kurssisihteerinä sanataiteen approssa Paukkulassa ja näin Päivin ihan livenä siellä, vai oliko se jo aiemmin. Joka tapauksessa Päivi kysyi kiinnostaisiko NettiRadion työt? Ja arvatkaa kiinnostiko!

Tietokoneet ja verkkomaailma alkoi kiinnostaa minua todella aina vain enemmän. Väline oli vasta etsimässä ilmettään ja siihen on tavallaan helppo tulla mukaan. VARSINKIN kun työilmapiiri oli ja on vapautunut ja hilpeä.

Oma urani siis alkoi siinä vaiheessa kun opiskelin. Vuoden verran tein juttuja satunnaisesti, lähinnä siksi että kirjoitin ja kirjoitan koko ajan myös fiktiota. Opiskelut tuli hoidettua jollakin kädellä, tulokset olivat mainiot, vaikka en suinkaan pistänyt koko tarmoani opintoihin.

Toimittajan työ on antanut minulle mahdollisuuden päästä aivan uudelle uralle. Kolmen lapsen äitinä minulla on ollut niitäkin hetkiä kun minulta on kysytty entäs ne lapset? Eli tässä työpaikassa minua ei väheksytty sen takia että minulla on perhe ja muitakin velvollisuuksia kuin työ.

Itse olen ollut todella tietokonekammoinen. Sain melkeinpä oksennuskohtauksen kun minun oli pakko tutustua koneeseen. Olin varma että se hajoaa siihen paikkaa, ja nyt nykyisessä työssäni olen melkeinpä paikan atk-neuvoja!

Nettiksen työ on myös merkinnyt taloudellisesti suurta apua. Pelkällä opintorahalla opiskelu ei olisi millään riittänyt ja työ oli sen verran vapaata että pystyin jaksottamaan juttujentekoa muihin elämän tarpeisiini. Olen saanut Nettiksestä voita leivän päälle. Ihan konkreettisesti.

Mahdollisuuteni saada töitä on parantunut huimasti, siihen uskon aivan varmasti. Nyt kun vielä koulutan itseäni web-tuottajakoulutuksessa oletan että markkina-arvoni senkun paranee….

Viimeisen puolen vuoden aikana on toteutunut myös fiktion puolella tavoittelemiani haaveita. Viime keväänä ensi-iltansa sai kolme nuorisolle kirjoitettua näytelmää. Nyt minulta on pyydetty tv-elokuvakäsikirjoitus, nuorille näytelmä ja ensi kesänä Senaatintorilla esitetään Höyrylaivahistoriaan perustuva näytelmä. NettiRadion työ on auttanut minua löytämään hyvää työmoraalia myös tarinan kertomisen puolelle. Osaan paremmin keskittyä tekstin tuottamiseen. Tai pikemminkin osaan paremmin rajata aikaani faktan ja fiktion välille.

Ennen kaikkea olen todella kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden tehdä töitä! Olen joutunut luopumaan edellisestä ammatistani sairauden johdosta, kirjansidonta sai jäädä kun angiina löysi tiensä niveliini. Kirjoittaminen kieltämättä rasittaa sormiani, mutta onneksi suurin työ tehdään kuitenkin korvien välissä.

Julkinen salaisuus on myös se että olemme mieheni kanssa entisiä yrittäjiä ja olemme tehneet henkilökohtaisen konkurssin. Miksi laitan tämän jutun tähän: työ on estänyt minua syrjäytymästä. Se on ollut todellinen apu, vaikka olemmekin kerran toissa kesänä olleet leipäjonossa. Käsittääkseni näidenkin ohjelmien tarkoituksena on tukea ihmisiä, ja estää syrjäytymistä. Minun kohdallani se on karu tosi asia. Nythän minulla on projektisihteerin työ, joka vastaa koulutustani, mutta en usko että olisin rohjennut hakea sitä ilman että minulla ei olisi ollut tätä toimittajan työtä.

Tämä työ on pitänyt minut henkisesti vireänä.

Alkuun

8. Kääntäjä

Ystävä tempaisi minut mukaan nettiradioavustajuuteen vuoden 1998 lopulla: Savonlinnaan haettiin lisävoimia, eikä hän ennättänyt tehdä kaikkea yksin.

Ajanpuute muodostui minunkin melko lyhyen, mutta ajoittain varsin tuotteliaan nettiradioavustajuuteni kynnyskysymykseksi. Tekemisen halua oli vallan kauheasti, mutta opiskelu vaati osansa. Kun aloitin avustajana, olin opintojeni lisäksi sitoutunut osa-aikatyöhön. Siitä oli työn luonteen takia melko mahdotonta lähteä kesken lukuvuotta, vaikka nettiradio lupasikin ammatillisesti enemmän. Rahantienaaminen ei avustajuuden aloitusvaiheessa ollut iso motiivi. Syy oli ehdottomasti ammatillinen kehittyminen.

Myöhemmin keväällä 1999 suunnittelin kuitenkin vakavasti nettiradiosta pääasiallista tulonlähdettä kolmelle kesäkuukaudelle. Tarkoitus oli, että tekisin minimielämiseen vaadittavan tulomäärän eteen töitä nettiradiolle ja puristaisin kesän aikana gradun kasaan. Kohtalo päätti toisin, mutta siitä lisää hetken kuluttua.

Juttujen tekeminen oli kivaa. Myönteistä on se, että nettiradiojutussa voi ja pitää etsiä monipuolisia näkökulmia tarkasteltavaan ilmiöön. Teen ja luen / katselen / kuuntelen itsekin mieluiten syvällisesti asioihin pureutuvia juttuja. Netti mediana tarjoaa tällaiseen erinomaisen mahdollisuuden: jutun voi jakaa sopivan kokoisiksi osakokonaisuuksiksi joiden välille pitää järjestää luontevat luovimismahdollisuudet. Näytöltä kukaan ei jaksa lukea ja hahmottaa tolkuttomia tekstimassoja.

Aloittelijana varmasti kompastelin. Etenkin hypertekstin mahdollisuuksista innostuu alussa helposti liikaakin... Kokemuksen myötä jutut alkavat pysyä paremmin hanskassa. Mitään täysin uutta ja yllättävää en kuitenkaan nettiradiosta katso oppineeni. Jutunteko on jutuntekoa, oli media mikä tahansa: punaisen langan hakemista ja sen tuomista esiin mahdollisimman osuvasti. Totta kai juttua pitää tehdä ja soveltaa eri tavoin eri medioihin, mutta tässä soveltamisessa auttaa aika pitkälle terve järki, kokemus ja "hyvä juttusilmä". Avustajuus kartutti kokemusta, ehkä myös näkemystä.

Ääniklipit ovat joskus tuottaneet päänvaivaa. Pyrin aina laittamaan niihin jotain ekstraa, että ne eivät missään tapauksessa toistelisi papukaijamaisesti tekstiä. Siis lisätietoja, mahdollisuuksien mukaan meheviä tarinoita. Silti minun on suoraan sanottuna vaikea kuvitella itseäni tietokoneen ääreen kuuntelemaan keskittyneesti kolmen minuutin puhepätkää, samalla kirjoitettua tekstiä kahlaten. Nykymuodossaan klipit tahtovat jäädä irtonaisiksi. Nettiradio lienee muutaman vuoden tekniikkaa edellä, enkä tiedä oikeastaan ketään muutakaan, jota äänien kuuntelu kauheasti kiinnostaisi.

Yksi suuri puute nettiradiossa on musiikin tarjoamien mahdolllisuuksien puuttuminen. Kuitenkin musiikki on todella olennainen osa radiotoimintaa, ja sillä saa usein puhetta paremmin kosketuksen myös tunteisiin. Äänien työstämiseen minulta puuttuikin ehkä ajoittain motivaatiota.

Olen silti varma siitä, että ääntä sisältävät nettisivustot ovat tulevaisuutta. Tekniikka kehittyy ja nettiradio on mainio paikka testata, mikä toimii ja mikä ei. Joskus tulevaisuudessa äänen voi varmasti halutessaan saada jatkuvaksi virraksi niin, että samalla on vapaa surffailemaan sivustoilla minne mielii.

Välillä tosin nauratti, kun joku kehui kovasti, että mahtava juttu: nettiradio on media, jossa on kuvaa, ääntä ja tekstiä, kohta liikkuvaa kuvaakin... Tuntui että pyörääkö tässä ollaan keksimässä uudelleen. Nämä kaikki on telkussakin. Tiedän, tiedän! netti on eri media, kuuntelija ei niele pakettia kuin hauki uistinta, vaan surffaa minne itse mielii ja lisäbonus on interaktiivisuus, jne. jne. Silti pitää miettiä rehellisesti, mikä on se lisäarvo, mitä nettiradio mediakentälle tuo. Syvällisyys? Juttujen tavoitettavuus mistä päin maailmaa tahansa? Pinnan alle painettujen kansanryhmien näkyvyys ja mahdollisuus keskusteluun muustakin kuin Injutuista?

Kerrankin valtakunnallinen media, joka ei ihmettele maailman menoa pääkaupungin vinkkelistä? Niistä suunnista voisi lähteä hakemaan. Tosin ongelma taitaa olla se, että ne, joilla on kiinnostusta nettiradion aihepiirejä ja yhteiskuntaa kohtaan yleensä, tuppaavat olemaan niin kiireistä väkeä, ettei välttämättä ole aikaa syvälliseen chattailuun. Jonkinlainen toimiva, elävä chatti käsitellyistä aiheista olisi kuitenkin todella paikallaan nettiradion kaltaisessa mediassa.

Se tosiasia, että nettiradiota ei saada tukemaan näkövammaisten käyttämiä selaimia, oli minulle pettymys. Juuri tällaisten uusien, joustavien medioiden pitäisi olla edelläkävijöitä. Asiaan liittyvät tekniset vaikeudet tiedän ja ymmärrän, mutta pettymys tämä oli. Tosin myönteisenä sivulauseena mainittakoon, että onneksi sokeitten selainohjelmatkin kehittyvät jatkuvasti niin, että yhä uudenlaiset sivustot tulevat heidän ulottuvilleen.

Olen saanut jutuistani hyvin myönteistä palautetta - tosin lähinnä haastateltavilta ja tuttavilta.

Tulevaisuus? Mielestäni yhteistyötä Internetixin etäopiskelumateriaalien suuntaan voisi tiivistää. Hyvin tehty nettiradiojuttu siis opintomateriaaliksi, syventäväksi tehtäväksi ajatuksella laadittujen tehtävien tukemana. Eetterissä lennelleet ajatukset radioasemien alihankkijuudesta ovat myös kiinnostavia.

On vaikea arvioida, mitä etuja nettiradioavustajuudesta on työmarkkinoilla. En edes ole vielä onnistunut saamaan selville, saako hommasta työtodistuksen!

Kuitenkin kun vertaan vuoden takaista tilannettani nykyhetkeen, tosiasia on, että minusta näyttää tulleen toimittaja. Vielä keväällä suunnittelin nettiradiosta kesätyöpaikkaani ja kieltäydyin jopa parista lyhyemmästä kesäduunista. Toukokuussa sainkin tarjouksen työpaikasta maakuntalehden kesätoimittajana - joku toinen oli sairastunut. Samassa toimituksessa istuskelen tälläkin hetkellä, marraskuussa 1999. Työtarjouksen tullessa pistin nettiradioavustajuuteni kiertämään, eli kerroin hommasta tuttavalle.

Nettiradiosta jäi kipinä ja halu oppia syvällisemmin verkkoviestintää. Pläräilin jo innokkaasti Otavan WWW-tuottajakoulutusta, mutta pidin pääni kylmänä ja päätin, että teen gradun loppuun ensin. Uskon kuitenkin vielä palaavani asiaan, ehkä jo ensi syksynä. Uskoisin, että nettiosaamisen vankka hallinta yhdistettynä nykyiseen koulutukseeni ja työkokemukseeni tulee olemaan ihan mukava paketti työmarkkinoilla. Jos nämä jatko-opintotoiveeni toteutuvat, nettiradio saattaakin olla ratkaiseva työurani suuntaaja.

Nettiradio on varmasti mainio tapa luoda ammatillista suhdeverkostoa. Tuon jo parjaamani ajanpuutteen takia en varmaan itse ole voinut sitä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää.

Hohhoijaa.... Eilen jätin gradun esitarkastukseen ja kolmen viikon päästä luovutan sen lopullisesti. Nyt olisi aikaa perehtyä nettiradioon. Ja juuri nyt lysti tietysti loppuu! Toivon, että nettiradio jatkaa entistä ehompana jatkorahoituksen järjestyttyä.

Alkuun

9. Freelance-toimittaja

Ennen Mikaelia olin opiskellut multimediakäsikirjoittamista, suunnitellut www-sivuja, kirjoittanut HTML-koodia ja kokeillut esim. äänitiedostojen sijoittamista www-sivuille wav-muodossa. Elätin itseni freelance-toimittajana. Toimin toimittajatehtävissä pääasiassa printtimediassa mutta olin mukana myöskin muutamien radio- ja TV- ohjelmien tuotannoissa. Tein myös taittotöitä. Ennen Mikaelia en ollut muokannut toimituksellista sisältöä multimedian muotoon.

Nettiradio Mikaelin kautta sain ensikosketuksen Real Audio -tekniikkaan sekä nettitoimitusjärjestelmään käytännössä. Nettiradio Mikaeli on tarjonnut toimivan ympäristön ja riittävän teknisen tuen nettitoimittamisen opiskeluun. Ensimmäisen jutun toimitin nauhakartan ja kasetin muodossa vuoden alussa. Nyt syksyllä olen itse editoinut äänitiedostot ja lähettänyt ne sähköpostin liitetiedostoina käsikirjoituksen kera Mikkeliin.

Tulin Mikaeliin tutustumiskäynnille 1998 talvella. Kävin silloin mediatuottajan kurssia TaiK:ssa. Käynti oli minulle hyvin positiivinen kokemus. Kotoinen pieni toimitus, jossa mukavat ja osaavat ihmiset. Tekijälle annettiin heti alusta asti sopivasti tilaa eli jokainen sai lähteä liikkeelle omien taitojensa mukaan. Apua ja opetusta annettiin jos sitä tarvitsi, mutta ei tuputettu "toimituksen" omia ajatuksia jutunteosta. Toimituksen "mikkeliläisyys" jotenkin viehätti.

Mikä Mikaelissa kiehtoo
Multimedialle ominainen epälineaarinen kerronta oli kiehtonut minua vaikeutensa vuoksi jo pitkään. Olin mielessäni miettinyt lehtijutun muokkaamista nettiin. Nettiradiohan ei ole lehti, radio eikä TV, sitä ei jaeta postin eikä lähettimen välityksellä vaan se jaetaan verkossa. Nettiradiossa ei myöskään ole kysymys lehden, TV:n tai radion oheispalvelusta. Se on itsenäinen media ja jutut tulisi toimittaa ko. jakelutien ehdoilla. Siinä oli haastetta ja ajattelemisen aihetta. Miten osaisin hyödyntää välineen keinoja? Miten saisin lukijan kiinnostumaan? Miten osaan pilkkoa juttuni loogisiin kokonaisuuksiin siten, että lukija voi poimia tiedon jyväsiä omien tarpeidensa mukaan mahdollisimman luontevasti - omien assosiaatioidensa kuljettamana. Miten saan juttuni pysymään koossa niin, että sen osaset liittyvät luontevasti toisiinsa?

Joidenkin juttuaiheiden kohdalla kokeilin saman aiheen versiointia radio- ja lehtijutun muotoon. Kokeilu opetti, että mediat ovat erilaisia. Käytännössä juttu on tehtävä alusta saakka yhtä mediaa silmällä pitäen. Kerralla ei voi "monistaa" kolmea juttutyyppiä, vaikka ajatus kiehtoisikin. Versioinnilla säästää toki bensakuluja ja alunperin laajasta haastattelusta on mahdollista tehdä jopa kolme erityyppistä juttua (esim. nettiin, radioon, lehteen). Suora monistus ei toimi siitäkään syystä, että jokaisella medialla on omanlainen yleisönsä. Ennustaisin kuitenkin, että freelancereiden elämässä versiointi tulee varmastikin olemaan ennen pitkää jokapäiväistä leipätyötä.

Visioita virtuaalimaailmasta
Versiointi auttoi ymmärtämään nettijulkaisemisen ainutlaatuisia ominaisuuksia. Netissä jutun kokoa ei käytännössä rajoita mikään. Juttua voidaan laajentaa ja siihen voidaan liittää aina vaan uusia asiakokonaisuuksia kun on aluksi mietitty juttukokonaisuudelle looginen rakenne (vrt. CD-ROM). Lehdessä tulee vastaan sivumäärä, kuvamäärä yms. radiossa ja TV:ssä aika rajoittaa tekijän suunnitelmia. CD-Rom- tai DVD-levyihin mahtuu vain rajallinen määrä tavuja. Netissä ei tarvitse tapella aikaa eikä paperin laitoja vastaan. Toisaalta mikään ei pakota nettitoimittajaa täyttämään mainosten väliin jäävää tyhjää painopintaalaa tai "täyttämään" ohjelma-aikaa.

Mikaelin kaltaisessa riippumattomassa mediassa ei tarvitse tuottaa teksti- tai muuta sisältömassaa välineen vuoksi, siellä olisi mahdollisuus keskittyä sisällön laatuun. Netissä olisi mahdollista luoda suuria loogisia asiakokonaisuuksia, joita lukija voi selailla omien tarpeittensa ja mielihalujensa mukaan. Lukijaa ei tarvitsisi pakottaa kulkemaan pitkiä ennalta suunniteltuja polkuja tai kuuntelemaan tunnin äänitiedostoja alusta loppuun. Miksi juttuja ei linkitetä luontevasti toisiinsa, miksi pakotetaan selaamaan pitkiä ja tylsiä aakkostettuja arkistolistoja. Itse en ole vielä törmännyt juttukokonaisuuteen, jossa netin ainutlaatuisia ominaisuuksia olisi osattu oikeasti hyödyntää. Missä on se nettijulkaisu, joka on osannut yhdistää tämän päivän tapahtumat historiaan elävällä tavalla? Missä lukija voi sulavasti liukua vuosisadalta toiselle tai pallonpuoliskolta toiselle? Edes arkistojuttuja ei osata hyödyntää uusien juttujen yhteydessä toimivalla tavalla. Netti itsessään ei rajoita jutun tekoa, mutta nettijuttujen tekijät eivät kykene (ehdi) ylittämään muissa medioissa asetettuja rajoja. Eikä tähän suoda taloudellisia mahdollisuuksia.

Nyt nettijulkaisujen toimitukset toimivat kuten muissakin medioissa. Tiettynä päivänä jutut julkaistaan ja toisena päivänä ne siirretään arkistoon. Ajattelu juontaa juurensa sanomalehtiin ja ajatukseen, että uutinen elää vain päivän. Tämän päivän uutinen on huomenna saunan sytyke. Netissä tämä ei pidä paikkaansa. Netissä ei tarvitse kirjoittaa koko lehteä uudestaan joka päivä. Nettiuutista voitaisiin päivittää sitä mukaan kun saadaan uutta tietoa, uusia haastateltavia, uutta sanottavaa tms. Netissä uutinen voi elää ikuisesti, sitä voidaan päivittää ja se voi siten olla "aina" ajankohtainen. Netissä sisällöntuottajan ei enää tarvitse päättää lukijan puolesta mikä milloinkin on uutinen, mikä tänään on tärkeää jne. Pitäisi antaa lukijan valita ja luoda valintoja tukevaa aitoa interaktiivisuutta, jota muissa medioissa ei voida toteuttaa. Netissä lukija voisi olla kuningas, jos hänelle annettaisiin ratsu alle.

Toistaiseksi, ikävä kyllä, nettijutut tehdään muiden medioiden ehdoilla. Sen sijaan, että haettaisiin netille ominaisia ilmaisukeinoja, pyritään nettijulkaisut naamioimaan muiden medioiden kaltaisiksi. Netissä olisi mahdollista tarjota tietoa loogisina kokonaisuuksina ja linkittää ne toisiinsa. Netissä voitaisiin paneutua hyvinkin laajoihin asiakokonaisuuksiin ja hallita todella pitkiä aikajänteitä. Yhtälailla meitä koskettaa maaltapako kuin matematiikkakin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja netissä tällainen kerronta olisi mahdollista toteuttaa. Miksi siis sitoudutaan sivumääriin ja yritetään ympätä lineaarista kerrontaa vapaana soljuvaan bittivirtaan eli pakotetaan lukija kahlaamaan pitkiä polkuja ja ennalta määrättyjä reittejä? Netti on avaruudellinen tietovarasto, ajasta ja paikasta riippumaton tiedotusväline ja nettitoimituksien tulisi toimia välineensä suomien mahdollisuuksien mukaan.

Taloudellista tukea Mikaelin jatkokehittelyyn
Aloitin urani paikallisradiossa, mutta siirryin heti kohta lehtimaailmaan. Kun toimitin juttujani Mikaeliin, sain kimmokkeen tehdä taas pitkästä aikaa radiojuttuja ja nyt toimitan niitä säännöllisesti mm. Yleisradioon.

Nettiradion maksamat juttupalkkiot ovat toki olleet tarpeeseen, mutta rahan takia en ole juttuja Mikaeliin tehnyt. Työmäärään nähden palkkio ei päätä huimaa, mutta toimittamisen vapaus, pioneerihenki ja hyvä toimitustiimi tekevät homman mielekkääksi. Pientä plussaa tuloihini olen hankkinut em. versioinnilla.

Jos toimintaan panostettaisiin taloudellisesti, tekijät voisivat kunnolla sitoutua työhönsä ja uppoutua aiheisiinsa. Mikaelissa voitaisiin tosimielellä kehittää verkkoon ominaista toimitustapaa, jota kukaan ei mielestäni ole vielä täysin oivaltanut. Tällaisella ns. sisältötuotannolla olisi varmasti merkitystä myös maamme rajojen ulkopuolella. Aiheesta voisi vaikka kilpailla - Kuka kehittää ensimmäisen ohjelmaformaatin netissä? Nykyinen meininki, jossa kopioidaan mediaelementtejä joko radiosta tai printtimediasta ja toistetaan niitä netissä ei luo mitään uutta. Nettiä käytetään varastona kun ei muuta keksitä.

Uskon, että itseni lisäksi monia muitakin sisällön tuottajia kiinnostaisi edelleenkin hakea hieman "laajempaa ilmaisutapaa". Mielestäni nettijutussa pitäisi lähteä rohkeasti liikkeelle mind mapin pohjalta kuten CD-ROM suunnittelussakin. Isokin juttukokonaisuus voidaan toteuttaa ja kokonaisuus pysyy hallinnassa, kun se tuotetaan modulituotantona.

Eli jatkossa toivoisin, että Nettiradio voisi tuottaa laajempia juttukokonaisuuksia vaikkapa useamman toimittajan voimin. Valmiina jutut täydentäisivät toisiaan tai mahdollisesti tarjoaisivat uusia näkökulmia samaan aiheeseen. Täten sivuille voitaisiin luoda melko suuriakin opinto- tai asiakokonaisuuksia sekä luoda aitoa vuoropuhelua haastateltavien kesken. Vastakkainasettelu varmastikin herättäisi keskustelua myös nettiradion omalla keskustelupalstalla.

Loppusanat
Olisi hienoa, jos Mikaelissa voitaisiin yhdessä tekijöiden kesken miettiä, MITEN jutut näkökulmansa, taustoituksensa, ajankohtaisuutensa puolesta eroavat, kun ne tehdään sanomalehteen, aikakauslehteen, kirjaan, radioon, telkkariin tai nettiin? Jos samasta aiheesta tehdään juttu eri medioihin, miten se tehdään? Mikä on millekin välineelle ominaista? Mitkä ovat netin vahvuudet?

Nettiradio Mikaeli on tällä hetkellä ainut kanava Suomessa, missä voidaan vapaan toimittajakaartin avulla hakea netille ominaisia ilmaisukeinoja. Sanomalehtijuttu tai radio-ohjelma ei varmasti löytänyt vuodessa eikä kahdessa omaa muotoaan. Olisi toivottavaa, että toiminnan rahoittajat ymmärtäisivät Mikaelin arvon ja tukisivat sen toimintaa edelleenkin. Vastaavaa toimintaa ei ole Suomessa olemassa ja olisi suuri vahinko jos se nyt alkuun päästyään lopetettaisiin. Nyt olisi aika panostaa sisältöön, kun raamit ovat kunnossa.

Nettiradio ei ole vielä valmis formaatti, mutta se on hyvässä vauhdissa. Nettiradion toiminnasta kertyvää kokemusta voidaan hyödyntää myös DAB-ohjelmien tuotannossa. Digitaaliseen lähetystoimintaan siirtyminen on valtava taloudellinen satsaus, joka tarvitsee rinnalleen toimivan demoympäristön. Ilman toimivaa sisältöä DAB:kin muuttuu jo ennen syntymäänsä muotoon "dead and burried".

Alkuun

10. Kätilöopiskelija

Kuulin nettiradiosta ensimmäistä kertaa vuoden 1998 syksyllä, kun aloitin opintoni Otavan opistossa Tiedotus- ja viestintälinjalla. Kävimme tutustumassa paikkaan, muttei se silloin sykähdyttänyt juuri millään tapaa, eikä idea sen toiminnastakaan selvinnyt täysin. Sitten vuoden 1999 alkupuolella menin nettiradioon kahden viikon harjoitteluun, tarkkaa syytä siihen en tiedä vieläkään. Kenties ajattelin, että siellä voi tehdä jotain muutakin kuin kirjoittaa sanomalehtityyppisiä juttuja - ja olin oikeassa! Tässä vaiheessa en ollut sen läheisimmissä väleissä minkään median kanssa, enkä oikeastaan edes ajatellut, että pitäisikö minun olla vai ei. Opiskelu vei lähes kaiken aikani, mutta kamala rahapula pisti joskus miettimään, mistä saan ruokaa pöytään ja millä maksan sähkölaskun. Sosiaalitoimistostakaan kun ei rahaa herunut, siellä sanottiin, että olisit miettinyt mahdollista tulevaa rahapulaasi silloin kun menit kouluun! Kansanopistossa opiskelua ei siis kannateta opiskelumuotona ollenkaan, tällaisen kuvan minä siitä sain. Olisi kait ollut parempi jäädä vaan kotiin makaamaan ja nostaa soskun rahoja.....

No joo, harjoitteluni nettiradiossa oli alussa melko katastrofaalista. Minusta työpaikan ilmapiiri oli kamalan stressaava, ihmiset olivat niin kiireisiä ja välillä myös äkäisiä. Toisaalta ymmärrän sitä nyt hieman enemmän, kun olen nähnyt kaiken sen työn, joka heiltä vaaditaan. Harjoittelun alussa se kuitenkin ahdisti, ja kun en edes osannut käyttää juuri mitään heidän hienoista laitteistaan, niin melkein masennuin alkuunsa.

Eka haastattelukin meni päin honkia, kun mikin johto ei ollutkaan tarpeeksi syvällä, ja nauhalle ei mennyt mitään. Onneksi Mikaelin mukavat sivaripojat opastivat minua ERITTÄIN KÄRSIVÄLLISESTI, ja pikkuhiljaa pääsin jyvälle mm. minidiscin käytöstä ja Sound Forgesta. Jos saan sanoa, niin nyt olen jopa etevä äänenkäsittelijä, ainakin itseni mielestä. Ihmisten vastausten hiominen mallikuntoon on erittäin mielenkiintoista, ja voisin tehdä sitä enemmänkin. Nettiradion myötävaikutuksella olen myös tullut hieman enemmän sinuiksi tietokoneen kanssa, mikä on mielestäni erittäin tärkeää tässä hommassa.

Siis harjoitteluni jälkeen päädyin Mikaeliin tekemään juttuja ensin ihan selkeästi siitä syystä, että minulla ei ollut enää yhtään rahaa, ja tällöin Viikkoset-lehteen tekemäni pienet lehtijutut ja kansalaisopistolla mallina toimiminen eivät riittäneet elämiseen. Koulukin oli loppu, joten aikaa oli enemmän. Eka tein jutun Päivin antamasta aiheesta, koulukiusauksesta. Sen tekeminen sujui jo paremmin, jopa ihan hyvin. Tällöin olin myös innostunut tekemään äänikolumneja, ensimmäisen "kierrätys"-kolumnini innoittamana. Siitä sitten lähti "ura urkenemaan", ja nautin työni tekemisestä täysin rinnoin. Työssä innoittivat mm. se, että sitä sai tehdä oman aikataulunsa mukaan (melkein) ja kukaan ei ollut komentelemassa ja vahtimassa selän takana. Myös työn moninaisuus, se, että se ei todellakaan ollut sitä lehtijutun väkertämistä, innoitti.

Haastatteleminen oli mukavaa, kun ei tarvinnut koko ajan raapustaa lehtiöön niin että käsi väsyi, vaan myöhemmin saattoi kuunnella löpinöitä nauhalta kaikessa rauhassa. Myös valokuvien ottaminen (opin käyttämään digikameroita ja siirtää kuvat koneelle yms.) oli mukavaa, vaikkeivät ne aina varmaan mitään ammattilaistasoa ole olleetkaan. Mutta sai toteuttaa omaa luovuuttaan, ja minusta kuvien ottamien on ollut erittäin kivaa. Jälkikäteen on aina huomannut että tosta ois voinut ottaa mielummin tommosen kuvan tai että mikä meni pieleen tossa kuvassa... tästä sitä sitten on oppinut jotain aina seuraavaa kuvaa varten.

Mitä muuta näiden teknisten taitojen lisäksi olen saanut Mikaelilta? Ekana tulee mieleen ehkä jonkinlainen rohkeus. Vaikka olenkin aina ollut kamala suupaltti ja tykännyt olla esillä ja ihmisten kanssa, niin olen aina kuitenkin tuntenut itseni jotenkin vaivaantuneeksi, jos minun on pitänyt soitella ihmisten kotiin ja penätä heiltä tapaamista, haastattelua tms. ja näin ikään kuin vaivata heitä. Nyt olen hieman rohkaistunut näissä jutuissa, ja pidän tätä "ihmisten häirintää" (?) ihan vaan luonnollisena osana työtä, jota jonkun on tehtävä.

Olen myös löytänyt ns. oman alani tässä "toimittajan työssä". Olen Mikaelissa ollessani huomannut pitäväni aina vaan enemmän kaikesta terveyteen ja lapsiin liittyvistä jutuista, ja nyt on helpompi väsäillä juttuja (minne vaan?) kun tietää että tämmöisistä aiheista tulee tekstiä ja asiaa ihan vapaaehtoisesti ja ilomielin. Tätä on edesauttanut juuri se, että Mikaeliin haluttiin perheaiheisia juttuja, ja kun sitten ehdotin jotain, niin ajatusta ei tyrmätty heti, vaan minun annettiin kypsytellä asiaa ja sitten tehdä siitä juttu.

Voisin ehkä hieman kehittää itseäni vielä siinä, että muistaisin ajatella juttuja vielä useammalta kannalta, erilaisten ihmisten kannalta, taloudelliselta kannalta yms. Päivi on aina joskus saattanut katsella miettimiäni kysymyksiä ja hän on myös saattanut ehdottaa, että mietipäs tätä tai tätä, ja se on ollut hyvä. Sellaista olisi vaan saanut olla enemmän, mutta ehkä en itsekään ole aina uskaltanut mennä häiritsemään ihmistä hänen kiireidensä keskelle. Kiirettä ja kiirettä aina vaan, inhottavaa....

Nyt en enää muista, mitä olen tähän löpissyt, mutta annan nyt ajatuksen sitten virrata ihan vapaasti sen minkä se vielä näin illalla neljän aikaan raskaan koulupäivän jälkeen jaksaa ja voi.

Tosiaan, olen nyt siis Helsingin ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalalla, opiskelen tällä hetkellä sairaanhoitajaksi, mutta pyrkimys on kova kätilöksi. Uskonkin, että minä valmistun kätilöksi tässä muutaman vuoden jälkeen, olen kuin luotu siihen ammattiin. No joo. Tämä opiskelun kuvaus liittyy tähän siten, että vaikka olenkin pääkaupunkiseudulla (kotoni on Vantaalla), niin siitä huolimatta olen jatkanut avustajan hommia, ja innolla.

Tässäkin tulee raha vastaan, sillä taaskaan minulla ei ole ollut juuri muuta tulolähdettä kuin Mikaeli. Opintotuki ja asumistuki menevät kokonaan vuokraan. Minusta työskentely näin "etätyönä" on ollut ihan kivaa, joskin hieman raskaampaa kuin ennen, sillä olen aina joutunut Mikkelissä poikaystävän luona käydessäni erottamaan yhteisistä hetkistämme siihen, että menen tekee ääniä Mikaeliin tms. Mutta en valita, sillä työ on ollut todella antoisaa senkin lisäksi, että siitä saa rahaa. Koko ajan oppii lisää kaikenlaisista asioista, ja maailmankuvakin avartuu kun tapaa uusia ihmisiä ja uusia tilanteita ja tapahtumia. Kyllä, olen nauttinut työni tekemisestä.

Minua on hieman pelottanut ajatus siitä, että enää en voi tehdä juttuja (ainakaan vähään aikaan?) Mikaeliin. Nyt ei enää ole kyse rahasta niinkään paljon kuin ennen, sillä täällä pääkaupunkiseudulla on töitä jos vain haluaa töitä tehdä, mutta niistä mielenkiintoisista ei ilmoitella lehdissä. Minun siis pitää jättää tuttu ja turvallinen ja etsiä jotain uutta, itse ja täysin oma-aloitteisesti. Oma-aloitteellisuus ei ole sekään ongelma, mutta kaipaisin lisää rohkeutta tyrkyttää juttujani lehtiin tai mihin nyt sitten niitä tyrkytänkin. Ihan kun en meinaisi kehdata, mutta sitten taas ääni sisälläni (ja ihmiset ulkopuolellani) sanoo että kyllähän minä siihen pystyn ja kunhan vaan voitan nämä alkujännitykset. Ja eikö kaikilla ole alkujännitystä? Olihan minulla sitä Mikaeliin tullessakin, ja kappas vaan miten hyvin meni! Päivi sanoi, että minun kannattaisi ajatella niitä kaiken maailman vauvalehtiä yms. ja kyllähän ne kiinnostavatkin. Myös se radio Aino kiinnostaa, ehkä. Ja jos tulevaisuutta ajatellaan vielä monien vuosien päähän, niin ihan totta, minä kyllä näen itseni kätilönä, joka odottaa omaa lasta ja odotusaikana jo varsinaisesta työstään äitiyslomalle jääneenä kirjoittelee freelancerina lehtiin. Ja miksei kätilönäkin, ammattilaisen näkökulmasta artikkeleita yms. Ihan mitä vaan, oikeestaan.

Nyt vaan pitää päästä yli tästä "kehdonjättämisvaiheesta" ja kerätä lisää rohkeutta ja soittaa jollekin päätoimittajalle ja sanoa että nyt minulla ois tämmönen juttu, ollos hyvä vaan. Niin ja rahat tänne, siitä minua on valmennettu jonkun verran, kiitos Päivi!

Kaiken kaikkiaaan Mikaeli on ollut erittäin ihana ja antoisa kokemus ja työpaikkana miellyttävä (vaikka onkin stressi-ilmapiiri joskus) ja olen saanut kokemusta monilta eri aloilta. Ja olen myös saanut uusia ystäviä. Suuri kiitos siis sivareille, Mikolle, Kaitsulle ja Tommille, jotka ovat auttaneet minua aina kun olen apua tarvinnut. Juuri he ovat opettaneet minulle hirveesti uusia ja tarpeellisia asioita, ja ovat olleet ystävinä. Tommia tapaan vieläkin kun vaihtelemme avustajien kassia täällä Helsingissä, ja uskon että tapaamme tulevaisuudessakin.

Alkuun

11. Kaupan kassalta freelance-toimittajaksi

Nettiradio Mikaeli osui minun kohdalla sekä ajankohdallaan, mielekkyydellään että innostavuudellaan oikeaan saumaan. Rahatilanteeni tarvitsi kohentamista ja sitä Mikaeli on minulle tarjonnut. Mikaeli on myös tarjonnut oppimismahdollisuuden toimittajan ammattiin käytännössä.

Opiskelin talvella 98 - 99 Otavan Opiston Tiedotus- ja viestintälinjalla. Syksyllä tutustuimme pikaisesti Mikaelin toimintaan. Alkuun paikka ja toiminta ei tuntunut innostavalta, koska olin vakaasti päättänyt pysyä lehdistön puolella. Ja samalla päästä eroon kaupalliselta alalta, jossa sitä ennen työskentelin.

Kun sitten luokaltamme pyydettiin henkilöitä jutun tekoon syksyllä, olin oitis vapaaehtoinen, vaikken tiennyt tekniikasta juuri mitään. Oli mukavaa ja haastavaa olla "ensimmäisten" joukossa, kun on jostain uudesta kysymys. Tässä tapauksessa uudesta mediatyypistä, joka palvelee kuulijoita ja katselijoita milloin vain.

Ensimmäisessä jutussa olin mukana kuvanottajana ja leipätekstin kirjoittajana. Alkukipinä kuitenkin syttyi ja uskalsin tammikuussa -99 heittäytyä skiniongelman käsittelyyn.

Nauhurin kanssa opettelu ei tuottanut hankaluuksia, ja ennakkoluuloni nauhuria kohtaan väistyivät ja suorastaan rakastuin nauhurin kanssa liikkumiseen.

Oli mukavaa haastatella, ottaa kuvia ja kirjoittaa tekstiä. Kaikki toiminnot samassa mediassa, mikäs sen haastavampaa. Jutusta maksettu palkkio innosti muitakin luokkalaisiani Mikaelin toimitusharjoitukseen. Niinpä meitä olikin peräti neljä opiskelijaa yhtä aikaa työharjoittelussa keväällä nettiradiossa.

Työharjoittelun aikana opin kuvien käsittelyä, äänien käsittelyä, html-kielestä sain vähän hajua. Huomasin, että edellisen ammattini tuomasta ihmissuhdeverkostosta oli paljon apua. Ja ennestäänkin laaja verkostoni vain kasvoi. Kun yksi juttu valmistui, niin siitä poiki yleensä jo seuraava aihe.

Itseni toteuttaminen on onnistunut hyvin. Jutun aiheita on pohdittu yhdessä ja omiakin jutun aiheita on julkaistu. Olen saanut käyttää uutta tekniikkaa ja oppinut digitaalista tuotantoa. Olen aina vain suuremmissa määrin valmistanut omaa juttuani aina vain pitemmälle ja pitemmälle. Enää ei tarvitse kysellä apua niin useasti. On mielekästä kokeilla omia rajojaan ja katsoa, mihin taidot riittävät. Juttuvalinnoillaan voi mahdollisesti auttaa ihmisiä ja tuoda toisten osaamista esille.

Kokemukseni avustajana toimimisesta ovat olleet enimmäkseen positiivisia. Joskus asiat ovat riidelleet ja toimintatavat ovat muokkaantuneet kantapään kautta sekä minun että muiden kohdalla. Tuskallista ovat olleet tietokoneiden "kaatumiset" ja äänikorttien rikkoutumiset. Kun on uudesta mediasta kyse, koneidenkin tulisi olla riittävän tehokkaita ja ajanmukaisia. Kadonneet tiedostot ja hävinneet MD-levyt ovat tuottaneet harmia. Mutta kaikella oma tarkoituksensa.

Mikaeli on tarjonnut työtahdillaan myös kärsivällisyyttä. Ihmissuhteet Mikaelissa ovat toimivia. Avustajia kannustetaan ja potkitaan eteenpäin. Mikaeli on ollut minulle paitsi antoisa työpaikka myös loistava ponnahduslauta tulevaisuutta silmällä pitäen. Uusia valmiuksia Mikaelista olen saanut huiman määrän. Tämän hetkisessä opiskelussani media-assistentiksi ovat perusasiat jo kutakuinkin selviä ja olen uskaltanut tuoda omaa ääntäni esille entistäkin enemmän.

Jos Nettiradio Mikaeli loppuisi, jäisin kaipaamaan kannustavaa ja lupsakkaa ilmapiiriä. Projekti on antanut ja opettanut paljon. Eri palikoiden ja kokonaisuuksien yhteen liittäminen ja asioiden esille tuominen on ollut palkitsevaa. Yhteistyö sivareiden ja avustajien kanssa on ollut hyödyllistä. Projektiin kuuluvat ovat aina olleet valmiita auttamaan ja neuvomaan. Ja lohduttamaan silloin, kun joku on mennyt mönkään jopa henkilökohtaisessa elämässä.

Mikaelin myötä olen kasvanut henkisesti paljon. Minua on kannustettu rohkeasti markkinoimaan itseäni ja olenkin saanut työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia muista medioista. Palaute jutuistani on ollut myönteistä ja minut on opittu nuorten keskuudessa tuntemaan Mikaelin avustajana. Uskon, että Mikaelin kaltaisilla projekteilla on tulevaisuudessa oma vakiintunut paikkansa. Elämmehän sentään tietoyhteiskunnassa, jossa eläminen ilman tietokonetta tuntuisi mahdottomalta.

Alkuun

12. Free lancer -toimittaja/osuuskuntayrittäjä

Nettiradio Mikaeli oli minulle aluksi, silloin reilu vuosi sitten, suuri kummajaisuus. Opiskelin silloin Otavan Opiston tv-linjalla, ja opintoihimme kuului muistaakseni jotain arviointia tai sellaista, ja siten Mikaeliin oli ns. pakko tutustua. Kotiin olin hankkinut tietokoneen jo aikaa sitten, mutta silloin en ollut kuullutkaan mistään Mikaelista. Verkossa pyörin muuten ahkerasti. Olin siis köyhä perheellinen opiskelija, ja ihmettelin tätä uutta mediaa silmät pyöreänä. Ensimmäinen oikea kontakti Mikaeliin piti toteutua jouluna 1998, kun luokaltamme jokainen kävi vuorollaan siellä harjoittelemassa jutuntekoa. Minä en kuitenkaan sinne jostain syystä päässyt, ja asia jäi vaivaamaan sen verran, että pyrin kevään harjoittelujaksoksi Mikaeliin.

Päätin siis tutustua tuohon kummajaiseen, vaikken siihen erityisesti ollut ihastunutkaan. Tarkoitan, että en käynyt verkossa Mikaelin sivuilla säännöllisesti lukemassa juttuja, en kokenut sitä sillä tavalla tarpeeksi kiinnostavaksi. Harjoittelujakson aikana siihen sitten rakastuin. Olin siihen mennessä tehnyt jo useamman kuukauden lehtijuttuja paikallisiin lehtiin, ja pidin siitäkin työstä.

Mikaeli poikkesi kuitenkin lehdistä vapaammalla ja avoimemmalla luonteellaan, ja siihen ihastuin. Sain jo harjoittelujakson aikana vakiotoimitukselta villin vapaat kädet toteuttaa mitä kummallisempia ideoita ja juttuja, ja niitä teinkin.

Sain itsevarmuutta toimituksen väeltä, he kannustivat sieltä takavasemmalta tekemään lisää. Siis ei ketään hengittämässä niskan päällä, ei suorituspaineita, vaan vapaus ideoida itse, ja kannustusta ja apua saatavilla kun jää meinaa pettää. Kiva ja ihana urani alku, ja sitä se nimenomaan oli. Kiitos siitä, oi Mikaeli.

Kiihtyy, kiihtyy
Voisi sanoa, että Mikaeli oli ja on yksi niistä merkittävistä asioista, mitä tarviten uuden elämäni ja urani onnistumiseksi. Se ei yksin riittäisi, mutta se on ollut voimakkaasti mukana tässä kehitysprosessissa, jota olen läpikäynyt. Se on antanut minulle mahdollisuuden luoda itseni näköisiä juttuja, ylipäätään se on tarjonnut minulle mahdollisuuden toteuttaa tätä ammattia, sillä ilman palkkaa ei voi tehdä työtä. Osittain Mikaelin ja sinne toteutettujen juttujen avulla olen saanut luoda itselleni kattavan yhteistyöverkoston, jota pystyn hyödyntämään kaikessa.

Olen Mikaelin ansiosta saanut tilaisuuksia, jotka eivät olisi voineet toteutua ilman Mikaelia ja sen leimaa itsessäni. Olen yhdessä Mikaelin ja muutaman muun median kanssa saavuttanut sen verran mainetta ja kunniaakin, että pystyn nyt TYÖLLISTÄMÄÄN ITSENI TÄYSIPÄIVÄISESTI freelance-toimittajana. Olen saanut paljon työtilauksia (pieniltä ja/tai erikoistuneilta) lehdiltä jopa ympäri maakuntaa!

Olen myös liittynyt osuuskuntaan, sillä joitakin kuukausia sitten työtilauksia oli niin paljon, että talousasiat oli pakko saada järjestelmälliseksi, ja pakolliset tel- ym. maksut jonkun hoidettavaksi. Nyt asiat sujuvat selkeämmin. Elätän siis itseni toimittajan työllä, ja Mikaeli on ollut yksi niistä työnantajistani, jotka tämän ovat mahdollistaneet.

Työtä ja vapautta yhdessä
Mikaeliin teen mielelläni juttuja. Saan käyttää luovuutta ja vapautta tietyissä rajoissa. Olen tehnyt juttuja omista ideoistani, ja enenevässä määrin "tilattujakin" juttuja. Erityisen haastavaa on ollut tilatun jutun teko. Ne ovat yleensä itselle täysin vieraasta aiheesta, ja monesti aiheeseen on ollut hankala saada lisätietoja. Haastavuus tuo kuitenkin ne parhaat palat tähän työhän, eli ne onnistumisen ilot. Valmis hankala juttu verkossa kaikkien nähtävillä on mielen ruokaa.

Miellyttävää Mikaelin jutuissa on niiden moninaisuus. Se on ehkä juttujen suurin vaikeuskin, sillä mitä enemmän lankoja, sen helpommin ne menevät solmuun. Mikaelin juttuun voi kuitenkin ottaa monipuolisen otteen, ja silti hallita sitä. Yksi suuri juttupaketti voi sisältää erilasia näkökulmia ruohonjuurelta lakipykäliin, ja se tekee jutun tekemisestäkin äärimmäisen mielenkiintoisten. Ja toisaalta, juttu on silloin ehkä kiinnostava monen tason kansalaisistakin.

Omista jutuista saatava palaute on ollut kohtalaisen vähäistä. Tietyt tyypit pommittavat palautteillaan, mutta siihen se sitten jääkin. Olisi herkkua kuulla, mitä muu toimittajakaarti, ja ennen kaikkea lukija/kuulijakansa jutuista pitää!

Mikaeli on opettanut minulle niin paljon, ettei sitä kukaan eikä mikään voi koskaan ymmärtää. Oppimiset kun eivät lopu koskaan, ja se onkin tämän ammatin paras puoli. Uusiutuminen.

Jokaisen uuden jutun myötä olen aina viisaampi, saan uusia ideoita, hyödyn yksityiselämässäni, saan uusia suhteita, tutustun uusiin ihmisiin, kuulen jostain muusta jutusta jne. jne… Loppumaton uusiutuminen.

Alkuun

13. Kääntäjä/akateeminen projektityöntekijä

Kytö kirjoittamiseen on ollut pienestä pitäen valtava. Olen aina haaveillut pääseväni kirjoittamaan työkseni, mutta vasta Mikaelin avustajakurssin jälkeen olen päässyt kokeilemaan, miltä toimittajan työ oikeasti tuntuu. Ja ainakin näin aloitellessa vaikuttaa siltä että vanhaa haavetta kannattaisi ruveta puhaltelemaan henkiin - intoa on enemmän kuin taitoa eikä omia virheitään vielä näe niin piinallisen selvästi kuin sellainen, joka on tehnyt juttuja pitempään, mutta voi että tämä on kivaa!

Hauskaa on siis ollut, ja hyvin opettavaista myöskin, vaikka juttujani onkin julkaistu vasta kaksi ja kolmas on tekeillä. On ollut suorastaan riemastuttavaa nähdä oma tekstinsä julkaistuna - siinä se nyt on, lapsukaiseni, tuntien työn tulos, kauniisti esille pantuna! Sitä tuntee itsensä ylpeäksi ja onnelliseksi ja jotenkin myös tavattoman päteväksi. "Että sittenkin on saanut tuommoisen aikaan. Ei mennyt tämä päivä hukkaan."

Kirjoittaminen on aina ollut se asia, jossa olen päässyt pätemään. Hieman kuitenkin hirvitti kokeilla, osaanko sittenkään panna paperille (näytölle?) sanaakaan järkevää tekstiä vai olenko suotta pullistellut tyytyväisenä. Tässä on päässyt kokeilemaan, mitä oikeasti osaa ja mitä kaikkea pitää vielä parantaa. Ja kuinka ollakaan, samaan saumaan kun html-koodit alkoivat avautua ja omat kotisivut viimein valmistuivat, pääsin kokeilemaan nettiradiota... menee mukavasti samaan suuntaa nämä uudet kiinnostuksen aiheet.

Avustajaksi ryhtymiseen innosti ennen kaikkea kiinnostus toimittajan työtä kohtaan, ja mahdollisuus oppia taas jotain uutta ja erilaista. Oppiminen oli, ja on edelleen, huomattavasti rahaa tärkeämpää, joskin tilanne voi muuttua kun jään pois töistä - olen ollut mukana vasta muutaman kuukauden ja koko sen ajan saanut akkuraatisti palkkaa muualta.

Mikaelin avustajana toimimisesta on uskoakseni hyötyä tulevaisuudessa, kun nykyinen pätkätyö lähtee kohta alta pois. Toivottavasti tästä saatu kokemus ja itseluottamus auttavat uuden työpaikan löytämisessä, ja eihän sitä tiedä jos vaikka pääsisi toimittajan hommiin... saahan sitä haaveilla. Tai jospa sitten työttömänä pällistellessä saisi edes vähän suolarahaa Mikaelilta!

Palautetta ei ole pahemmin tullut, kun ei vielä ole paljoa mistä palautetta antaa. Tervetulluttahan tuo olisi. Työprosessissa hankalinta ja haastavinta on varmaan ollut jutun suuntaaminen yleisölle. Ettei sortuisi kirjoittamaan vain itselleen ja mahdollisille samanmielisille lukijoille, vaan osaisi laajentaa omaa näkökulmaansa. Olennaisen poimiminen tekstiin, kiinnostavan näkökulman löytäminen... (Kääntämisessä on tietysti osittain samasta asiasta kyse, joten aivan vierasta tekstin suuntaaminen ei ole, mutta siinä liikkumavara tuntuu kuitenkin pienemmältä.)

Haastattelut ovat henk. koht. murheenkryynini: pitää rohkaistua vaivaamaan haastateltavaa, inistä kysymyksiä mikkiin ja koko ajan kuitenkin epäillä sydän kintaan peukalossa ettei se tuskan tie mene nauhalle ensinkään. Ja mistä sen haastateltavan milloinkin löytää? Kuka olisi kiinnostava? Kuka suostuu? Kuka olisi edes paikkakunnalla juuri nyt?

Jos Mikaeli loppuisi nyt, kun viimeinkin pääsin leikkimään toimittajaa, ottaisin sen henkilökohtaisena herjana kaikkien pieneläinten luojalta. Pitäisi sitten varmaan etsiä jokin toinen taho, joka jalomielisesti ottaisi henkeni hedelmiä vastaan.

Alkuun

14. Aikuisopiskelun ilo ja ihanuus

Työpaikkailmapiiri ja tulevaisuuden uhat
Lisääntyvän kilpailun vuoksi pallo ja porkkana olivat hukassa toimituksessamme, eikä niitä etsitty omalta pelikentältä tai omasta ryytimaasta, vaan jostain ihan muualta. Kuviteltiin myös, että johtaminen paranisi vaihtamalla alaiset.

Etsittiin tähtiä ja uutta työkulttuuria. Toimitukseen alkoi virrata sisään, ja usein saman tien ulos, nuorta väkeä. Monet todettiin liian köykäisiksi jo lyhyen kokeilun jälkeen. Laman aiheuttama pelko ja epävarmuus vapisuttivat koko toimittajakuntaa. Ajateltiin, että uuden tekniikan opiskelu olisi vanhemmille työntekijöille mahdottomuus. Tätä ajatusta tukivat myös monien "veteraanien" oppimishaluttomuus ja muutamat epäonnistuneet yritykset.

Kevyet ja joskus helppohintaiset kontaktiohjelmat alkoivat kiinnostaa suurta yleisöä, joten tuottajienkin painopisteet suuntautuivat niihin. Kloonattiin kaupallisia ohjelmistomalleja. Omalta kohdaltani aloin kaivata radio-ohjelmiin laajempia asiasisältöjä ja monipuolisempia tekotapoja. Muutamaa minuuttia pitempien ohjelmien tekeminen lopetettiin alueradioissa lähes kokonaan. Ohjelmavirtaa juoksutettiin kevyin eväin, mutta onneksi kulttuuriohjelmien puolella saatoin vielä kokeilla hieman erilaisia toteutuksia.

Katselin muutoksen pyörrettä ja aloin hahmottaa, että jään kehityksen jalkoihin, ellen itse ala kouluttaa itseäni. Työpaikka ja palkka eivät olleet uhattuina, mutta tehtävissä ja työajoissa alkoi olla toivomisen varaa. Tein oman valintani ennen kuin se oli myöhäistä.

Digitaalisen maailman hahmottuminen
Syksyllä 1997 päätin hankkia vapaa-ajallani edes hiukan atk-ymmärrystä ja kirjoittauduin Kuopion Aikuiskoulutuskeskukseen tietokoneajokorttikurssille. Opiskelin iltaisin ja viikonloppuisin ja sain ajokortin seitsemässä viikossa. Tiukalle se otti, ja ilman avantouintia olisi pääni varmaan haljennut, sillä samaan aikaan aloitin myös multimedian opiskelun. Opiskelimme multimediantekijäkoulutuksessa kahta erilaista ohjelmaa Authorwarea ja Directoria sekä kevyempää web- multimediaa. Kurssi kesti koko talven toukokuuhun asti.

Käväisin multimediakurssin lomassa Helsingissä Radio- ja TV-instituutissa HTML-kielen peruskurssilla, missä tutustuin myös FrontPage- ohjelmaan. Vuodenvaihteessa siirryin Radio Suomen Opintoradioon ja saatoin opiskella koko kevään täysipäiväisesti. Multimediantekijäkurssin jälkeen opiskelin Pohjois-Savon Kansanopistossa PhotoShop- kurssilla kuvankäsittelyä ja Nettiradio Mikaelin ääniteknisen kouluttajan Myy Ojanpään johdolla äänenkäsittelyä SAW Plus-ohjelmalla . Kävin myös Tampereella TV 2:ssa oppimassa internettyöskentelyä webmaster Mika Salon johdolla.

Syksyllä 1998 aloin toimittaa Nettiradio Mikaeliin ohjelmia, joita toisinaan versioin myös Radio Kanttiin tekemistäni ääniradio-ohjelmista. Samalla aloitin työn ohella Kuopion Aikuiskoulutuskeskuksessa toisen multimediantekijäkurssin, joka kesti seuraavaan kevääseen. Pari kertaa Myy Ojanpää kävi jatkokouluttamassa minua Kuopiossa ja opiskelin taas uuden äänenkäsittelyohjelman, SoundForgen.

Keväällä 1999 Kuopion Taideteollisuusakatemia kutsui meitä multimeedioita tekemään historiaa media-assistentin näyttökokeeseen, jonka läpäisin juhannusviikolla. Toinen osanäyttö on vielä antamatta, mutta toivon sen tapahtuvan keväällä 2000.

Syksyllä 1999 sain Ylen Koulutusrahastolta stipendin ja työnantajalta kouluttautumisloman vuodelle 2000 ja aion pitää loman kevään aikana. Sitä ennen teen ohjelmia Nettiradio Mikaeliin ja käyn taas Aikuiskoulutus-keskuksessa media-assistentiksi valmistavalla kurssilla kesäkuuhun asti. Kahden vuoden aikana olen saanut kuusi tietotekniikkaan ja multimediaan liittyvää todistusta ja pari pitäisi vielä saada ensi keväänä.

Nettiradio Mikaeliin toimittaminen
Nettiradio-ohjelmien tekeminen on ollut opettavaista ja haastavaa. Olen saanut kokeilla erilaisia uusia ohjelmallisia asioita ja Mikaelin toimituksen kanssa on ollut muutenkin ilo työskennellä. Palautetta, ohjeita ja kiitoksia, olen saanut sopivasti, joten mieliala on pysynyt koko ajan korkealla uurastuksesta huolimatta. En ole tuntenut olevani yksin, vaikka teen etätyötä.

Myös työnantajani on tukenut ja innostanut uusien asioiden kokeilussa. En olisi voinut kuvitellakaan, että vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen "tekee mieli juosta töihin". On melkein uskomatonta, että parhaat asiat työelämässä ovat tulleet vasta sitten, kun useimmat ikätoverini ovat siirtyneet tai pyrkivät "vanhuudenlepoon".

Tietokoneosaamisen hyödyntäminen kuvataiteessa
Vielä muutama vuosi sitten uskoin, että jään vapaaksi taiteilijaksi huomattavasti aikaisemmin ja käytän voimavarojani perinteiseen maalaus- ja veistotaiteeseen. Mutta, kun olen opiskellut kuvankäsittelyä tietokoneella, haluan hankkia nyt tälläkin alueella mahdollisimman paljon taitoja tulevaisuutta varten. Todennäköisesti tulen käyttämään tietokonetta jatkossakin myös taideteosten tekemisessä.

Alkuun

15. Yrittäjä

Mikä sai aikanaan innostumaan mukaan?
SOILE LUHTANEN OLI MINULLA TÖISSÄ TUTKIMUSAPULAISENA. HÄN ESITTI MINULLE TÄTÄ TYÖTÄ, KOSKA TUNSI JA TIESI TAUSTANI. MINULLA ON OMA YRITYS JOKA TEKEE JUTTUJA LEHTIIN (MAAKUNTA- JA PAIKALLIS) ASIANAAN SUVAITSEVAISUUS JA MATKAILU. OMIA ERIKOISOSAAMISALUEITA ON MONTA: KIELET (ENGLANTI JA RANSKA), MATKAILU (LIIKUNTARAJOITTEISTEN LUONTOMATKAILU JOSTA TEEN VÄITÖSKIRJAA JYVÄSKYLÄN YO:N TERVEYSTIETEEN LAITOKSELLE) SEKÄ NUORET (SUVAITSEVAISUUS JA ITSETUNTOKYSYMYKSET)
Miten olet päässyt toteuttamaan itseäsi?
(OLEN TOIMITTAJAPERSOONA, SEN HUOMASIN JUTTUJA TEHDESSÄNI. OLEN IHMISTEN KANSSA VIIHTYVÄ, INNOVATIIVINEN JA "ERILAINEN" NUORI, JOLLA ON PÄÄ PULLOLLAAN AJATUKSIA.
Minkälaisia kokemuksia olet saanut avustajana toimiessasi?
KAIKKI OLI KUIN OLISI OLLUT KALA VEDESSÄ....SOPEUDUIN MAHTAVASTI TILANTEISIIN...OPIN JOPA NAUTTIMAAN NIISTÄ VAIKEUKSISTA, JOTKA OLIVAT EDESSÄ. MIKÄÄN TAVANOMAINEN EI TYYDYTÄ MINUA, JOTEN ETSIN HAASTEITA VAIKEISTA IHMISISTÄ JA TILANTEISTA. HALUSIN KIRJOITTAA JUTUISTA LAAJASTI JA MONIPUOLISESTI, NIIN ETTÄ TARKASTELIN TUTKIJAN TAVOIN KAIKKIA ASIOITA MONELTA KANTILTA. YRITIN OLLA OBJEKTIIVINEN JA SAADA ANNETTUA IHMISTEN AIVOIHIN AJATUKSIA, SIIS LUKIJOILLE, JOTTA HE ITSE VOISIVAT SITTEN TULOSTAA NE ULOS PÄÄSTÄÄN.
Minkälaisia uusia valmiuksia olet saanut hankituksi?
DIGITAALINEN ÄÄNITYS JA MIKROFONIN KÄYTTÖ OLIVAT UUTTA. OLEN OLLUT OPPAANA AIKAISEMMIN, MUTTA TÄMÄ MIKKI OLI ERILAINEN.
Onko nettiradiolaisuudellasi ollut vaikutuksia muihin työtilaisuuksiisi?
OLEN JO TEHNYT JUTTUJA ERIKOISLEHTIIN, MAAKUNTALEHTIIN JA PAIKALLISLEHTIIN...KAIKILLE ON AINA KELVANNUT...JUTTUNI ON JOTENKIN ERILAISIA ÄÄNIÄ MASSASSA OLLEET....HIH
Onko nettiradion avustajapalkkioilla ollut vaikutusta toimeentuloosi?
TODELLA PALJON....OLEN PYSTYNYT OSTAMAAN RUISLEIPÄÄ PERHEELLENI....KÄYN VAIKEATA AVIOEROPROSESSIA LÄPI...JO 1,5 VUOTTA ON OLLUT HANKALAA....NYT SAIN ELANTOA JA SISÄLTÖÄ JUTTUJEN TEKEMISEN MYÖTÄ...TOSI IHANAA
Minkälaisena olet kokenut työprosessin?
JOSKUS TYÖLÄÄNÄ, KOSKA VAADIN ITSELTÄNI AINA PERFEKTIONISTISTA OTETTA...OLEN TOSIN SIITÄ OPPINUT LUOPUMAANKIN, KOSKA JOSKUS OLEN HALUNNUT HAASTATELLA LISÄÄ JA LISÄÄ....MIKÄ ON MAHDOTONTA AINA OLLUT
Minkälaista palautetta olet saanut käyttäjiltä omista jutuistasi?
EN PALJOA...EN TIEDÄ KUKA LUKEE
Mikä on ollut hankalinta? Mikä on ollut haastavinta?
EI JUURI MIKÄÄN HANKALAA TAI HAASTAVAA ERITYISESTI...KOKONAISUUS ON OLLUT HAASTAVAA JA UUSI MEDIA....HANKALAA TAISI OLLA SE, ETTÄ LUOSTARISSA KUN HAASTATTELIN ULKOMAALAISIA LEHTIMIEHIÄ KANOOTTIREISSUN PÄÄTTEEKSI, NIIN SAIN PAARMAN PUREMAN JALKAANI JA JOUDUIN KÄYMÄÄN LÄÄKÄRISSÄ SEKÄ OSTAMAAN KALLIIT ANTIBOOTIT SEKÄ VOITEET KIVUN JA SÄRYN LIEVITTÄMISEEN... JOSKUS ON OLLUT HANKALAA SE, ETTÄ EI USKALLA KIRJOITTAA MONIPUOLISESTI SIKSI, ETTEI HAASTATELTAVA LOUKKAANNU....ESIM. NOITAJUTUT JA NEW AGE MILLENIUM-PROJEKTIN YHTEYDESSÄ. KIVA ETTÄ USKALTAUDUIN TARKASTELEMAAN ASIAA TOISELTA KANTILTA...SE VAATI ROHKEUTTA MUTTA KANNATTI.
Jos nettiradiomme sattuisi nykymuotoisena loppumaan, mitä jäisit kaipaamaan?
TYÖTILAISUUKSIA TIETYSTI...MINULLA ON PÄÄ PULLOLLAAN INNOVATIIIVISIA AJATUKSIA JUTUIKSI
Mitä olet oppinut tästä projektista?
ROHKEUTTA JA VARMUUTTA TOIMITTAJAN TYÖSKENTELYSSÄNI.

Alkuun

16. Akateeminen tietotyöläinen-luomuviljelijä

Mikä sai aikanaan innostumaan mukaan?
Kokeiluun minut sai mukaan uteliaisuus ja se, että tunsin entuudestaan tekijöitä. Aloitimme Vuorelan Kirstin kanssa yhtä aikaa DINE-PM projektissa ja Päivi oli myös tuttu näiltä ajoilta kuin myös Hannu L. Kyläaktivaattorin pakinat olivat samalla osa sitäkin työtä. Tällä kokeilulla ei ollut ansaitsemisen kannalta merkitystä eli olin iloinen, kun sain tehdä kolumneja. Tällä hetkellä olen työtön ja tästä ei ainakaan vielä "kannata" yrittää tehdä ansaitsemiskeinoa. Vuonna 2000 lopulla tilanne voi jo olla toinen.
Miten olet päässyt toteuttamaan itseäsi
Olen mielestäni saanut toteuttaa itseäni melkoisen vapaasti. Onhan avustamiseni tähän saakka ollut vielä amatöörimaista harjoittelua. Varsinaisia omia juttukokonaisuuksia en ole vielä tehnyt ensimmäistäkään.
Minkälaisia uusia valmiuksia olet saanut hankituksi? Oletko voinut hyödyntää niitä myös muuten? Entäpä tulevaisuudessa?
Joka kolumnia tehdessä oppii jotain uutta joka on pieni pala valmiutta tehdä ääneen perustuvaa hommaa. Tulevaisuudessa varmaankin tämän tekemisen mahdollisuus jo sinänsä antaa lisää mahdollisuuksia ja sitä myöten myös valmiudet paranevat.
Onko nettiradiolaisuudellasi ollut vaikutuksia muihin työtilaisuuksiisi?
Tällaista ei ole vielä tapahtunut, mutta uskon tiedotusopin opintojen ja siinä rinnalla etenevän nettiradioharrastuksen lisäävän markkinakelpoisuuttani tuntuvasti.
Onko nettiradion avustajapalkkioilla ollut vaikutusta toimeentuloosi?
Ei ole ollut vaikutusta
Minkälaisena olet kokenut työprosessin?
Kohdallani se on ollut melko helppo, koska olen kirjoitellut näitä vapaita näkökulmajuttuja, jotka ovat suhteellisen lyhyitä. Niissäkin toki toimii tyypillinen deadline-prosessi, että teksti syntyy lopulliseen muotoonsa äänitystä edeltävinä päivinä.
Minkälaista palautetta olet saanut käyttäjiltä omista jutuistasi?
Oikeastaan ainoa suora palaute on sekin tullut Päivin kautta eli ainakin yksi kuuntelija jutuillani ainakin on.
Mikä on ollut hankalinta? Mikä on ollut haastavinta?
Toimintani on ollut vielä niin vaatimatonta, että varsinaisista haasteista ei voida puhua. Ainoa kynnys on ehkä se, että kestää kuunnella omaa ääntään ja uskaltautui tätä tekemään. Hankalaa tämä ei ole vielä missään vaiheessa ollut.
Jos nettiradiomme sattuisi nykymuotoisena loppumaan, mitä jäisit kaipaamaan?
Ihmisethän eivät ainakaan kaikki minnekään katoa, mutta jäisin kaipaamaan eniten nettiradion tarjoamaa mahdollisuutta päästä tekemään tiettyjä asioita.
Mitä olet oppinut tästä projektista?
Onpahan ollut ilo seurata sitä miten ammattitaitoiset ihmiset toteuttavat kaikin puolin mallikelpoista projektia. Se onko siitä mitään itse oppinut on jo toinen juttu. Oma osallisuuteni itse projektiin on niin minimaalinen, että siitäkin johtuen ei oppimista ole päässyt kosolti tapahtumaan.
Loppukaneetti
Nettiradion avustaminen eli käytännössä pakinoiden väsääminen on auttanut hangessa eteenpäin. Voisi sanoa, että tästä kaikesta kokeilemisesta on syntynyt se ahaa-elämys, jotta mikä estää katsomasta kuinka pitkälle tällä kirjoittamisen saralla voi edetä. Ainakin voi kehittää itseään opiskelemalla alaa. Ja uskon, että harrastuksesta voisi hyvässä lykyssä tulla jopa keino hankkia juustoa leivän päälle muun tekemisen ohessa. Onhan tiedottaminen yksi hankkeidenkin kompastuskivi ja opintoradiona Mikaeli osana laajempaa internet-palettia voi palvella oivallisesti seutukuntamme tarpeita. ESMO esim. voi olla foorumina hyvä näiden paikallisten etätyöhankkeiden tarpeisiin. Näihin kuvioihin omat harrastukseni voivat myös joltain osilta sopia hyvin. Nettiradiolaisuuteni on myös yhteyteni siihen verkostoon, joka on syntynyt viime vuosien aikana. Samalla yhteys toimii lähtöalustana uusien henkilökohtaisten haasteiden suuntaan.

Jatkossa toimin oman kyläni ruohonjuuritason hankkeissa. Kyläyhdistyksemme sai juuri Leader-rahaa viestintätyöpajatoiminnan aloittamiseen. Tähän toimintaan liittyy esimerkiksi oman kylälehden tekeminen, kylien kotisivujen tekemistä jne. Ja mikä estää tekemästä omaa nettiradiojuttua, jos sellainen on mahdollista. Koulutuksellisessa mielessä koitammekin kaikin mahdollisin keinoin hyödyntää Mikkelistä löytyviä mahdollisuuksia.

Alkuun

17. Akateeminen pätkätyöläinen

Minkälaiseen saumaan sinun elämässäsi avustajuus osui ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti on ollut?

Olin osuuskunnan kautta pätkätöissä (= tervetulleeseen saumaan).

Mikä sai aikanaan innostumaan mukaan?

1) Raha. Siitähän on vaikka raivohullu, totesi jo Väiski Vemmelsääri.
2) Kivaa ja kehittävää uutta puuhaa.
3) Solidaarisuus osuuskuntaa kohtaan eli Fakiirin lipun korkealla pitäminen Mikkelissä. Fakiireista vain ei kukaan lopulta Juhani Grönhagenia lukuun ottamatta tarjonnut mitään Internetixiin/Mikaeliin eikä muistakaan Hesan tutuistani ainakaan vielä.
Miten olet päässyt toteuttamaan itseäsi?
Itse nettiradiotyö on jo itsensä toteuttamista; paljon kivoja leluja.
Minkälaisia kokemuksia olet saanut avustajana toimiessasi? (vrt. oman verkoston rakentaminen tai hyödyntäminen, yritysideat, oivallukset, elämykset, pettymykset)
Jonkin verran hyödynsin mm. opiskeluaikaisia verkostoja.
Minkälaisia uusia valmiuksia olet saanut hankituksi? Oletko voinut hyödyntää niitä myös muuten? Entäpä tulevaisuudessa?
Äänenkäsittelyohjelmat nyt ainakin. Ei saisi päästää ruostumaan… Itse radiotyö myös.
Onko nettiradiolaisuudellasi ollut vaikutuksia muihin työtilaisuuksiisi?
Nykyisen työni saantiin vain välillistä (että ylipäänsä on ollut töissä, plus työnäytteitä vaivattomasti verkossa). Uskon mikaelilaisuuden kuitenkin olevan aika vahva valtti.
Minkälaisena olet kokenut työprosessin?
Siinä on paljon hauskaa puuhaa ( EI ironiaa).
Minkälaista palautetta olet saanut käyttäjiltä omista jutuistasi?
Aika vähän minkäänlaista, ennen satanistipalautteita. Jotkut (lähinnä melontaseura-) kaverit on joskus kehuneet, mutta tiedä sitten puhuvatko vain. Ja heidänkin kehunsa ovat olleet paljolti itse Mikaelille instituutiona, mikä tiedoksi.
Mikä on ollut hankalinta? Mikä on ollut haastavinta?
Sama asia: digiäänen kanssa puljaaminen.
Jos nettiradiomme sattuisi nykymuotoisena loppumaan, mitä jäisit kaipaamaan?
Itse nettiradiota. Ei sellaista saa lopettaa.
Mitä olet oppinut tästä projektista?
Monenlaiset multimediataidot.

Alkuun

18. BBA-opiskelija

Katselin jokin aika sitten 'vauvakirjaani', kirjaa johon vanhempani kirjoittivat minun ensimmäisistä horjuvista askeleistani, ensimmäisestä kerhopäivästäni ja mitä ihmeellisimmistä asioista, mitä vain vilkas pikkulapsi voi päässään kehitellä. Yhtäkkiä silmiini osui lyhyt tarina, isäni vuonna 1977 kirjoittama (olin tuolloin 4-vuotias): " Lilli sanoo 4-vuotiaana, että hänestä tulee sairaanhoitaja ja kirjailija. Päivisin hän hoitaa ja iltaisin kirjoittaa." Minua nauratti. Itse asiassa olin jo 4-vuotiaana tiennyt mitä tulen tekemään. Opiskelin itseni lukion jälkeen sairaanhoitajaksi, ja olin sairaalassa pari vuotta toissa ennen täydellistä suunnan muutosta; lahdin opiskelemaan kauppatieteitä.

Kirjoittaminen on aina ollut minulle tärkeää, ja ensimmäisen lehtijutun kirjoitin 11-vuotiaana Teisko-Aitolahti Sanomiin. Perheemme asui kesät mokillamme Teiskossa Näsijärven rannalla, ja toimitin siellä 'omaa lehteä'. Tämän kuultuaan Teisko-Aitolahti sanomien päätoimittaja pyysi minua kirjoittamaan pienen jutun hänenkin lehteensä. Voi sitä 11-vuotiaan onnea! Siitä lahtien olen kirjoitellut milloin mitäkin, välillä yleisönosastoihin, tai vain omaksi iloksi. Joskus haaveilin kirjankin kirjoittamisesta, mutta se taitaa jäädä eläkepäiville…

Siina siis taustaa miten tähän Mikaeli-juttuunkin innostuin mukaan. Opiskelen Helsingin kauppakorkeakoulun BBA-ohjelmassa Mikkelissä, ja eräänä syyskuisena päivänä viime vuonna oli koululle ilmestynyt lappu, jossa etsittiin Digital Journalisteja Nettiradio Mikaeliin.

Kiinnostuin asiasta ja lahdin mukaan puhtaasti halusta toteuttaa 'luovaa minääni'. Raha ei ollut mielessä ollenkaan, lähinnä halusin saada kokemusta, ja ehkä jonkinlaista meriittiä tulevaa työnhakuani varten. Myös kolme luvattua opintoviikkoa kuuden jutun tekemisestä on siintänyt mielessäni..

Valitettavasti olen tämän vuoden aikana saanut todeta opiskeluni vievän todella suuren osan vapaa-ajastani, silla meillä on paljon ryhmäprojekteja, joita värkkäämme yökaudet koululla. Siksi minulta on juttuja tipahdellut aika harvakseltaan, mutta innostus on kyllä säilynyt! Tavoitteena olisi saada vielä ainakin pari juttua tehtyä.

Työprosessi on ollut mielenkiintoinen. Etenkin digikameran ja nauhurin käyttäminen, äänien editointi ja valmiin työn Netissäö näkeminen on ollut hauskaa. Olisin toivonut oppivani tekemään koko sivun itse alusta loppuun, mutta HTML kielellä työskentelyni on niin hidasta, että toistaiseksi sivujen viimeistely on jäänyt sen paremmin taitaville. Hankalinta työprosessissa on ollut miettiä miten jutusta saisi mielenkiintoisen. Millaisia kysymyksiä esittäisin haastateltaville ? Miten paljon tekstiä voin laittaa sivulle, ettei sen lukeminen ala kyllästyttää? Miten paljon kuvia pitäisi laittaa?

Kai sitä on tullut podettua jonkinlaista 'luomisen tuskaakin' välillä, heh.

Palautetta olen lähinnä saanut koulumme henkilökunnalta ja opiskelutovereilta, jotka ovat aina saaneet minulta infoa, jos joku uusi juttuni on ollut Netissä. Harva kuitenkaan on kuunnellut äänitiedostoja, koska niiden kuuntelumahdollisuutta ei koulussamme ole kuin muutamalla koneella. Mutta kannustavaa kommenttia lähinnä olen saanut.

Mitäkö olen tästä oppinut? Muutaman jutun kokemuksella en voi suurella rinta-äänellä puhua, mutta täytyy sanoa että "tekemällä oppii" pitää paikkansa. On ollut kiva kohdata uusia ihmisiä haastattelujen kautta, ja nähdä jollain tasolla miten media toimii. Olen oppinut uusia asioita, kuten "Euroja yrityksille"-projektin yhteydessä tuli hankittua aiheeseen liittyvää tietoutta, jota ei ehkä muuten olisi niin tarkkaan tutkaillut.

Toivottavasti Mikaeli jatkaa toimintaansa. Kun valmistun ja lahden Mikkelistä, olisi kiva sen jälkeenkin seurata Mikaelin taivalta ja tulevaisuutta. Jollakin lailla yhdistän sen vahvasti tänne opiskelupaikkakunnalle, josta minulle tulee jäämään mukavat muistot muutenkin. Keväällä teen Mikkelissä viimeiset kurssit, ja kesällä lahden suorittamaan viimeiset opintoni Singaporeen. Jos ikinä päädyn media-alalle töihin, muistan tämän ajan ensimmäisenä 'oikeana' kosketuksena julkiseen kirjoittamiseen. Jos nyt ei mukaan lasketa Teisko-Aitolahti Sanomia J.

Alkuun

19. Freelance-toimittaja

Pääsin avustajaksi Nettiradio Mikaeliin sattumalta. Keräsin loppututkinnosta puuttuvia viimeisiä opintoviikkoja Paukkulan nuoriso-opistolla sanataiteen approbaturin parissa. Ruokailutauolla marmatin pöydässä tilannetta-ni: tutkinto on valmis, opintolainan lyhennykset lähestyvät, mutta työstä ei ole tietoa tai toivoa. Elin kotihoidon tuella ja se oli nöyryyttävää, miehen palkalla. Olin kyllä hakenut työpaikkoja uutterasti sadan kilometrin etäisyydellä kotoa, ja päässyt haastatteluihinkin, mutta usein työnantajan innostus lopahti kun hän kuuli perheellisyydestäni. Kotipaikkakunnallakin hain työtä kaikenlaista, mutta täällä paikan saanti tyssäsi usein siihen, että olin "ylikoulutettu". "Et sinä meillä jaksa olla tuollaisella koulutuksella", sanottiin. Tämä osui samassa pöydässä istuneen Kapiaisen Päivin korviin. Päivi alkoi puhua vastíkään perustetusta Nettiradiosta, enkä aluksi ymmärtänyt edes mistä hän puhui. Päivi kuitenkin patisti minut ensimmäiseen, avustajille tarkoitettuun koulutukseen Otavan opistolle.

Otavaan lähdin epäröiden, mutta varovaisen toiveikkaana ja uteliaana. Otavassa ihmettelin aluksi, mitä minä täällä teen. Päivi kuitenkin antoi hanakasti käteen nauhurin ja mikin ja digitaalikameran ja taskuun nipun aiheita. Ei kun kentälle, missä opiskelu vasta toden teolla alkoikin.

Ensimmäinen haastattelu on jäänyt mieleen sarjana nöyryytyksiä, kun en osannut kunnolla käyttää nauhuria. Onneksi haastateltava osasi ja neuvoi.... Pikku hiljaa alkusyksyn mittaan aloin uskoa, että opin, että pystyn, että tässä on minulle työ. Kotonakin hurrattiin, vanhemmat ilahtuivat.

Ensimmäinen tilinauha antoi lisäpotkua: tästähän maksetaankin! Aikaisemmin olin saanut lehtiavustajana tottua palkkioihin, jotka olivat alle kaikkien liiton suositusten.... Kaiken kaikkiaan lyhyt, noin vuoden mittainen avustaja-aikani Mikaelissa pönkitti mainiosti turhautunutta itsetuntoani. Tilanteessa, jossa kuvittelin olevani "tuomittu yksinomaan kotiäitiyteen" tulinkin tutuksi atk:n kanssa, tapasin yksinomaan mielenkiintoisia ja mukavia haastateltavia. Opin paljon ja syksy tuntui olevan täynnä haasteita.(Kyllä, kunnioitan edelleen kotiäitejä). Mikaelin muu väki oli pelkästään mukavaa. Satunnaisia tapaamisia Mikaelin tiloissa suorastaan odotin, oli mainiota tuntea kuuluvansa jonkinlaiseen työyhteisöön edes löyhästi.

Heti alussa annettiin ymmärtää, että saisin toteuttaa omia ideoitani suht´ vapaasti, annettiin vain viitekehykset (yrittäjyys, maaseudun naiset jne.). Huonoa omatuntoa podin siitä, ettei omia ideoita oikein syntynyt. Innolla otin aina vastaan annetut aiheet. Töitä oli sopiva määrä, kirjoittelin iltaisin miehen paimentaessa poikaa tai päivällä pojan nukkuessa päiväunia.

Alkuun olin epävarma juttujen tyylistä ja rakennustavasta. Olisin kaivannut palautetta enemmän, että kelpaako tämä vai miten tehdään. Mikaelista annettiin ymmärtää, etteivät hekään tiedä. Kun ollaan alan pioneereja, niin meillä on täysi vapaus! Joskus tuo vapaus tuntui turvattomalta, mutta kun ei negatiivista kritiikkiä kuulunut, arvelin että jutut sitten kelpaavat.

Uskon, että avustajuuteni oli silkkaa plussaa nykyisen työpaikan saamiseksi. Minulla oli näyttää nykyiselle esimiehelleni mustaa valkoisella: tämmöistä olen tehnyt, näistä kotikunnan asioista olen kirjoittanut. Tosin en usko tällä olleen sentään ratkaisevaa vaikutusta. Etua nykyiseen työhöni oli siitäkin, että opin jo Mikaelissa käyttämään digitaalikameraa.

Nyt en ole tehnyt juttuja nettiradioon yli kolmeen kuukauteen, vaikka uskoin voivani jatkaa avustajasuhdetta päivätyöni ohessa. Ei ole onnistunut, ikävä kyllä. Ei riitä aikaa eikä voimia ideoimiseen. Aikaa ei säännölliseltä päivätyöltä, perheeltä ja harrastukselta riitä ylipäänsä mihinkään. Avustin nettiradiota vain reilun vuoden ajan.

Tästä kirjoituksesta, kiireessä kyhätystä, lienee luettavissa myös kaikki se, mitä jäisin kaipaamaan nettiradion päättyessä. Edelleen uskallan toivoa, että työni loppuessa viimeistään 2001, voisin palata nettiradion palvelukseen avustajana. Niin antoisa kokemus se vuosi oli.

Alkuun

8. TAPAHTUMAKALENTERI 1998:

Tammikuu 1998:
22.-23.1. Kuntaliiton CLRAE- ja Locregis-seminaareissa Helsingissä esitys/PKH.
Helmikuu 1998
24.2. Toimitusneuvoston kokous.
Maaliskuu 1998
2.3. Jukka Siren aloittaa Nettiradion toimittajana.
19.3. Toimitusneuvoston kokous
Huhtikuu 1998
1.4. Kirsti Vuorela aloitti Nettiradio Mikaelin toimittajana.
6.4. Yhteistyöneuvottelut Jorma Pilke, Nuorisojärjestö Allianssi ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus
15.4. Riitta-Liisa Ojanpää aloitti Nettiradio Mikaelin ääniteknisenä kouluttajana.
16.4. Palaveri Maaseutukeskus Mikkelissä/PKH.
17.-18.4. ITK-messut Hämeenlinnassa/KV
21.4.. Jorma Pilke iltapalaverissa Mikkelissä
23.4. Invalidiliitossa ja YK-liitossa yhteistyöneuvotteluissa/Vuorela
24.4. Yhteistyöneuvottelut SPR:ssä/Vuorela
23.-25.4. RISI-seminaari Caceresissa Espanjassa, alustus/PKH
Toukokuu 1998
7.5. Moskovan läänin opetushallinnon vierailu Mikkeliin/PKH
18.5. Jorma Mäntylä Tampereelta yhteistyöneuvotteluissa
19.5. Jorma Pilke Mikkelissä
26.5. Nettiradio Mikaelin avajaiset Porrassalmenkatu 20:ssä
29.5. Toimitusneuvoston kokous
Kesäkuu 1998
1.-3.6. Sisältötuottajien koulutus
4.6. Simo Kivelä/TKK ja Kiuruveden lukion edustajat yhteistyöneuvotteluissa
8.-10.6. Karjalassa juttumatkalla/Vuorela
8.6. Myy Ojanpää Turussa palaverissa radion historia -kokonaisuudesta Matti Salakan kanssa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa.
11.6. Mikkelin kesäpäivillä/Vuorela
22.-25.6. Kansainvälinen IPN -seminaari (International Partnership Network) Trondheimissa/Apul. prof. Paula Kyrö ja Jukka Siren
10.6. Jorma Pilke ja Jukka Varila Yleisradiosta neuvottelumatkalla
Heinäkuu 1998
2.7. Matti Salakka Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta vierailulla; radion historia -kokonaisuuden äänet paikoilleen.
3.-5.7. Maaseutunäyttely Mikkelissä/tiimi
Elokuu 1998
6.8. Savonlinnan taidelukiossa yhteistyöneuvotteluissa
11.-12.8. SAW-koulutus Kirsi-Marja Myöhäselle Kuopiossa. Ojanpää.
18.8. Kuurojen liitossa yhteistyöneuvottelu/Vuorela
19.8. Avoimet ovet Nettiradio Mikaelissa ja Internetixissä
21.8. Toimitusneuvoston kokous
24.8. Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus tutustumassa
25.8. Otavan Opiston tv-linja tutustumiskäynnillä
28.8. Opetusministeriössä yhteistyöneuvottelut/Jussi T. Koski, Vuorela
28.-29.8. Rakentamisen muisti ja vimma -seminaari Jyväskylässä/Aranne
28.8. Kateusseminaari Heinävedellä/Siren
Syyskuu 1998
1.9. Itä-Suomen lääninhallituksen 1-vuotissyntymäpäiväjuhla/ ESMO-kunniakirjojen jako
2.9. Tiedottaja Jarmo Immonen (TT) yhteistyöneuvotteluissa
3.9. Jorma Pilke käymässä
7.9. Etelä-Savon etätyöstrategia -seminaari Mikkelissä/
8.9. Veej´jakajat Leader -ryhmän kokous/PKH
9.9. Yle-päivä Etelä-Savon Radiossa/Ojanpää
10.-11.9. Telematiikkaseminaari Kajaanissa/Vuorela
16.9. Yhteistyöneuvottelut EU-tiedotuksen Rauni Mannisen kanssa
18.9. Ortodoksiuskonnon tuotantoon liittyvä yhteistyöneuvottelu/Vuorela
21.9. Metsäliiton tietohallintojohto tutustumiskäynnillä Helsingistä
23.9. Ranskan opetusministeriön vieraita tutustumiskäynnillä
24.9. Lahden Radiossa yhteistyöneuvottelu/Fröjd, Kapiainen
28.9. Jorma Pilke Mikkelissä
Lokakuu 1998
1.10. Muinaistaide-hankkeesta palaveri maakuntaliitossa/Kapiainen
6.10. Videoneuvottelu Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukseen
9.10. Radio Peiliin ja digiradioon tutustuminen Pasilassa/tiimi
13.10. Jorma Pilke Mikkelissä. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat orientoitumiskäynnillä
14.10. Toimitusneuvoston kokous
15.-17.10. Etätyötutkimuksen seminaari Jyväskylässä/Vuorela
15.-17.10. Turun kirja- ja tiedemessut/Pilke, Hyvönen
19.10. Oppivien Organisaatioiden tilaisuus Savonlinnassa/Aranne
20.10. Juhani Lavén Radio Aurorasta/Yle yhteistyöneuvotteluissa
23.10. Yhteistyöneuvottelut Helsingin kauppakorkeakoulussa
26.10. Osuustoimintainstituutin väki yhteistyöneuvotteluissa
27.10. Veej´jakajat Leaderin työryhmän kokous
28.10. Seppo Korhonen (Ylen ykkönen, etälukio) yhteistyöneuvotteluissa
29.-31.10. Digimessuilla Tukholmassa. Yle isännöi kaikkia opintoradioita.
Marraskuu 1998
2.-13.11. TET-harjoittelijana Tiina Vahvaselkä
3.11. Rakennerahastopäivässä ESMO-alustus/Kapiainen
7-8.11. KYP-koulutus/Jorma Pilke, tiimi
9.11. Outi Vahtila/Agronet-projekti, Jokioinen yhteistyöneuvotteluissa. Kapiainen.
10.11. Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtorin kanssa yhteistyöneuvottelu.
14.11. Itä-Suomen Insinööriliiton seminaarissa alustus/Kapiainen
16.11. Myy Ojanpää Kuopiossa kouluttamassa Kirsi-Marja Myöhästä SAW efekti-koulutus
17.11. Veej´jakajat Leaderin informaatiotilaisuus Otavan Opistolla/PKH
18.11. ESMO-visiopalaveri Mikkelin ammattioppilaitoksessa
19.11. Internetix-tiimin visiopalaveri
20.11. Pirjo Siiskonen/Hgin yo, MTKK yhteistyöneuvotteluissa/Kapiainen
20.11. Muinaistaidehakemuksen viimeistely/Grönhagen, Kapiainen
24.11. Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla yhteistyöneuvottelut/ Pilke, Fröjd, Kapiainen
26.11. Kaisa Lindströmin kanssa yhteistyöneuvottelut
28.11. Optekin Yle-päivässä demo/Vuorela
Joulukuu 1998
3.12. Sanna Pennanen/Svl KVL:stä avustajakoulutuksessa
7.12. SAK:n edustaja yhteistyöneuvotteluissa
8.12. MAMK:n kv-keskuksen johtaja yhteistyöneuvotteluissa
10.12. Tampereen yliopistossa yhteistyöneuvottelut viestintäpainotteisten yliopistojen verkoston tarpeista
11.12. TT:n paikalliset jäsenet pitämässä kokousta, demo
16.12. Glögitilaisuus
18.12. Joulupäivitys

Alkuun

9. TAPAHTUMAKALENTERI 1999:

Tammikuu 1999:
6.-8.1. Opiston kehittämispäivät Tukholmassa. Kirsti Vuorela, Myy Ojanpää. Myy neuvottelemassa Soundatalla.
12.1. Leader Veej´jakaja-toimintaryhmän kokous. Kapiainen.
13.1. Nettiradio Mikaeli -demo media-assistenttiopiskelijoille (7)
15.1. Digiradion demo-ohjelma "Savolainen millennium" valmistui.
15.-16.1. Koulutusmessut Lahdessa. Auli Hytönen.
18.1. Palaveri Radio Kantissa. Myy Ojanpää.
18.1. Leader Veej´jakaja-info Mäntyharjulla. Kapiainen.
19.-22.1. Next Step -messuilla Tommi Hakkari esittelemässä toimintaa.
19.1. Tiedotustilaisuus Mikkelissä. Mukana aluejohtaja Raimo Vanninen ja projektipäällikkö Jorma Pilke Yleisradiosta.
22.1. IT-lehden toimitusneuvosto. Kirsti Vuorela.
27.1. Leader Veej´jakaja-toimintaryhmän kokous. Kapiainen.
Helmikuu 1999:
9.2. Otavan Opistossa opettamassa. Ojanpää.
10.2. Alueellisen opintoradion perustamista suunnitteleva ryhmä vierailulla Lappeenrannasta ja Imatralta.
12.2. Savonlinnan laajennushakemus lääninhallitukseen ja maakuntaliittoon.
16.2. Toimitusneuvoston kokous.
18.2. Adapt-vierailu; saksalaisvieraat ja Jussi Ukkonen DINE PM:stä
20.-23.2. Tedlara-projektin käynnistyskokous Amsterdamissa. Kapiainen.
23.2. Kasvun ja työllisyyden eväät 2000-luvulla/TT. Vuorela.
24.2. Aloituspalaveri Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Kapiainen.
25.-27.2. Tarton yliopistossa neuvottelumatkalla. Fröjd, Pilke, Jari Sarja.
Maaliskuu 1999:
2.3. Työn päivät Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Kirsti Vuorela.
3.3. Neuvottelu Mikkelin kaupungin opetustoimen projekteista. Kirsti Vuorela.
5.3. Optek ry:n hallituksen kokous. Kirsti Vuorela.
8.3. Nainen työelämässä -koulutuspäivä. Kesäkauppakorkeakoulu. Vuorela.
11.3. ESMO-kokous. Kapiainen.
12.3. Palaveri ammattikorkeakoululla. Kapiainen.
12.-14.3. KYP-koulutus
15.3. Demo Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin väelle (18 hlöä). Vuorela.
15.-16.3. EU Project Manager -koulutuksessa PYK:issä. Kapiainen.
18-20.3. Videoeditointikurssilla Myy Ojanpää.
25.3. Kuopiossa neuvottelumatkalla Fröjd, Vuorela ja Kapiainen (Kuopion ortodoksiseurakunta, Kuopion kauppakamari ja TT, MindCom)
26.-27.3. Erityisopettajien päivät konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Kirsti Vuorela.
30.3. Metsäyhdistysten tiedottaja Terhi Koipijärvi valmistelemassa kesän metsäretkeä. Fröjd, Kapiainen.
Huhtikuu 1999:
7.4. MTV3 kuvaamassa työnhakuohjelmaansa aineistoa. Laitsaari, Kapiainen.
8.4. Leader Veej´jakaja-teemaryhmien kokous Mikkelin maalaiskunnan kunnanvirastossa. Kapiai-nen.
8.-9.4. Nuorisotutkimuksen seminaarissa jutunteossa Jyväskylässä Vuorela.
9.4. MAMK:n metsätalouden koulutusohjelman (Nikkarila) yhteistyöneuvottelut Pieksämäellä. Yrjö Niskanen, Kapiainen.
10.4. Suomi tietoyhteiskunnaksi -koulutuksessa nettiradioesittely 40 opettajalle.
12.4. Kemian liitosta vieraita.
15.-17.4. ITK-messuilla Hämeenlinnassa puheenvuoro foorumissa. Kirsti Vuorela.
20.4. Toimitusneuvoston kokous.
22.4. Neuvottelut SAK:lla. Helena Salo, Kalle Fröjd, Kapiainen.
23.4. Paltamon koulutoimi tutustumis- ja neuvottelumatkalla (45 henkilöä).
23.4. SAK:n ay-koululaisia Savonlinnasta tutustumassa nettiradioon. Ojanpää, Fröjd.
28.4. Kokous Savonlinnan OKL:ssä. Vuorela, Fröjd, Kapiainen.
29.4. Ylen insinööri Lehtonen palaveeraamassa Myy Ojanpään kanssa.
Toukokuu 1999:
3.-5. PYK:n EU Project Manager -koulutuksessa osin. Kapiainen.
4.5. EU-koulutus Otavan Opistossa. Vuorela.
4.5. Leader Veej´jakaja-toimintaryhmien kokous Pusalla. Kapiainen.
5.5. Kirsi-Marja Myöhänen/Yle, Kuopio tutustumassa työprosessiin.
7.5. Avustajakoulutus. Aiheena kuvankäsittely. Vuorela.
7.5. Pasilassa palaveri insinöörien kanssa. Myy Ojanpää.
10.5. Nettikahvilan avajaisissa tietoiskuja.
10.5. Liikenneministeriön Verkkokaveri-seminaari Kongressi- ja konserttitalo Mikaelissa alustus nettiradiosta. Kapiainen.
11.5. Nettiradioesittely nettikahvilassa klo 18. Kapiainen.
12.5. Jorma Pilke vierailulla.
17.5. Kansanedustaja Arto Seppälä vierailulla. Ojanpää, Kapiainen.
21.5. ESMO-talon avajaiset sekä neuvotteluja vieraiden kanssa. Mm. Tampereen yliopiston tiedo-tusopin laitoksen sekä täydennyskoulutuskeskuksen vieraita. SAK:n edustajia Helsingistä.
25.5. Visiokokous OKL:ssä Savonlinnassa. Fröjd, Vuorela, Kapiainen.
26.5. Metsänhoitoyhdistysten järjestämä metsäkeikka nettiradion ja Etelä-Savon Radion toimittajille.
28.-29.5. Uusien avustajien koulutus. Vuorela, Ojanpää, Tarmia, Kapiainen.
30.-31.5. Italialaisen La Repubblica-lehden viikkojulkaisun toimittaja ja kuvaamassa tekemässä laajaa Suomi-liitettä (12 sivua). Kontakti Ylen uusien palvelujen johtaja Heikki Peltosen kautta. Kapi-ainen.
Kesäkuu 1999:
2.6. Joensuussa tutustumis- ja neuvottelumatkalla ammattikorkeakoulussa. Fröjd, Kapiainen.
3.6. Timiama-projektikokous Valamossa. Kirsti Vuorela.
11.-12.6. Yleisradion opintoradiotoiminnan koulutus- ja kehittämispäivät Mikkelissä. Nettiradio isännöi. Vuorela.
15.6. ISMO-kokous Mikkelissä: periaatteellinen hyväksyntä ylimaakunnallisen hankehakemuksen valmistelun aloittamiselle.
17.6. Euroneuvontajuttusarjan kokoomajuttu Radio Savossa ja Etelä-Savon Radiossa.
Heinäkuu 1999:
12.-13.7. Kuopion Ylellä asentamassa ääniohjelmaa Kirsi-Marja Myöhäselle ja käyttökouluttamassa. Myy Ojanpää.
18.-20.7. Valamon luostarissa kansainvälinen Syndesmos-tapaaminen (ortodoksisest nuorisojärjestöt)
Elokuu 1999:
3.8. Tilaesittely Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen edustajille
9.8. Lounas arkkipiispa Johanneksen kanssa Timiama-hankkeeseen liittyen. Kirsti Vuorela.
12.8. Puhelinneuvottelu Tampereen yliopistoon tiedotusopin perusopintojen verkkotuotantoon liittyen. Sari Jaaranen, Kapiainen.
20.8. Otavan Opiston opiskelijoita demoa kuuntelemassa. Vuorela.
20.8. Kansanedustaja Katri Komi vierailulla. Kapiainen.
24.-25.8. Savonlinnan OKL:n ja KVL:n opettajien nettiradiojutun tekotyöpaja Savonlinnassa (6 hlöä). Ojanpää, Vuorela, Kapiainen.
30.8. Tiedotusopin perusopintojen kokonaisuus valmistuu. Sisältötuottajat Jorma Mäntylä ja Seppo Kangaspunta Mikkelissä. Kapiainen.
31.8. Lehdistötilaisuus tiedostusopin tuotannon valmistumisesta paikalliselle medialle. Kapiainen.
Syyskuu 1999:
1.-3.9. Media-assistenttien äänikoulutus. Myy Ojanpää.
1.9. SAK:n kanssa neuvottelut. Auli Kekkonen, Kapiainen.
10.9. Suunnittelija Merja Niemen tapaaminen Opetusministeriössä sekä neuvottelut Yleisradiossa Radio Ainossa ja opintoradiossa. Vuorela, Kapiainen.
14.9. Toimitusneuvoston kokous.
24.-29.9. Tedlara-projektin kokous Portossa Portugalissa. Sari Jaaranen, Kapiainen.
Lokakuu 1999:
1.-2.10. Savonlinnan OKL:n koulutus (16 opiskelijaa). Vuorela, Ojanpää, Kapiainen.
4.10. Itäsuomalaisen digitointitoimikunnan kokous (kirjastot) Pusalla. Uotila, Kapiainen.
4.10. Videoneuvottelu TYT:iin. Vuorela.
5.-7.10. Media-assistenttien koulutusta. Myy Ojanpää.
6.10. SAK:n iltaseminaari Hotelli Cumuluksessa. Linturi, Fröjd, Kapiainen.
8.-9.10. Savonlinnan OKL:n koulutus (16 opiskelijaa). Vuorela, Tarmia.
9.10. SAK-päivät Pieksämäen Poleenissa. Auli Kekkonen, Kalle Fröjd.
13.10. Helsingissä AV-messuilla. Myy Ojanpää.
13.-15.10. Uusmedian hyödyntäminen ortodoksisessa uskonnonopetuksessa ja tiedo-tuksessa -seminaari Valamossa. Järjestelyissä mukana Kirsti Vuorela.
15.-16.10. Savonlinnan OKL:n koulutus/äänieditointi, käsikirjoitus (16 opiskelijaa). Ojanpää, Kapiainen.
19.10. Äänieditointikoulutusta Otavan Opistossa. Ojanpää.
20.10. Tiedotusopin tuotannon ohjaus- ja seurantaryhmän videoneuvottelukokous. Uotila, Laitsaari, Kapiainen.
22.10. Radio Auroran mammuttilähetys. Nettiradionauhoja mukana.
29.10. Videoneuvotteluluento Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskukseen otsikolla: "Customer Service", Mikkelissä TSL:n väkeä seuraamassa. Yhteensä 20 henkilöä. Kirsti Vuorela.
Marraskuu 1999:
1.-3.11. Webtuottajien äänikoulutus. Myy Ojanpää.
2.11. Kuntaliiton Locregis-projektin projektipäällikkö Heikki Lunnas neuvottelumatkalla. Laitsaari, Linturi, Kapiainen.
3.11. Pasi Pakkala (MAMK/metsätalous/Nikkarila/Pieksämäki) Mikkelissä laatimassa Digimetsä-rahoitusanomusta. Kapiainen.
3.-5.11. Itäsuomalaiseen ylimaakunnalliseen hankehakemukseen liittyvä neuvottelukierros: Joensuun yliopiston avoin yliopisto/Ilse Saarikivi, SAK/Joensuu, Lieksan koulutoimi, Paltamon viestintä-lukio, Kainuun radio. Fröjd, Vuorela, Kapiainen.
8.-9.11. Jorma Pilke Mikkelissä.
9.11. Toimitusneuvoston kokous.
10.-12.11. Tiimikoulutuspäivät.
11.11. SAK:n aluejohtajat tutustumisvierailulla. Kapiainen.
12.11. Kirsti Vuorela nimitettiin ortodoksisen kirkollishallituksen työryhmään.
13.11. SAK:n ay-koululaisia ja Kiljavan opiston koulutuspäällikkö Markku Liljeström tutustumassa nettiradioon nettikahvilan tiloissa. 12 henkilöä.
15.11. Neuvottelumatkalla Ruotsinsuomalaisten keskusliitossa ja Ruotsin radion suomenkielisessä P7-toimituksessa. Kapiainen.
17.11. TE-keskuksen työvoimaneuvojat Etelä-Savosta tutustumassa toimintaan. Vuorela.
18.11. Internetixin ja nettiradion arviointipäivien synteesi.
19.11. John Allan (Adapt) vierailulla. Kirsti Vuorela.
22.-26.11. Otavan Opistosta Minna-Liisa Riestola ja Visa Tarikka harjoittelussa.
29.11.-3.12. Otavan Opistosta Vesa Tikkanen ja Päivi Koskivirta harjoittelussa.
29.11. Avoimet ovet nettikahvilassa ja nettiradiossa.
29.11. Nettiradion kehittämisseminaari klo 14-17 ja sen jälkeen toimitusneuvoston joulupäivällinen Tertin kartanossa.
29.11. Tommi Lempinen aloitti media-assistenttina.
30.11. Paltamon viestintälukion opiskelijaryhmä (1 + 4) opiskelemassa SoundForge-äänieditointiohjelman käyttöä. Myy Ojanpää.
30.11. Koulutuspäällikkö Ilse Saarikivi Joensuun yliopiston avoimesta yliopistosta tutustumis- ja neu-vottelumatkalla Mikkelissä. Linturi, Uotila, Jaaranen, Tikkanen, Klén, Kapiainen.
Joulukuu 1999:
1.12. Etelä-Savon rehtorit ry:n koulutustilaisuus "Mediat tulevat - oletko valmis". Vuorela.
8.12. Tekijänoikeudet verkkotuotannossa - käytännön caset media-assistenteille. Kapiainen.
8.-10.12. Timiama-hankkeen valmisteluseminaari. Vuorela.
15.-16.12. Outokummun oppimiskeskuksen vieraat tutustumis- ja neuvottelumatkalla. Vuorela.

Alkuun

Takaisin

 

Nettiradio Mikaeli / Päivi Kapiainen 2000