Nettiradio Mikaeli

Toimintakertomus 2000

Sisällysluettelo

ESIPUHE

Tausta

1.     EAKR-projekti
1.1.  Hankkeen tavoitteet
1.2.  Laiteinfrastruktuurin kehittäminen
1.3.  Teostotietokannan luominen
1.4.  Kuvatietokanta

2.      ESR-projekti
2.1.  Itäsuomalainen verkostoituminen
2.2.  Sisällöntuotanto
2.3.  Sisälläntuottajien koulutus ja managerointi
2.4.  Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen
2.5.  Viestinnän yliopistollisen kolutuksen kehittämisessä mukana olo
2.6.  Työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnän tarpeisiin vastaaminen

3.      Hallinto
3.1.  Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa
3.2.  Yhteistyösopimus Mikkelin ammattikorkeakolun kanssa

4.      Tomitus
4.1.  Harjoitustoimitus
4.1.1.  Nettiradio Mikaelin toimitus vuonna 2000
4.1.2.  YLEn opintoradiotoiminta
4.1.3.  Budjetti
4.1.4.  Markkinointi ja tiedotus
4.1.5.  Käyttäjät

5.     Tominta-ajatus
5.1.  Broadcasting - on demand
5.2.  One way - both ways
5.3.  One media - three medias
5.4.  Time dependent - timeless
5.5.  Local - global
5.6.  Front end - back office

6.     Ohjelmisto

7.     Yhteistyöhankkeet
7.1.  Joensuun yliopiston Savonlinnan OKL ja kansainvälisen viestinnän laitos
7.2.  Joensuun yliopiston avoin yliopisto
7.3.  MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila) Pieksämäellä
7.4.  Paltamon viestintälukio
7.5.  Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
7.6.  SAK
7.7.  Teollisuus ja työnantajat
7.8.  Etelä-Savon taidetoimikunta

8.    Kansainvälisyys

9.    Tapahtumakalenteri 2000

10.    Kuvagalleria

 

ESIPUHE

Nettiradio Mikaelille vuosi 2000 oli infrastruktuurin vahvistamisen vuosi. Laajassa merkityksessä tämä tarkoitti toimituksen teknisten ym. toimintaedellytysten vahvistamista. Vuosi käynnistyi yhteistyösopimusten solmimisen merkeissä. Helmikuussa allekirjoitettiin Savonlinnassa yhteistyösopimus Joensuun yliopiston Savonlinnan laitosten, YLEn opintoradiotoiminnan ja Otavan Opiston Nettiradio Mikaelin välillä. Seuraavassa kuussa oli vuorossa Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö, Nikkarila, Pieksämäellä.

Verkkomedian rahoituspohjaksi varmistui loppuvuonna 1999 EAKR-rahoitus, jonka turvin perustettiin Savonlinnan yliopistokampukselle mediapaja sekä uusittiin Mikkelin ydintoimituksen toimituksellinen laite- ja ohjelmistokanta. Lisäksi MAMK:n Nikkarila Pieksämäellä käynnisti oman EAKR-rahoitteisen Digimetsä-hankkeensa mediapajoineen ja täydennyskoulutusohjelmineen.

Toimintavuoden aikana eteläsavolainen yhteistyöverkosto lujittui, yhteistuotannot käynnistyivät ja synergiat oppilaitosten viestinnän koulutusten kanssa löytyivät. Lisäksi itäsuomalainen opintoradioverkosto jatkoi kokoontumisiaan talvella Mikkelissä ja syksyllä Savonlinnassa. Yhteistyöverkosto lujittui, vaikkei kaikilla yhteistyötahoilla ollutkaan rahoituspohjaa tuotannolliselle toiminnalle.

Toimitus jatkoi viikottaisia juttupäivityksiä toimintavuoden ajan ilman taukoja. Uusia juttuja siirtyi YLEn opintoradion verkkoportaaliin 3-5 viikottain. Jutut syntyivät ydintiimin, yhteistyökumppaneiden ja toimitusharjoittelijoiden voimin. Sisältötuotannon ostot avustajilta käynnistyivät vasta ESR-rahoituspäätöksen synnyttyä marraskuun lopussa.

Ydintoimituksessa siirryttiin myös käyttämään tietokantapohjaista juttuarkistoa, joka auttaa helmikuusta 2001 alkaen käyttäjiä löytämään haluamansa jutut, haastateltavat, paikkakunnat ym. kätevästi. Tietokannan osana otettiin elokuussa käyttöön myös postituslista, johon liittyi mukaan syksyn kuluessa kolmisen sataa ihmistä saadakseen viikottain tietoja uusista jutuista sekä toimituksen tuoreista kuulumisista. Myös kuvatietokantaa päivitettiin harjoittelijavoimin koko vuoden ajan. Kuvatietokannassa oli toimintavuoden lopussa reilut 2500 kuvaa. Kuvatietokantaan myös ostettiin vuoden lopulla avustajilta kuvia käyttöoikeuksineen.

Toimintavuosi 2000 oli erittäin hedelmällinen verkkomedia Nettiradio Mikaelin kehittymiselle. Vuosi 2001 käynnistyy positiivisissä merkeissä teemanaan tuotekehitys, journalistinen tuotanto ja versiointi eri jakelukanaville.

Mikkelissä 11.1.2000

Päivi Kapiainen-Heiskanen
Toimituspäällikkö, Nettiradio Mikaeli

Alkuun

TAUSTA

Nettiradio Mikaeli käynnistyi toukokuussa 1998 Yleisradion opintoradiotoiminnan ja Etelä-Savon monimediaverkoston yhteistyöhankkeena ja oli vuonna 2000 edelleen maan ensimmäinen digitaalinen opintoradio, joka käytti jakelukanavanaan pelkästään Internet-verkkoa (http://www.yle.fi/mikaeli). Nettiradio Mikaeli on toiminut itäsuomalaisena opinnollisena verkkomediana, joka palvelee maaseudun kehittymistä, järjestökenttää, työelämän tarpeita, yrittäjyyttä ja peilaa alueellisen opetuksen ja tutkimuksen valtakunnallisesti merkittäviä kehitysnäkymiä ja hankkeita.

Nettiradio Mikaelin ydintoimitus sijaitsee Mikkelissä ja sen yhteyteen on luotu monipuolinen digitaalisen äänen, kuvan ja videon editoinnin mahdollistava harjoitustoimitus, joka palvelee monipuolisesti alueen oppilaitosten, järjestöjen sekä rinnakkaisprojektien koulutus- ja tiedotustarpeita.

Hanke aloitti alkuvuonna 1998, kun hankerahoitus Euroopan sosiaalirahastolta ja opetusministeriöltä varmistui Tavoiteohjelma 6:sta (2.3. osaamista edistävän yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen). Käytännössä toiminta käynnistyi maaliskuun alussa ja Nettiradio Mikaeli avattiin 26.5.1998. ESR-rahoitus päättyi vuoden 1999 lopussa ja jatkorahoitusanomus jätettiin maaliskuun lopussa 2000, ja siihen saatiin rahoituspäätös marraskuun lopussa 1.4.2000 alkaen vuoden 2001 loppuun saakka.

Vuosi 2000 oli Nettiradio Mikaelille infrastruktuurin rakentamisen aikaa. Mikkelin harjoitustoimitukseen ja Savonlinnan yliopistokampukselle hankittiin laite- ja ohjelmistokanta EAKR-rahoituksella. Lisäksi otettiin käyttöön juttu- ja kuvatietokannat. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Nikkarilassa Pieksämäellä käynnisti oman mediapajansa uusine koulutusmalleineen EAKR-rahoitteisena. Toiminta itäsuomalaisen verkkomediaverkoston kanssa jatkui koko vuoden oppilaitosten ja yhteistyötahojen omien painotusten mukaisesti.

Marraskuun lopussa 2000 saatiin rahoituspäätös myös ESR-rahoitteiselle projektille takautuvasti 1.4.2000 alkaen.

Alkuun

1.Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama toiminta
(Nettiradio Mikaeli/Laajennus Savonlinnaan ja harjoitustoimituksen perustaminen)

Nettiradio Mikaeli mahdollistaa ammattitaitoisten digitaalista mediaa hallitsevien ihmisten kouluttautumisen osana omia opintojaan ja sitä kautta kehittää Etelä-Savoon uutta osaamista ja uusmediatuotteita, joiden pohjalta voi syntyä uutta alueellista profiloitumista sisällöntuotannon maakuntana työpaikkojen ja ulkopuolisten toimeksiantojen muodossa.

1.1. Hankkeen tavoitteet projektihakemuksen mukaan:

Elinkeinovaikutukset:
Hanke sai rahoituspäätöksen 21.12.1999 tavoite 6 -ohjelman toimenpidekokonaisuudesta 1.6. "Tietoverkkopalvelujen kehittämine". Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nettiradio Mikaelin harjoitustoimituksina toimivien mediapajojen toimintaa. Mukana kehitystyössä on ollut vahvasti YLEn opintoradiotoiminta.

Projekti on hankkinut toimintavuoden aikana teknisen tuotantoinfrastruktuurin Mikkelin ydintoimitukseen sekä Joensuun yliopiston Savonlinnan yliopistokampukselle. Lisäksi projektirahoitus sisälsi kaksi henkilöresurssia: toisen jaettuna Mikkelin ydintoimitukseen ja toisen Savonlinnan mediapajaan. Mikkelin henkilöresurssi jaettiin alkuvuonna Kirsti Vuorelan ja Päivi Kapiainen-Heiskasen kesken. Savonlinnan henkilöresurssi aktivoitui elokuun alussa Markku Pelkosen aloitettua mediasuunnittelijana opettajankoulutuslaitoksessa.

Työllisyysvaikutukset:
Nettiradio Mikaeli on työllistänyt Savonlinnaan opettajankoulutuslaitokselle täysipäiväisen mediasuunnittelijan, joka on ohjannut ja vastannut opiskelijoiden koulutuksesta sekä tuotetuista kokonaisuuksista. Lisäksi hankerahoituksella on pystytty työllistämään Mikkelin ydintoimitukseen kaksi henkilöä: tuottaja-toimittaja 80 % työajalla kesäkuun loppuun saakka ja toimituspäällikkö heinäkuun loppuun saakka.

Nettiradio Mikaeli on lisäksi tarjonnut useita pitkäaikaisia työharjoittelupaikkoja media-assistenteille, tradenomiopiskelijoille ja toimitusharjoittelijoille. YLEn opintoradiotoiminta on lisäksi resurssoinut ääniteknisen kouluttajan Nettiradio Mikaelille.

Koulutusvaikutukset:
Mediapajat ovat antaneet Etelä-Savossa opiskeleville mahdollisuuden perehtyä uusmedian maailmaan käytännön työn kautta. Oppilaitoksista mukana ovat olleet mm. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Otavan Opisto.

Vaikutukset osaamisen tasoon:
Nettiradio Mikaeli on taannut paitsi opiskelijoille myös järjestöjen toimijolle sekä maaseudun kehittämisessä mukana oleville uudentyyppisen mahdollisuuden omaksua uusmedian vaatimia journalistisia taitoja ja tietoja. Uudet taidot lisäävät osaltaan kiinnostusta kansalaisyhteiskuntaan ja ovat suoraan hyödynnettävissä työelämän viestintätaitoina.

Teknologian hyväksikäyttö:
Hankkeen myötä Nettiradio Mikaelin tuotantoketjuun on saatu mukaan digitaalisen videokuvan käyttömahdollisuus. Digitaalisen radion ja tv:n tuotannon laajentuminen maakuntiin tuo mukanaan huikeat hyödyntämismahdollisuudet uuden teknologisen infrastruktuurin hyödyntämiselle.

Leviämismahdollisuudet:
Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä YLEn opintoradiotoiminnan kanssa. Yhteistyö Yleisradion kanssa on mahdollistanut hankkeelle entistä vahvemman valtakunnallisen ulottuvuuden myös liikkuvan kuvan puolella. Jakelukanavanaan Internetiä käyttävillä tuotannoilla on ulottuvillaan myös kansainvälinen käyttö ilman lisäresurssointia.

Verkostovaikutukset:
Hanke on pyrkinyt lisäämään eteläsavolaista yhteistyötä. Yhteydet mm. Savonlinnan yliopistonkampuksen ja Pieksämäellä sijaitsevan MAMK:n metsätalouden koulutusyksikön välillä ovat muuttuneet jatkuvaksi suunnitteluyhteistyöksi. Lisäksi yhteistyö IMT-keskuksen vetäjien kanssa on käynnistynyt positiivisessa hengessä.

Muut vaikutukset
Hanke tukee Savonlinnan yksiköiden opiskelijarekrytointia ja edesauttaa yhteisöjen verskostoitumista toiminnan tasolla. Hanke edesauttaa myös osaltaan Savonlinnan yksiköiden näkyvyyttä.

1.2. Laiteinfrastruktuurin kehittäminen

Toimintavuoden aikana EAKR-rahoituksella hankittiin Mikkelin ydintoimitukseen laitekanta samoin kuin Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksen mediapajaan.

Mikkelin ydintoimituksen EAKR-rahoituksella hankittu laitekanta:
· 2 videoeditointiominaisuuksin varustettua PC-laitteistoa, DGC Pentium 550mhz + Pinnacle DV500
· PC-laitteisto äänistudioon
· 4 multimediaominaisuuksin varustettua PC-laitteistoa
· 2 datapuhelinta, Nokia 9110i Communicator
· 3 digitaalista still-kameraa (2 kpl. Olympus C990 ja 1 kpl. Canon Powershot Pro 70)
· DVCAM-digitaalivideokamera Sony DSR 250 P
· DVCAM-digitaalivideonauhuri Sony DSR 11
· MiniDV-digitaalivideonauhuri Panasonic
· DV-videonauhuri Panasonic AG-DV2700
· 3 kannettavaa Sony Minidisc-tallenninta
· Pöytämallinen Minidisc-soitin
· Skanneri Agfa Snapscan
· Tarkkailumonitori videoeditointiyksikköön

Savonlinnan yliopistokampuksen mediapajan hankinnat:
· Videoeditointiominaisuuksin varustettu PC-laitteisto, Pentium 600mhz + Matrox RT2000
· 2 multimediaominaisuuksin varustettua PC-laitteistoa
· MiniDV-videokamera Sony DCR-TRV900
· MiniDV-videonauhuri Sony GV-DV300
· Digitaalikamera Canon Powershot Pro 70
· 3 kannettavaa Sony Minidisc-tallenninta
· Kuvanlukija Umax Astra 2000U

1.3. Teostotietokannan luominen

Nettiradio Mikaelin juttutietokannan suunnitteli ja toteutti Tuomo Karvinen osana Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun tradenomikoulutusohjelman opintojaan. Juttutietokanta otettiin käyttöön elokuussa, ja kaikki tuotettu aineisto saadaan luokiteltua mukaan helmikuun 2001 aikana.

Teostietokannan myötä kävijöiden on helpompaa löytää tietoja jutuista, haastateltavista, eri paikkakunnilla tehdyistä jutuista ym. Tietokanta helpottaa myös juttujen aineistojen ristiinlinkitystä ja on niiltä osin työkalu mm. myös Internetixin verkkopedagogeille. Nettiradio Mikaelin postituslistajärjestelmä on myös osa juttutietokantaa. Uusimmista jutuista lähetetään listan tilaajille tiedotteet viikottain henkilökohtaisesti räätälöityinä heidän valitsemiensa aihealueiden mukaan. Syksyn kuluessa listalle liittyi kolmisen sataa ihmistä.

1.4. Kuvatietokanta

Kuvien hallinnoimista varten tilattiin vuonna 1999 Access-pohjainen kuvatietokanta yrittäjä Kai Pihlillä. Kuvatietokantaa kerrytettiin systemaattisesti vuoden 2000 aikana niin, että vuoden lopussa luokiteltuna oli yli 2500 kuvaa.

Kuvatietokantaan tulevien kuvien luokittelu ja editointi on ollut yksi työtehtävä, jota on tarjottu harjoittelumahdollisuuksista kiinnostuneille, atk-taitoisille harjoittelijoille. Kuvatietokantaa päivitti osana omia työtehtäviään toimintavuonna peräti 7 harjoittelijaa. Kantaan on myös ostettu kuvia avustajakunnalta käyttöoikeuksilla niin, että teoksen haltijoilla on säilynyt täydet oikeudet hyödyntää ja myydä kuviaan edelleen.

2. EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON RAHOITUS

( Neljän maakunnan opinnollinen ei-kaupallinen verkkomedia - Nettiradio Mikaeli) Hanke sai rahoituspäätöksen 29.11.2000 ajalle 1.4.2000-30.12.2001 Itä-Suomen Tavoite 1- ohjelmasta, toimenpidekokonaisuudesta 2.2. osaamispääoman kehittäminen. Hanke käynnistyi täysimittaisesti 1.12.2000 rahoituspäätöksen varmistuttua.

Nettiradio Mikaeli tuottaa viikottain päivitettävää verkkomediaa osoitteessa: http://www.yle.fi/mikaeli niin, että viikottain toimitetaan 3-6 uutta ohjelmakokonaisuutta (ääntä, tekstiä, hypermedian ominaisuuksia ja jatkossa myös digitaalista videota hyödyntäen). Sisällöntuottajina toimivat itäsuomalaisen verkkomediaverkostossa mukana olevissa oppilaitoksissa sijaitsevat mediatyöpajat neljän maakunnan alueella osana oppilaitosten viestinnän koulutustarjontaa sekä sisällöntuottajiksi aikovat aikuiset tietotyöläiset.

Toimituksellisena infrastruktuurina hyödynnetään EAKR-projektin varoilla luotua laite- ja ohjelmistokantaa. Sisällöntuotannon journalistisesta tasosta vastaa Mikkelin toimitus ja pedagogisesta tuotekehitystyöstä sekä evaluaatiosta Savonlinnan opettajankoulutuslaitos yhdessä Kajaanina opettajankoulutusyksikön kanssa. Teknisessä tuotekehitystyössä nojaudutaan YLEn kehitystyöhön sekä hyödynnetään synergioita MAMK:n IMT-keskuksen kanssa.

Hankkeen tavoitteet ja arvioidut vaikutukset:

2.1. Itäsuomalainen verkostuminen

Projekti koostuu opinnollisen ei-kaupallisen verkkomedian tuottamisesta kiinnostuneiden itäsuomalaisten toimijoiden vapaamuotoisesta verkostosta, jossa kullakin on oma vastuualueensa ja Nettiradio Mikaelilla tarjottavana oma lisäarvonsa sekä valmiit portaalipalvelut ja jakelukanava. Itäsuomalainen verkosto rakentuu eteläsavolaisten toimijoiden kokemusten pohjalta ja kattaa kaikki neljä maakuntaa.

2.2. Sisällöntuotanto

Journalistisen verkkomedian sisällöntuotanto lisää omalta osaltaan itäsuomalaista näkyvyyttä tietoverkoissa. Verkkomedian toiminta-ajatuksena on käsitellä paikallisia aiheita valtakunnallisesti kiinnostavasti. Erityisen mielenkiinnon kohteena on Itä-Suomessa tehtävä soveltava tutkimus sekä verkko-oppimisympäristöihin tuotetut sisällöt.

Tekninen tuotekehitys- ja sovellustyö toteutetaan yhteistyössä Yleisradion kanssa. Pedagogisesta kehitystyöstä ja tutkimuksesta vastaavat Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Nettiradio Mikaelin sisällöistä osaa voidaan käyttää Uuden Mikkelin alueelle suunniteltavan langattoman verkkoratkaisun kokeiluaineistona kuitenkin niin, että mahdollista lisätyötä rahoitetaan erillisrahoituksella.

2.3. Sisällöntuottajien kouluttaminen ja managerointi

Sisällöntuottajien koulutus ja managerointi edesauttavat uuden ammattikunnan muodostumista ja parantavat koulutettujen ihmisten kilpailukykyä. Projektin luoman sateenvarjon alla kypsyy yrityspohjaista sisällöntuotantoa myös valtakunnallisille toimeksiantajille, kuten YLElle. Hanke hyödyntää näiltä osin jatkossa myös HKKK/NBC Mikkeli -yrityshautomon luomia mahdollisuuksia. Sisällöntuottajien ammattikunnan koulutusyhteistyötä suunnitellaan myös Pohjois-Savon taidetoimikunnan Kulttuuriteollisuuden tuotantokeskus -hankkeen kanssa.

2.4. Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen

Itä-Suomessa ei ole varsinaista journalistikoulutusta, vaikka lähivuosina eri mediat arvioivat tarvitsevansa alalle runsaasti uusia ihmisiä. Hanke tukee oppilaitosten viestintäkoulutusten kehittämistyötä mediapajaverkoston sekä luodun koulutusmallin avulla. Tässä kehitystyössä ovat mukana mm. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö Pieksämäellä, Paltamon viestintälukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Otavan Opisto.

2.5. Viestinnän yliopistollisen koulutuksen kehittämisessä mukana olo

Maakunnassa ei ole yliopistollista viestinnän koulutusta, vaikka tarvetta sille onkin. Projekti pyrkii osaltaan tuomaan yhteen toimijoita, joiden yhteistyönä uusia koulutusmalleja voisi syntyä. Yhteistyö Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen kanssa sekä Tampereen yliopiston mediakasvatuksen opintokokonaisuuteen liittyvät tähän verkostoitumistyöhön. Kehittämistyö rahoitetaan erillisrahoituksella.

2.6. Työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnän tarpeisiin vastaaminen

Hanke pyrkii vastaamaan työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnällisiin koulutustarpeisiin sekä sisällöntuotantoon liittyviin kehitystarpeisiin. Yhteistyökumppaneina mm. SAK ja TT sekä Joensuun yliopiston avoin yliopisto omien erillishankkeidensa kautta.

3. HALLINTO

Nettiradio Mikaelin projekteja on hallinnoitu osana Mikkelin maalaiskunnan / Otavan Opiston toimintaa. Projektin toimintatason on mahdollistanut tuki YLEltä sekä Otavan Opistolta. Savonlinnan kampuksella EAKR-projektia on hallinnoitu osana yliopiston hallintoa niin, että laitehankinnoista on laskutettu suoraan Otavan Opistoa. Mediasuunnittelija on ollut työsuhteessa opettajankoulutuslaitokseen, joka on laskuttanut asiantuntijapalkkiosta Otavan Opistoa projektisuunnitelman ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yhteistyöstä Joensuun yliopiston kanssa on laadittu erillinen yhteistyösopimus liitteineen.

Nettiradio Mikaelin itäsuomalainen verkosto kokoontui keväällä kerran Mikkelissä ja toisen kerran seminaarissa Kansainvälisen viestinnän laitoksella Savonlinnassa. Tapaamisissa oli mukana ESR-projektissa toimineen toimitusneuvoston jäseniä.

Nettiradio Mikaelin toimitusneuvosto muutetaan ohjausryhmäksi alkuvuonna 2001 ja sen työskentelyyn mukaan ovat kiinnostuksensa keväällä 2000 ESR-projektisuunnitelman tekovaiheessa ilmoittaneet:

Ohjausryhmän tehtävät vahvistetaan ensimmäisessä kokouksessa.

· Markku Pelkonen / Jorma Enkenberg, Savonlinnan OKL, Savonlinna
· Anna Karhu, KVL, Savonlinna
· Pasi Pakkala / Johanna Jalkanen, MAMK, metsätalouden koulutusyksikkö, Pieksämäki
· Jouni Hytönen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, rehtorin toimisto
· Hilkka Aro, Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli
· Harri Rinne, TSL:n projektit, Mikkeli

Ohjausryhmän tehtävät vahvistetaan ensimmäisessä kokouksessa.

3.1 Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa

Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa allekirjoitettiin 24.2.2000 Savonlinnassa. Sopimuksen sisältönä oli sopia YLEn opintoradiotoiminnan, Savonlinnan yiopistokampuksen sekä Nettiradio Mikaelin välisestä opinnollisen journalistisen aineiston tuottamisesta ja välittämisestä Internetin kautta eri kohderyhmille Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi sovittiin, että opettajankoulutuslaitos tarjoaa Nettiradio Mikaelin toimituspisteelle tilat ja rekrytoi kouluttaja-suunnitelijan sekä vahvistaa hänen toimenkuvansa.

Sopimuksen allekirjoittivat Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, radiojohtaja Tapio Siikala, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen johtaja Jorma Enkenberg, Kansainvälisen viestinnän laitoksen johtaja Sonja Tirkkonen-Condit ja Otavan Opiston vararehtori Matti Laitsaari Nettiradio Mikaelin puolesta.

3.2. Yhteistyösopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa

Yhteistyösopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa allekirjoitettiin 15.3.2000. Sopimuksen sisältönä on sopia opinnollisen journalistisen aineiston tuottamisesta Nettiradio Mikaeliin ja sen välittämistä Internetin kautta eri kohderyhmille.

Nettiradio Mikaeli sitoutuu julkistamaan Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikössä Nikkarilassa Digimetsä-hankkeessa toimitetun aineiston, kun se täyttää sovitut sisällölliset ja journalistiset kriteerit. Metsätalouden koulutusyksiköllä on ollut erillistä EAKR-hankerahaa vuodelle 2000 ja sillä on perustettu mediapaja sekä rekrytoitu kouluttaja-toimittaja.

Allekirjoitustilaisuudessa olivat paikalla Pieksämäellä opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke, Otavan Opiston va. rehtori Kaisa Lindström ja metsätalouden koulutusyksikön johtaja Jukka Mäntylä.

4. TOIMITUS

Nettiradio Mikaeli jatkoi toimintavuonna verkkomedian tuottamista niin, että viikottain tietoverkkoon päivitettiin 3-4 journalistisesti toimitettua juttukokonaisuutta. Vuonna 2000 valtaosa tuotannoista oli ydintiimin ja toimitusharjoittelijoiden tekemiä. Avustajajuttujen ostot käynnistyivät vasta ESR-projektirahoituksen varmistuttua marraskuun lopussa. Nettiradio Mikaelin ydintoimitus on sijainnut Otavan Opiston keskustan yksikön yhteydessä Porrassalmenkatu 18:ssa. Toimituksessa on vuonna 2000 työskennellyt liki 30 henkilöä; ydintiimin jäseniä, toimitusharjoittelijoita, media-assistentteja sekä muita työelämään tutustujia.

Savonlinnan yliopistokampuksen EAKR-rahoitteinen mediapaja on sijainnut opettajankoulutuslaitoksen tiloissa. Mediapajan toiminnasta on vastannut mediasuunnittelija Markku Pelkonen. Pajassa on perehtynyt verkkomedian tuottamiseen opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opettajia, opiskelijoita ja henkilökuntaa. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö on hallinnoinut erillistä EAKR-rahoitteista Digimetsä-projektia, jonka itsenäinen mediapaja on hyödyntänyt Nettiradio Mikaelista saatavia synergisiä etuja, mm. jakelukanavaa, koulutusmallia soveltuvin osin sekä yhteistyöverkostoa.

Digimetsä-hankkeen projektiryhmään ovat kuuluneet yliopettaja Pasi Pakkala, viestinnän opettaja Johanna Jalkanen sekä atk-tukihenkilö Vesa Tossavainen. YLEn opintoradiotoiminnasta toimituksellisessa ja strategisessa suunnittelutyössä oli mukana tiiviisti Kalle Fröjd Mikkelistä ja alkuvuonna myös Kirsi-Marja Myöhänen Kuopiosta. YLE osallistui myös tiimin ääniteknisen kouluttajan sekä muun teknisen tukihenkilöstön resurssointiin.

4.1. Harjoitustoimitus ja koulutusmalli

Vuodelle 2000 oli leimallista toimituksellisen infrastruktuurin uudistuminen. Itsenäiset mediapajat käynnistyivät Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Lisäksi Mikkelin ydintoimituksen laitekanta uusiutui. Uuteen laiteympäristöön kouluttautuminen sekä liikkuvan kuvan mukaantulo toivat tullessaan uusia haasteita koulutusmateriaalin jatkokehittämiselle. Nettiradio Mikaelin koulutusmallin jatkokehitystyö jatkuu myös vuonna 2001.

Vaikka avustajakunnalta ei pystyttykään tilaamaan juttuja ennen joulukuuta, yhteydet säilyivät hyvinä. Avustajakunnan siirtyminen yrittäjyyteen näkyi mm. siten, että useat avustajakuntaan kuuluvat perustivat toiminimiä tai liittyivät osuuskuntiin sekä saivat laajennettua asiakaskuntaansa. Keväälle 2001 tulee olemaan leimallista liikkuvaan kuvaan liittyvä kouluttautuminen.

Yksittäiset koulutukset ulottuivat myös muualle itäsuomalaisen verkoston alueelle. Paltamon viestintälukiosta kävi opiskelijoita työpajassa Mikkelissä, tiimi koulutti Lieksan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa sekä Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

4.1.1. Nettiradio Mikaelin toimitus vuonna 2000

Toimituksessa kävi vuonna 2000 melkoinen kuhina. ESR-projektirahoituksen varmistuminen kesti marraskuun lopulle saakka, mikä näkyi lyhyinä työsuhteina ja määräaikaisuuksina. Myös projektissa alusta saakka mukana olleet Kirsti Vuorela ja Myy Ojanpää jättivät projektin vuoden 2000 aikana. Uusien projektityöntekijöiden valinta ajoittui joulukuulle. Nettiradio Mikaelin Mikkelin ja Savonlinnan mediapajoissa työskentelivät toimintavuonna:

· toimituspäällikkö Päivi Kapiainen-Heiskanen
· tuottaja-toimittaja Kirsti Vuorela
· tuottaja Kalle Fröjd (YLEn opintoradiotoiminta, Mikkeli)
· äänitekninen kouluttaja Riitta-Liisa-Myy Ojanpää
· mediasuunnittelija Markku Pelkonen (EAKR, Savonlinna)
· www-suunnittelija Tommi Lempinen (ESR-projektissa lokakuun puolivälistä)
· www-suunnittelija Tuomo Karvinen (ESR-projektissa joulukuun alusta)
· media-assistentti Jaakko Oranen (ESR-projektissa syyskuusta, harjoittelu)
· media-assistentti Ari Nieminen (ESR-projektissa marraskuusta, harjoittelu)
· media-assistentti Ville Häkkinen (ESR-projektissa joulukuusta, työharjoittelu)
· kesätoimitussihteeri Nina Kurki (Tampereen yliopisto, 3 kk)
· kesätoimittaja Petteri Piirainen (MAMK; 2,5 kk)
· toimitusharjoittelija Seija Ripatti (Otavan Opisto, 1 kk)
· toimitusharjoittelija Minna Ruotsalainen (Otavan Opisto, 1 vko)
· toimitusharjoittelija Päivi Koskivirta (Otavan Opisto, 1 kk)
· toimitusharjoittelija Johanna Latvatalo (Otavan Opisto, 1 kk)
· toimitusharjoittelija Katri Helminen (Otavan Opisto, 1 kk)
· toimitusharjoittelija Miikka Kangaspunta (Otavan Opisto, 1 kk)
· toimitusharjoittelija Virpi Siiskonen (Otavan Opisto, 1 vko)
· toimitusharjoittelija Simo Ruotsalainen (Otavan Opisto, 1 vko)
· harjoittelija Teemu Manninen (MAMK,1 kk kuvatietokantaan liittyen)
· harjoittelija Matti Reinola (MAMK, 1 kk kuvatietokantaan liittyen)
· harjoittelija Minna Immonen (Kuulovammaisten koulu, 3 vkoa, kuvatietokanta)
· harjoittelija Iida-Liisa Kalervo (2 vkoa, kuvatietokanta)
· harjoittelija Sarlotta Nykänen (2 vkoa, kuvatietokanta)
· harjoittelija Juho Fröjd (2 vkoa, kuvatietokanta)

Avustajajuttujen ostot keskittyivät marras-joulukuulle. Avustajajuttuja tuottivat vuoden 2000 aikana joko yrityspohjaisesti tai palkkiopohjaisesti Nina Kurki, Mervi Sensio, Minna Surakka, Pirjo Reinikainen, Eero Mattila, Sari Järn, Auli Kekkonen ja Kirsti Vuorela. Otavan Opiston koordinoimissa Nettiradio Mikaelin EAKR- ja ESR-projekteissa kertyi 2073 työpäivää, mikä vastaa yhteensä noin kahdeksaa (8) kokopäiväistä työpaikkaa. Myös yrittäjyyspuolella tapahtui liikettä: useat avustajaverkostoon kuuluneet ihmiset siirtyivät toimimaan omia toiminimien tai osuuskuntien kautta.

Savonlinnan mediapajan tuotannot toivat merkittävän viikottaisen lisänsä ohjelmistoon elo-joulukuussa. Juttutuotannosta vastasi Markku Pelkonen, mutta itsenäisiä juttukokonaisuuksia tuottivat mm. luokanopettajakoulutuksen vastaava Ismo Pellikka sekä Tuomo Jämsä. Kansainvälisen viestinnän laitoksella tuotettiin mm. laaja kääntäjän työnkuvasta kertova juttu, josta vastasi Anna Karhu.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Digimetsä-hankkeen juttutuotanto käynnistyi elokuussa 2000 ja pääsi täyteen vauhtiin loppuvuonna opiskelijoiden opintojen edistyttyä tuotantovaiheeseen. Digimetsä-hankkeen laaja juttupäivitys ajoittuu perjantaille 12.1.2001.

4.1.2. YLEn opintoradiotoiminta

Yleisradio on mukana nettiradiotoiminnassa saadakseen kokemuksia alueellisesta opintoradiotoiminnasta. Samalla YLE pyrkii löytämään toimintamalleja uuteen DAB-radioverkkoon. Toisaalta YLE tukee kansalaisten elinikäistä opiskelua opintoradiotoiminnan avulla. YLEn opintoradiotoiminta vastaa olemassa olevien opintoradioiden koordinaatiosta, tuotekehityksestä ja jakelutekniikkaan liittyvistä asioista. Kunkin toiminnassa olevan opintoradion ohjelmistorakenteen painotukset päätetään alueellisesti ja ohjelmistosuunnittelusta vastaavat eri yhteisöjen edustajista koostuvat toimitusneuvostot. Nettiradio Mikaelin osalta toimitusneuvosto on muuttumassa ohjausryhmäksi.

YLEn opintoradiotoimintaan kuuluivat vuonna 2000 Radio Kantti Kuopiossa, Radio Aurora Turussa, Radio Masto / Yritysradio Lahdessa sekä Nettiradio Mikaeli, joka ensimmäisenä lähti hyödyntämään Internetiä jakelukanavanaan. Vuonna 2000 syntyi lisäksi Radio Kirjo Kuopioon seniorikansalaisten tarpeisiin jakelukanavinaan Radio Kantin taajuus ja omat Internet-sivustot. Lisäksi suunnitteilla on useita alueellisia perinteistä analogista teknologiaa hyödyntäviä opintoradioita ja muita tietoverkkohankkeita.

Vuosi 2000 oli leimallisesti yhteistyöverkoston lujittumisen ja tuotekehityksen vuosi. Opintoradiotoiminta järjesti laajan seminaarin Turun saaristossa kesäkuussa ja syksyllä Nettiradiotoiminnasta oli itäsuomalaisella painotuksella seminaari Savonlinnassa Kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloissa.

YLEn opintoradiotoiminnasta Nettiradio Mikaelin kehittämistyössä ovat olleet tiiviisti mukana:

· opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke, Helsinki
· Internet-assistentti Rita Landström, Helsinki
· tuottaja-toimittaja Kalle Fröjd, Mikkeli
· toimittaja Kirsi-Marja Myöhänen, Kuopio (Radio Kirjo)

Vuoden 2000 lopulla varmistui YLEn kuvaaja-leikkaaja Matti Markkasen siirto TV2:sta opintoradiotoimintaan sijoituspaikkanaan Nettiradio Mikaeli. Matti Markkanen vastaa vuoden 2001 aikana liikkuvan kuvan kokeiluista sekä toimii digitaalisen videotuotannon koordinaattorina. Hän myös vastaa yhteistyösuhteista Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskukseen ja YLEn tekniikkaan.

YLEn yhteistyösopimuksen jatkosta käynnistettiin neuvottelut syksyllä. Tuloksen on sopimusluonnos niin opintoradiotoiminnan kuin uuden Plus-kanavan kanssa. Yhteistyökumppanina teknisen tuotekehityksen osalta on Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT- ja Mikpoli-hankekokonaisuudet. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimukset helmikuun 2001 aikana YLEn tiloissa Helsingissä.

4.1.3. Budjetti

Nettiradio Mikaeli käytti vuonna 2000 projektirahoitusta Savonlinnan toimintoihin sekä laiterahoitukseen vuoden kestoiseen projektiin varatun kokonaisrahoituksen liki kokonaan eli 1,3 mmk (EAKR). Lisäksi ESR-projektiin käytettiin projektirahoitusta 1.4. alkaen, kuitenkin niin, että täysmääräinen toiminta käynnistettiin rahoituspäätöksen jälkeen joulukuussa 2000. YLE osallistui Nettiradio Mikaelin toimintaan merkittävästi paitsi suorana myös välillisenä tukena.

YLE on resurssoinut projektin ydintiimiin ääniteknisen kouluttajan sekä tukenut muuten teknisen infrastruktuurin suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Lisäksi YLEn opintoradiotoiminnan toimittaja-tuottaja Kalle Fröjd on ollut täysipäiväisesti mukana strategisessa suunnittelussa ja kehitystyössä sekä luomassa yhteistyöverkostoja erityisesti järjestökentän ja rahoittajien suuntaan. YLEn resurssi on näiltä osin kulkenut osana yhtiön omaa taloushallintoa.

4.1.4. Markkinointi ja tiedotus

Nettiradio Mikaelin juttutietokantaan liittyen elokuussa otettiin käyttöön postituslista, jolle liittyneille henkilöille postitetaan viikottain tiedot uusista jutuista ja toimituksen muista kuulumisista. Listalle on liittyi syksyn kuluessa 300 henkilöä.

Nettiradio Mikaeli ei painattanut graafista markkinointi- tai tiedotusmateriaalia toimintavuoden aikana. Sen sijaan vuoden kuluessa projektin vaiheita on esitelty lehdistössä laajalti (ks. liitteet). Lisäksi keväällä teki toimittaja Eero Mattila laajan pisteohjelman Nettiradio Mikaelista YLEn Ykkösen opetusohjelmille.

Nettiradio Mikaelia markkinointiin myös muutamilla messuilla, mm. ITK-messut ja Creo-messut (yhteistyössä YLEn opintoradiotoiminnan kanssa).

4.1.5. Käyttäjät

Nettiradio Mikaelin kävijäseuranta on nojautunut YLEn käyttämään Web Traffic Monitor -palveluun, jonka tuottaa Interaktiivinen Satama. Seurannan kautta on mahdollista saada tietoja niiden kävijöiden määrästä, jotka ovat käyttäneet YLEn serverillä olevia juttuja. Samoin selviää myös ns. sivukäyttö eli kuinka monella sivulla kukin kävijä keskimäärin on käynyt. Vuoden mittaan mittausjärjestelmään kohdistui kehittämis- ja uudistuspaineita. Nettiradio Mikaelin kävijätilastot tammikuulta ja joulukuulta 2000 eivät ole kattavia, koska järjestelmä ei mitannut kävijöitä koko kuukausia.

Mittausjärjestelmän tuottamat tiedot osoittautuivat monella tapaa ongelmallisiksi niukkojen tietojen puolesta. Toisaalta Nettiradio Mikaelin vuorovaikutteiset elementit sijaitsevat Otavan Opiston webbipalvelimilla, joten keskustelujen, kyselyjen, kilpailujen saati hakutoimintojen käyttö jäi kokonaan seurannan ulkopuolelle. Myöskään kävijäprofiileista tai taustayhteisöistä ei projektilla ollut mahdollisuutta saada tietoja. Vuoden aikana myös YLE päätyi vaihtamaan palveluntarjoajan ja mittausmenetelmät. Projekti suhtautuu suurin odotuksin uudistuksiin.

WTM-mittauksen mukaan Nettiradio Mikaelin sivuilla kävi vuoden mittaan puutteellisenkin mittausjärjestelmän perusteella liki 40 000 kävijää, jotka kävivät keskimäärin 4-5 sivulla kunkin käyntinsä aikana. Käytössä ollut WTM-käyttökoonti osoitti, että Nettiradio Mikaeli ylsi vaillinaisella kävijäseurannallakin yhdeksi YLEn palvelimen käytetyimmistä palveluista. Useina päivinä vastaavaan sivukäyttöön pääsivät Radio Mafian kilpailusivustot tai tv-uutisten sivusto (liite vain painetussa versiossa).

Nettiradio Mikaeli on lisäksi pyrkinyt tekemään pienimuotoista kuuntelijatutkimusta Internetissä. Näiden tutkimusarvo on varsin kyseenalainen, sillä vastaajiksi valikoituvat ihmiset ovat jo löytäneet sivuille tai vastailevat mahdollisesti johonkin Internet-koulutukseen liittyen.

Vuodesta 1998 saakka vierailijoiden, avustajien kohtaamien ihmisten sekä tiimin omien kokemusten pohjalta edelleen vuonna 2000 aikuisväestöllä ei ole vielä laajalti kotona saati työpaikoillaan käytössään PC-laitteita äänikortein tai kaiuttimin. Lisäksi kuuntelemisen edellyttämän esim. RealPlayer-ohjelman imurointi Internetistä on edelleen monelle aikuiselle kynnyskysymys. Kuvaavaa lienee, että avustajilta pyydetään paperiversioita omista haastatteluista tai tutkimuskäyttöön toivotaan, että toimituksen media-assistentit purkaisivat äänitiedostojen sisältämät tiedot tekstiksi postitusta varten. Marras-joulukuussa tehdyn kuuntelijakilpailuun vastanneiden vastaukset tukevat edelleen näitä käsityksiä (liite vain painetussa versiossa).

5. TOIMINTA-AJATUS

Nettiradio Mikaeli on itäsuomalainen opinnollinen verkkomedia, joka tuottaa monipuolista, journalistista työelämään liittyvää aineistoa erilaisiin oppimistilanteisiin. Nettiradio Mikaelin jutuissa on mukana ääntä, kuvaa ja tekstiä sekä vuoden 2001 alusta liikkuvaa kuvaa. Nettiradio Mikaelin ohjelmiston perusperiaatteet ovat:

· opinnollisuus laajassa mielessä ymmärrettynä
· yksilöllisyys
· vuorovaikutteisuus
· poleemisuus
· digitaalisuus
· ajankohdasta riippumattomuus
· alueellisen näkökulman muokkaaminen valtakunnallisesti kiinnostavaksi ja
· uusien teknologisten sovellusten hyödyntäminen

Nettiradio Mikaelin kaltainen verkkomedia tuo mukanaan uudenlaisen määrittelyn radiolle:

5.1. Broadcasting - on demand

(yhtenäisestä lähetysvirrasta yksilölliseen palveluun)

Nykykuuntelijat ja verkon käyttäjät vaativat yksilöllistä palvelua. Radion on oltava mielenkiintoinen, joustava, utelias, laadukas ja helposti saatavilla. Verkkomedia pystyy palvelemaan erilaisista asioista kiinnostuneita kuuntelijoita samanaikaisesti. Verkkomedia myös takaa juttujen saatavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi jutut on kätevää arkistoida myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Esimerkiksi Nettiradio Mikaelissa maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet voivat tutkailla kyläprojekteista kertovia roolimallijuttuja samaan aikaan kun yrittäjyydestä kiinnostunut ihminen osallistuu etätyökyselyyn, koululainen kuuntelee ihmeissään työelämässä mukana olevien aikuisten tarinoita, ikäihminen surffailee kuunnellen kiinnostavia sotajuttuja ja työtön saa inspiraation osuuskuntaan liittymisestä tutkaillessaan aiheesta kertovaa juttukokonaisuutta ja linkityksiä.

"Puhtaita" nettiradioita, jotka lähettävät ohjelmavirtaa, on maailmassa tuhansia ja ne ovat hyvinkin tarkkaan profiloituneita palvelemaan kapeita lkohderyhmiä, esimerkiksi erikoisalan musiikkia kuuntelevia ihmisiä. Toisaalta monet mediat tuottavat rinnallaan verkkomedioita. Nettiradio Mikaeli tukee omalta osaltaan YLEn opintoradiotoimintaa etsiessään tapoja hyödyntää tietoverkkoja siirryttäessä DAB-radion aikakauteen kesällä 2001.

Nettiradio Mikaelin kävijät ovat alusta saakka voineet valita, mitä äänitiedostoja he kuuntelevat ja milloin osana muuta päiväohjelmaansa Internet-verkon kautta. Kuuntelijalle Nettiradio Mikaeli on henkilökohtainen, aikaa säästävä ja edullinen joukkotiedotusväline, jonka käyttö ei ole paikkaan sidottua.

Vuoden 2001 aikana Nettiradio Mikaeli ryhtyy tuottamaan ääniaineistosta myös pitkiä versioita Uudenmaan DAB -radion tarpeisiin sekä omia käyttäjiään varten. Näin ollen niin pitkän kuin lyhyenkin radiohaastattelun ystävillä on valittavana oma suosikkinsa.

5.2. One way - both ways

(yhdensuuntaisesta vuorovaikutteiseen)

Vuorovaikutteisuus eli katsojien ja kuuntelijoiden ottaminen mukaan lähetyksiin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nettiradio Mikaelissa vuorovaikutteisuus hyödyntää tietoverkkojen ominaisuuksia; gallupit, keskustelupalstat, sähköpostipalautteet sekä mahdollisuus osallistua juttujen tekemiseen ovat arkipäivää. Ohjelmistomme tavoitteena on myös palvella erityisesti aikuisten opinnollisia tarpeita.

Vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista ovat myös tiiviit työpajat, joissa journalistiseen työprosessiin tutustutaan oman ja yhdessä tekemisen kautta. KYP-projektin väki työsti omia kotisivujaan tekemällä toimituksellisia juttuja yhdessä toimituksen kanssa tiiviissä viikonloppupajassa. Savonlinnan OKL:n opiskelijat ja opettajat ovat tuottaneet juttuja opettajuuden muutoksesta sekä laitoksella meneillään olevasta tutkimus- ja tuotekehitystyöstä niin, että aineistoja voidaan hyödyntää myös pedagogisiin tarkoituksiin. Otavan Opiston tiedotus- ja viestintälinjan opiskelijat ovat päässeet kokeilemaan siipiään ja testaamaan kantaisivatko ideat freelance-toimittajana.

5.3. One media - three medias

(äänimaisemasta myös kuvaa ja tekstiä hyödyntäväksi mediaksi)

Viestintäguru Marshall McLuhan on kuvannut radiota kuumaksi ja televisiota kylmäksi välineeksi. Hänen mukaansa radio ei passivoi, vaan radion äänielementit edesauttavat kielen kehittymistä. Kieli taas aikoinaan erotti ihmiset eläimistä, joten radiolla on katsottu olevan oma merkityksensä myös ihmiskunnan kehittymiselle.

Perinteistä radiolähetystä kutsutaan sen jakelutekniikan mukaisesti analogiseksi. Nettiradio Mikaeli on seuraavan sukupolven edustaja eli ns. digitaalinen, Internetissä toimiva verkkomeida, jossa voi kuunnella äänitiedostoja, lukea tekstejä sekä katsella kuvia Internetin välityksellä. Liikkuva kuva tuo tullessaan huimia kehitysmahdollisuuksia. Tulevaisuuden visioissa puhutaan median konvergenssista eli siitä, kuinka erilaiset välineet ovat sulautumassa toisiinsa: radio ja televisio lähenevät toisiaan, ehkä sulautuvatkin ajan myötä.

Internet ja televisio ovat jo nyt käyttäjän kannalta varsin liki toisiaan. Internet ja WAP-teknologia ovat läheistä sukua toisilleen. Langattomuus tuo omat lisämausteensa myös radiotoimintaan digitaalisen radion vastaanotinten kehittyessä ja halventuessa vauhdilla. Uudenmaan DAB-radion tavoitteena on ottaa vuoden 2001 aikana käyttöön Radiomanin Weblisher-ohjelma, joka mahdollistaa samanaikaisen tuotannon ja jakelun digitaaliseen radioon ja Internetiin. Myös samasta aineistoista tehdyt versioinnit eri jakelukanaville muodostuvat NRM:n arkipäiväksi ja osaltaan lisäävät sisällöntuottajien toimeentuloa. Nettiradio Mikaeli seuraa myös mielenkiinnolla, mitä uusia kehitysnäkymiä journalistiselle tuotannolle Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen teknologia tuo mukanaan.

5.4. Time dependent - timeless

(aikaansidotusta ajankohdasta riippumattomaan)

Radionkuuntelijat ovat tottuneet siihen, että tietyllä kellonlyömällä kannattaa avata vastaanotin, mikäli haluaa kuunnella maakuntaradion uutisia tai lauantain toivottuja. Radion ohjelmatiedot kuuluvat sanomalehtien vakioaineistoon. Toisaalta esimerkiksi Helsingin Sanomat noteeraa jo nettiradioita ja verkkomedioita omilla tv- ja radiosivustoillaan. Nettiradio Mikaeli ei kompastele lähetysaikataulujen kanssa.

Internetin kautta ohjelmia voi hyödyntää haluamanaan aikana, kunhan käytössä on tietokone, jossa on äänikortti sekä kaiuttimet (kuulokkeet) ja kuuntelun edellyttämä ohjelma, esim. RealPlayer. Lisäksi NRM:n kautta käytettävissä on koko Internet-verkko, jonka kautta löytyvä tienviitat myös tavoitteellisen opiskelun maailmaan esim. Internetixin sivustoilla.

5.5. Local - global

(paikallisuudesta maailmanlaajuiseen)

Digitaalinen verkkomedia eroaa alueellisesta ja kansallisesta radiotoiminnasta mm. siinä, että aineistoja on mahdollista lukea, kuunnella ja katsella maailmanlaajuisesti tietoverkkoja hyödyntäen. Nettiradio Mikaelin juuret ovat tiukasti itäsuomalaisessa mäntykankaassa, mutta ohjelmistokokonaisuudet rakennetaan niin, että jutut kiinnostaisivat myös valtakunnallisesti ja palvelisivat omalta osaltaan myös ulkosuomalaisia.

Internet ja sitä kautta myös Nettiradio Mikaeli tuo valtaisat mahdollisuudet vähemmistökieliin kuuluville ihmisille näkyä, kuulua ja kehittää kulttuuriaan. Ruotsinsuomalaisten keskusliitolla on intressi kouluttaa järjestötoimijoitaan tuottamaan Nettiradio Mikaelin formaatin mukaisia juttuja antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä haluamiaan kokonaisuuksia.

Myös suomenruotsalaisella kansanopistokentällä on herännyt toiveita yhteistyöstä ja versioinneista vuotta 2001 ajatellen. Vireillä on rinnakkaishanke, jolle yhteistyökumppanit hakevat erillistä rahoitusta.

5.6. Front end - back office

(teknologiapainotteisuudesta tukipalveluihin)

Radiotuotanto ja webbituotanto ovat huomattavasti edullisempi kuin tv-lähetysten tekeminen. Digitaalisen äänen, kuvan ja videon editointi on mahdollista hyvinkin keveiden tietokonepohjaisten editointiyksiköiden kautta. Myös toimenkuvat ovat muuttuneet mediataloissa viime vuosina teknologioiden muuttuessa helppokäyttöisemmiksi.

NRM:n tiimi on osoitus monimediaosaamisesta. Toimittajat ja avustajat editoivat itse juttujensa äänimateriaalit ja kuvat sekä koostavat halutessaan jutun valmiiksi toimituksen juttupohjalle. Toimitus tarjoaa tarvittavan laite- ja ohjelmistokannan, kehittää käyttöliittymää ja ylläpitää sivustoja sekä tuottaa tukipalveluja. Vaikka kullakin tiimin jäsenellä on omaa erityisosaamista, tehtävänkuvat ovat myös lomittaisia.

6. OHJELMISTO

Nettiradio Mikaelin ohjelmiston peruspilareita ovat työelämä, maaseudun kehittäminen, järjestöt, yrittäjyys, tutkimus, opetus, kulttuuri ja arvot. Viikottain YLEn serverille päivitetään 3-6 uutta juttua ns. demoympäristöstä, joka sijaitsee identtisenä Otavan Opiston serverillä. Siirtoon käytetään ftp:tä.

Kutakin ohjelma-aluetta varten on pyritty hankkimaan erityisosaamista aihealueen toimijoilta. Esimerkiksi työelämäosiota toimitetaan yhteistyössä SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskuksen kanssa niin, että paikallinen freelance-toimittaja toimittaa työelämän ajankohtaisista ilmiöistä kerran kuukaudessa journalistiset kriteerit täyttävän juttukokonaisuuden ja laskuttaa juttupalkkiosta SAK:ta. Yhteisesti sovittujen pelinsääntöjen mukaan jutut eivät liity järjestökentän tiedotus- tai edunvalvontaan vaan tavoitteena on tuottaa aikuisille, työelämässä mukana oleville kiinnostavia paikallisia sisältöjä tietoverkkoon.

Opetuksen ja tutkimuksen juttukokonaisuuksissa on toimintavuonna ollut syksystä alkaen vetovastuu Savonlinnan yliopistokampuksen mediapajalla. Kulttuuri-, yrittäjyys- ja maaseutuaiheisia juttuja on tuotettu tiimin voimin. Jatkossa erityisesti yrittäjyysteemaan liittyen vahvistetaan yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

7. YHTEISTYÖHANKKEET

Nettiradio Mikaelin syntyhistoria liittyy tiiviisti eteläsavolaisiin IT-hankkeisiin. Vuosi 2000 oli monessa EU-rahoitteisessa hankkeessa ns. välivuosi, joten toiminnalliset yhteistyökumppanuudet päivitetään ja tavoitteet määritellään vuoden 2001 aikana uudelleen. Edelliseltä ohjelmakaudelta yhteistyökumppanuudet ovat olemassa Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT- ja Mikpoli -hankekokonaisuuden kanssa sekä useiden oppilaitos- ja järjestötoimijoiden kanssa.

Muilta osin eteläsavolaisen verkostoitumisen rinnalle on muodostunut verkkomedian kehittämisestä innostunut vapaamuotoinen itäsuomalainen verkkomediaverkosto, jonka yhteistyötä päättyneenä toimintavuonna ja suunnitelmia alkaneelle vuodelle kuvaavat toimijat itse ohessa.

7.1. Joensuun yliopiston Savonlinnan OKL ja kansainvälisen viestinnän laitos

Elokuussa 2000 aloitti toimintansa Savonlinnan kampuksen mediapaja, joka tarjoaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja Kansainvälisen viestinnän laitoksen opettajille ja opiskelijoille perehdyttämiskoulutusta sekä tukea digitaalisen oppi- ja sisältömateriaalin tuottamiseen. Koulutustilojen ohella mediapaja toimii Nettiradio Mikaelin Savonlinnan toimituksen tiloina. Laitteistonsa puolesta mediapaja mahdollistaa verkkomultimedian lisäksi mm. digitaalisen videomateriaalin muokkaamisen.

Mediapajan käyttöaste on ollut alusta alkaen korkea syksyn aikana ja kampuksen opetushenkilökunnan lisäksi 5 - 7 tunnin pituisessa perehdyttämiskoulutuksessa eri kurssien puitteissa on käynyt yli sata kampuksen opiskelijaa. Syksyn aikana pajan toiminta on ollut koulutuspainotteista, vaikka viikoittain onkin tuotettu juttuja nettiradio Mikaelin käyttöön. Kevään 2001 aikana painopiste siirtyy kuitenkin yhä enemmän toimitukselliseen suuntaan.

Joulukuun aikana laajin projekti mediapajassa oli lehtori Tuomo Jämsän sisällöllisesti ohjaama ja mediapajan vetäjän projetisuunnittelija Markku Pelkosen teknisesti ohjaama "Yleiset merkkipäivät opetuksessa". Laaja kokonaisuus tarjoaa apua opettajille ja oppilaille yleisten merkkipäivien opetuksessa ja opiskelussa. Sen ovat laatineet Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen sivuaineopiskelijat. Mediapajan ja ko. sivut löytyvät osoitteesta: http://savonlinnakampus.joensuu.fi/mikaeli

Marraskuussa Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloissa järjestetetty Nettiradio-seminaari keräsi yli kolmenkymmen hengen joukon eri puolelta maata keskustelemaan ajankohtaisista aiheista liittyen opintoradiotoimintaan sekä sopimaan yhteistyöstä Internetiä hyödyntävien radioiden kesken. Seminaarin pääpuhuja, Yleisradion opintoraditoiminnan johtaja Jorma Pilke korosti puheessaan tavoitetta levittää tietoverkkoja hyödyntävää nettiradiotoimintaa laajemmin erityisesti viestintäalan oppilaitosten yhteyteen sekä uuden digitaalisen jakelutekniikan mahdollisuuksia sisällöntuottajille (ks. lehtikatsauksen liite, vain paperiversiossa).

7.2. Joensuun yliopiston avoin yliopisto

Joensuun yliopiston avoimen yliopiston edustaja on kehitellyt kertomusvuonna työ- ja organisaatiopsykologian monimuoto-opintojen tarjoamista työelämän edustajille yhteistyössä paikallisen Työväen Sivistysliiton ja SAK:n aluetoimiston edustajien kanssa. Hanke konkretisoituu varsinaisesti lv 2001-2002, jolloin opiskelijaryhmät aloittavat opintonsa ja jolloin on tarkoitus käynnistää myös nykyistä monimuoto-materiaalia täydentävien nettiradio-ohjelmien tuotantoyhteistyössä nettiradio Mikaelin kanssa. Ohjelmatuontannon edellyttämää asiantuntemusta ja infrastruktuuria on alustavien tiedustelujen perusteella mahdollista ostaa Outokummun oppimiskeskuksen av-tuotannon linjalta.

7.3. MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila)

Mikkelin ammattikorkeakoulun EAKR-rahoitteisesta Digimetsä-hankkeesta kertoo projektikoordinaattori ja viestinnän kouluttaja Johanna Jalkanen: tammikuussa tulleesta rahoituspäätöksestä alkoi varsinainen hyörinä Digimetsän teemalla. Aluksi tuli rakentaa, luoda, konkreettinen Digimetsä tiloineen ja koneineen. Helmikuussa oli tilojen osalta remontti loppusuoralla ja Tossavaisen Vesa toi hiihtolomareissulla ison lastin koneita ja laitteita Helsingistä.

Maaliskuussa olivat koneet asennettuina paikoilleen. Oli aika kertoa maailmalle miten Digimetsä oli kasvanut ideasta konkreettiseksi tilaksi ja toimijoiksi kuten puu siemenestä hyvinvoivaksi taimikoksi. Maaliskuun puolivälin tienoilla Yleisradio, Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö Nikkarila ja Otavan Opiston hallinnoima Nettiradio Mikael allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.

Tilaisuudessa allekirjoittajina olivat YLE:n opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke, MAMK:in metsätalouden koulutusyksikön yliopettaja Pasi Pakkala ja Otava Opiston rehtori. Ks. lehtikatsauksessa olevat liitteet, vain paperiversiossa).

Kevät eteni ja Digimetsän väki kouluttautui: Päivi ja Myy Mikaelista raottivat nettiradiojuttujen tekemisen saloja ja äänen editointia. Opettelu jatkui kesän alkuun, jolloin Digimetsän väki pyrähti kesälomalle. Opettelun lisäksi haettiin kontakteja paikallisiin toimijoihin. Pieksämäen lukiolta vieraili kiinnostunut opettajien ryhmä. Tapaaminen oli antoisa, suunnitelmat yhteistyöstä virisivät. Heinäkuussa ydinporukka kävi Mikkelissä opiskelemassa kuvankäsittelyä Karvisen Tuomon johdolla.

Elokuussa Digimetsän koulutustarjonta pyörähti käyntiin. Lukiolaiset alkoivat käydä säännöllisen epäsäännöllisesti tekemässä Digimetsässä töitään: multimediaa, videoeditointia. Ensimmäinen Digitaalisen viestinnän erikoistumisopintojen ryhmä aloitti syyskuun puolella opintonsa. Nämä kuusi ensimmäistä digimetsäläistä tulevat eri puolilta Suomea mm. Vantaalta, Imatralta, Jyväskylästä ja Pieksämäeltä. Opiskelijat ovat valtaosin erilaisissa metsäalan organisaatioissa viestinnän kanssa työskenteleviä metsäammattilaisia. Ryhmä kokoontui syksyn aikana kolme kertaa, opetteli Nettiradio Mikaelin juttujen tekemistä sekä äänen, kuvan ja videon editoimista.

7.4. Paltamon viestintälukio

Paltamon viestintälukiolaiset kävivät toimintavuonna päivän työpajassa Nettiradio Mikaelissa. Vuoden aikana syntyi myös muutamia julkaistuja juttuja YLEn serverille. Lukion rehtori Raili Kemppainen kertoo toiminnasta: Paltamon lukiossa viestintäpainotteisuus on työpajatyöskentelyssä tuonut digitaalisen radion käyttöön kokemusta, jota on pidetty esillä kaikille opiskelijoille ja opettajille.

Radiotoiminta, taittotyöskentely Kainuun Sanomien kanssa ja Ylen opintoradiotoiminta ja sen tavoitteellinen markkinointi monimuoto-opiskelun ja etäopiskelun oheismateriaalina ovat mielestäni hyvin vahvistaneet toisiaan. Lukiollamme käyneille opetusta ja viestintää seuranneille ryhmille Nettiradio Mikaelin toimintaa esitellään ja suositellaan yhtenä opetukseemme erinomaisesti liittyvänä prosessina.

7.5. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Yhteistyö Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa näkyi toimintavuonna koulutusyhteistyönä. Keväällä 2000 pidettiin mediatyöpaja Lieksassa, ja ensimmäisiä yhteistuotantoja suunniteltiin. Myös Outokummun viestintäkoulutuksiin liittyen on luotu yhteyksiä.

7.6. SAK

Yhteistyö SAK:n paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa käynnistyi vuonna 1999 ja jatkui tuotannollisena yhteistyönä vuonna 2000. SAK:n aluepalvelukeskuksen aluejohtaja Paula Kivivuori-Meri ja toimittaja Auli Kekkonen kuvaavat käytännön yhteistyötä:

Yhteistyön lähtökohtia
SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskuksen tavoitteena on olla edistämässä hankkeita, joilla kansalaisten ja työntekijöiden mahdollisuuksia toimia tietoyhteiskunnassa ja työelämässä edistetään. Lähtökohtana SAK:n ja Nettiradio Mikaelin yhteistyölle on sisältöjen tuottaminen työelämän aiheista laajan Internetissä "surffailevan" nuoren opiskelijajoukon lisäksi työelämäasioista kiinnostuneelle aikuiselle jäsenistölle.

Työelämäaiheiden periaatteita
Juttuaiheiden valinnassa on pidetty silmällä yleistä kiinnostavuutta, ajankohtaisuutta ja opinnollisuutta. Vuonna 2000 on juttuja tehty eri alojen ammattien esittelyn lisäksi mm. työuupumuksesta, muutoksiin vastaamisesta ja työn teettämiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Aiheiden käsittelyn lähtökohtiin kuuluu tasa-arvoisuus sekä työelämässä että sukupuolten välillä.

Haastattelupaikkojen valinnassa pyritään alueelliseen tasapainoon: Mikkelin lisäksi työpaikkajuttuja on käyty tekemässä mm. Pieksämäellä, Rantasalmella, Heinävedellä, Savonlinnassa ja Mäntyharjulla.

Juttuja tekee toimittaja Auli Kekkonen freelancer-pohjalta. Ammattijärjestöjen paikallisista edustajista koostuva nettiradiotyöryhmä toimii yhdyshenkilöinä ja avustaa työpaikkakontaktien järjestämisessä.

Mikaelin tekeminen tunnetuksi
Uusmedian tekeminen jäsenille tutuksi sekä sähköiseen viestintään liittyvien taitojen kehittäminen kuuluu aluepalvelukeskuksen tavoitteisiin. Kevään 2000 aikana järjestettiin työpaikka-aktiiveille sähköisen viestinnän kurssi, johon sisältyi tutustuminen Nettiradio Mikaeliin. Lisäksi Mikaelia on markkinoitu SAK:n organisaation kautta mm. Savonlinnan kevätmessuilla toukokuussa 2000 ja Uudenmaan viestintäpäivän yhteydessä elokuussa. SAK:n jäsenliittojen lehdissä on julkaistu esittelyjuttuja Nettiradio Mikaelista.

Nettiradio Mikaeli on tullut tutuksi useilla työpaikoilla vasta sen jälkeen, kun sieltä on haastateltu joitain työntekijöitä ja nämä ovat perehdyttäneet muut aiheeseen. Näin on käynyt myös työnantajapuolella.

7.7. Teollisuus ja työnantajat

Yritysten toiminnallisen ympäristön muutos / Teollisuusasiamies Jarmo Immonen Tietotekniikan avulla uudistetaan ja kehitetään yritystoimintaa ja parannetaan kilpailukykyä. Informaatioteknologian antamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on edellytyksenä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiselle.

Toimintatapojen muutokset eivät rajoitu vain yritysten sisäisiin tuotantoprosesseihin ja toimintaketjuihin. Sidosryhmien ja yhteistyöverkostojen kautta tapahtuva toimintaketjujen optimointi perustuu suurelta osin tietotekniikkaan.

Nyt eletään murrosvaihetta, joka tulee koskettamaan kaikkia yhteiskunnan toimintoja ja joka tulee perustumaan tietotekniikan mahdollistamaan kehitykseen. Tietoyhteiskuntakehityksessä tulee huomioida yritystoiminnan kehittämisen näkökulma.

Nettiradio Mikaelin toiminta mahdollistaa uudenlaista, tehokasta yritysviestintää, josta voi osaltaan muodostua Etelä-Savoon uutta sisällöntuotantoteollisuutta. On kehitettävä edelleen NRM:n perusosaamista, mutta lisäksi tulee hakea yrityskontakteja ja tuotteistaa osaamista kaupallisiksi tuotteiksi saakka. Eräs mahdollisuus on esimerkiksi toimitettujen yritysesittelyjen tuottaminen eteläsavolaisten yritysten markkinointitarpeisiin. Yrityselämän ja NRM:n yhteistyötä tulee lisätä kuluvana suunnittelukautena.

7.8. Etelä-Savon taidetoimikunta

Etelä-Savon taidetoimikunnan Taideverkossa -projekti (Taiteilijat Internetiin -projekti) sai rahoitusta 1.10. 1999 - 31.12. 2000. Hankkeen valmisteluvaiheessa yhteistyö oli varsin tiivistä. Alun perin tavoitteena oli yhdistää voimia virtuaaligallerian tuottamisessa.

Lainaus projektin loppuraportin johdanto-osasta:
Etelä-Savon taidetoimikunnan hakemus Euroopan unionin sosiaalirahaston-ohjelmiin liittyvässä "Taiteilijat Internetiin" -hankekuvauksen mukaan hankkeen tavoitteena oli:

· luoda tietotekniikkaa hyväksikäyttäen virtuaaliympäristöjä, jotka vahvistavat taiteilijoiden ja taidekäsityöläisten työskentelymahdollisuuksia sekä tekevät heidän töitään tunnetuksi.
· virtuaaliympäristöjen avulla ohjataan nuorten taiteilijoiden ammatillista kehitystä. · hanke voi synnyttää taiteen ja taideyritysten työpaikkoja ja kulttuurikohteita sekä vahvistaa aluetta kulttuuri- ja taideyrittämiselle otollisena alueena.

Projektipäällikkö Markku Kääriäinen kommentoi projektityöläisen arkea: Nettiradio Mikaelin tavoitteet ovat samansuuntaisia, joten meidän olisi pitänyt tehdä enemmän yhteistyötä kuin teimme (itse asiassa yhteistyö jäi aika minimaaliseksi). Se siitä tulee, kun yksinään yrittää tehdä kaiken, tarkoitan siis sitä, että en tainnut olla kovinkaan aktiivinen nimenomaan tiedottamisen suhteen. Mullahan ideana oli se, että kun saan jotain valmiiksi, niin siitä olisi jollain tapaa tiedotettu/tehty juttua Mikaeliin. ARTMATIC.netistähän oli ja olisi tuosta Käsi ja taide -osaprojektistakin voinut jotain olla, mutta pakkasivat nämä muut jutut niin päälle, ettei kaikkea ehtinyt edes ajattelemaan.

8. KANSAINVÄLISYYS

Englanninkielisessä juttutuotannossa oli aiempia vuosia hiljaisempaa, koska yhteyshenkilöt HKKK:ssa vaihtuivat. Jutuissa oli kuitenkin useita englanninkielisiä haastateltavia. Tällaisia juttukoosteita tuotettiin mm. Tedlara-projektiin (http://www.internetix.fi/tedlara) ja kansainvälisiin tapahtumiin sekä seminaareihin liittyen.

Nettiradio Mikaelissa kansainvälisyys näkyi toimintavuonna yhteistyönä Leonardo-rahoitteisessa Tedlara-projektissa, jota koordinoi englantilainen Dorset TEC -täydennyskoulutuskeskus yhdessä Bournemouthin yliopiston kanssa.

Kansainvälisinä vierailijoita kävi toimituksessamme, mm. Pietarin alueen työvoimahallinnon väki ja oppilaitosvieraita Tanskasta, Jerseyn saarilta, Aunuksen Karjalasta sekä useista muista maista. Kuntaliiton viime keväänä päättyneen LOCREGIS II -projektin päätösseminaariin Itävallan Eisenstadtiin kutsuttiin Päivi Kapiainen-Heiskanen vetämään seminaarin aloittanutta paneelikeskustelua.

9. TAPAHTUMAKALENTERI 2000

Tammikuu
4.1. Neuvottelut opintoradiotoiminnan kanssa Helsingissä. Fröjd, Kapiainen.
19.1. Otavan Opiston opettajat digitaalisen äänenkäsittelyn iltatyöpaja. Ojanpää.
20.1. Veej´jakaja Leaderin tiedotusryhmän kokous. Kapiainen.
21.1. Työkokous Digimetsä-hankkeen ja Savonlinnan yliopistokampuksen ihmisten
kanssa Mikkelissä.
24.1. Seija Ripatti (Otavan Opiston tv-linja) aloitti harjoittelun.
29.1. Demarivieraita Helsingistä tutustumassa toimintaan.

Helmikuu
7.2. Toimitusneuvoston kokous Mikkelissä
8.2. Itäsuomalaisen opintoradioverkoston kehittämisseminaari Mikkelissä
9.2. Juha Jukkara Kopiostosta käymässä.
9.2. Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä. Vuorela.
10.2. Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä. Vuorela.
14.2. Tampereen yliopistosta prof. Kaarle Nordenstreng (tiedotusopin laitos) ja Jorma Taskinen (täydennyskoulutuskeskus) neuvottelumatkalla Mikkelissä
14.2. Minna Riestola ja Päivi Koskivirta (Otavan Opiston tv-linja) harjoittelussa.
15.2. Toimituksen väki vierailulla Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa.
16.2. Heikki Manninen (Linkki-projekti) haastattelussa.
17.2. Valamon luostarissa ortodoksitoimijoiden Timiama-seminaari. Vuorela.
18.2. Markku Kääriäisen kanssa Kuopiossa: taidetoimikunta, ValoLaterna ja VB-keskus. Kapiainen.
21.2. Päivi Koskivirta (Otavan Opiston tv-linja) 2 vkon harjoitteluun.
21.2. Tiina Vahvaselkä toimitusharjoitteluun.
23.2. Opintoradiotoiminnan väki Helsingistä palaverissa Mikkelissä.
24.2. Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa allekirjoitetaan Savonlinnassa.
25.2. Oppilaanohjaajat vierailulla. Vuorela.
28.2. Katri Helminen ja Johanna Latvatalo (tv-linja) kuukauden harjoitteluun.
29.2. Lasipalatsin Nykyaika-näyttelyyn videoneuvotteluyhteys. Vuorela.

Maaliskuu
1.3. Lasipalatsin Nykyaika-näyttelyyn videoneuvotteluyhteys. Sarja.
2.3. Lasipalatsin Nykyaika-näyttelyyn videoneuvotteluyhteys. Vuorela.
3.3. Lasipalatsin Nykyaika-näyttelyyn videoneuvotteluyhteys. Vuorela.
6.3. Miika Kangaspunta (Otavan Opiston tv-linja) 4 vkon toimitusharjoitteluun.
8.3. Sitrassa neuvotteluissa. Vuorela.
13.3. Anna Silivanenko aloittaa TET-harjoittelun.
15.3. Yhteistyösopimuksen allekirjoitus Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikössä Nikkarilassa Pieksämäellä.
16.3. Pirjo Siiskonen MTKK:sta neuvottelussa Pusalla. 27.-28.3. Lieksassa, Joensuussa, Paltamossa ja Kajaanissa neuvottelumatkalla. Fröjd, Vuorela, Kapiainen.
28.3. Hotelli- ja ravintolatyöväenliiton vieraat (5) tutustumassa toimintaan.
30.-31.3. Savonlinnassa mediapaja (KVL) opiskelijoille. Karvonen, Ojanpää, Kapiainen.

Huhtikuu
6.-8.4. ITK-messut Hämeenlinnassa. Vuorela. 7.4. myös Fröjd ja Kapiainen.
11.4. Veej´jakajan allekirjoitustilaisuus maalaiskunnan valtuustosalissa.
13.-14.4 Kuntaliiton Locregis II -projektin päätösseminaarissa Eisenstadtissa Itävallassa Heikki Lunnaksen pyynnöstä. Kapiainen.
27.4. Vuorovaikutteisen median kurssin opiskelijat Pusalla Paukkulasta (MAMK). Vuorela.
27.-28.4. Savonlinnan KVL:n mediatyöpajan jälkimmäinen jakso. Ojanpää, Kapiainen.

Toukokuu
2.5. Neuvottelut rahoituksesta Anne Hämäläisen kanssa lääninhallituksessa. Fröjd, Linturi,
Kapiainen. 5.5. Journalistiliiton uusmediaseminaarissa Helsingissä alustamassa. Kapiainen.
6.-7.5. Savonlinnan kevätmessuilla Auli Kekkonen esittelemässä työelämätuotantoja.
10.-11.5. Digitaalisen videokuvauksen perusteita kouluttamassa toimitukselle Pekka Lepola.
13.5 Taidetoimikunnan taiteilijatapaaminen Rantasalmella. Alustus. Kapiainen.
15.5. Maaherran luona kertomassa projektin kuulumisia. Fröjd, Linturi, Kapiainen.
15.5. Minna Immonen (kuulovammaisten koulu) aloitti 2 vkon harjoittelun (kuvatietokanta).
15.5. Iida-Liisa Kalerva aloitti kahden viikon harjoittelun (kuvatietokanta).
17.5. Digimetsä-hankkeen sisältökoulutus Pieksämäellä. Kapiainen, Ojanpää.
24.5. Anne Hämäläinen Itä-Suomen lääninhallituksesta neuvottelussa Nettiradio Mikaelissa.
26.5. Heikki Laakso ja Anne Hämäläinen Itä-Suomen lääninhallituksesta neuvottelussa Nettiradio Mikaelissa.

Kesäkuu
2.6. Nina Kurki aloitti kesätyön (3 kk) toimitussihteerinä ja kouluttajana.
2.6. Petteri Piirainen (MAMK, Paukkula) aloitti kesätyön (2,5 kk) toimitusharjoittelijana.
3.-6.6. Tedlara-projektin kokous Mikkelissä. Osallistujia Isosta-Britanniasta, Hollannista, Kyprokselta ja Portugalista. Kapiainen, Piirainen.
8.-9.6. Opintoradiotoiminnan kesäpäivät Turun saaristossa. Fröjd, Kurki, Ojanpää.
16.6. Neuvottelu Helsingissä: Heikki Laakso, Ismo Silvo, Jorma Pilke, Hannu Linturi.
30.6. Kirsti Vuorela siirtyy muihin tehtäviin.

Elokuu
11.8. Petteri Piiraisen viimeinen työpäivä.
17.8. Työkokous Digimetsä-hankkeen ja Savonlinnan yliopistokampuksen väen kanssa.
18.8. Jaakko Oranen aloittaa media-assistenttiharjoittelijana (5 kk).
22.8. Vierailulla: Heikki Lunnas Kuntaliitosta, Johanna Jalkanen ja Pekka Uotila.
30.8. Projektihakemuksen 2. versio lääninhallitukseen.
31.8. Nina Kurjen kesätyö päättyy.

Syyskuu
19.9. Savonlinnassa työkokouksessa.
21.9. PYK:n 30-vuotisjuhlaseminaari.
23. ja 25.9. Jokioisissa ja Tammelassa Tedlara-haastatteluja. Kapiainen.
27.9. TE-keskuksen pietarilaisvieraita Vilja Siiskosen opastuksella vierailulla. Kapiainen.

Lokakuu
9.10. Digimetsä-hanke järjesti savusaunaillan. Alussa lehdistötilaisuus hankkeeseen liittyen. Pilke, tiimi.
11.10. Kuntaliitosta Simo Tanner brittivieraansa kanssa tutustumassa. Kapiainen.
11.10. Tavoite 1-ohjelman toteuttamisesta seminaari Mikkelissä. Kapiainen.
12.10. Kuntaliiton tilaisuus Journalistiliiton jäsenille Mikkelissä. Kapiainen.
15.10. Tommi Lempinen aloitti projektissa työsuhteessa.
19.10. Digimetsä-opiskelijat Mikkelissä. Kapiainen.
23.10. eOppimisen klusteri Suomeen -seminaarissa Dipolissa Kapiainen.
30.-31.10. Sisältötuotannostako itäsuomalainen vahvuus -seminaari Kuopiossa. Kapiainen, Fröjd, Pilke

Marraskuu
1.11. YLE:n ohjelmajohtaja Ismo Silvo ja opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke Mikkelin kaupungin vieraina ja tutustumassa Nettiradio Mikaelin toimintaan.
2.11. Ari Nieminen aloittaa EnterNetStopissa ja Nettiradio Mikaelissa media-assistenttiharjoittelijana.
6.11. Nettiradioseminaari Savonlinnassa KVL:n tiloissa. Osallistujia itäsuomalaisesta verkostosta.
10.11. Helsingin yliopiston maaseudun osuustoiminnan opintoverkostohankkeen päätösseminaari. Kapiainen.
14.11. Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen hollantilaisvieraat tutustumassa. Kapiainen.
17.11. Neuvottelu Mikpoli-hankkeen kanssa yhteistyöstä.
24.11. Verkkojournalismin seuran kokous Nettiradio Mikaelissa. Kapiainen.
24.-25.11. CREO-messut Helsingissä. Markku Pelkonen mukana opintoradiotoiminnan standillä.
27.11. MAI:n datanomiopiskelijoita (22) tutustumassa Mauno Kedon johdolla. Kapiainen.
27.11. ProJob-messuihin liittyen Etelä-Savo nyt ja tulevaisuudessa -seminaari. Kapiainen.
27.11. Mikkelin maalaiskunnan henkilökunnan juhla. Oranen, Kapiainen.
29.11. Nettiradio Mikaelin ESR-rahoituspäätös vuosille 2000-2001.
29.11. Neuvottelut yhteistyöstä IMT-hankekokonaisuuden kanssa. Kapiainen.
30.11. Savonlinnasta Markku Pelkonen ja Jorma Enkenberg neuvotteluissa.
30.11. Avoimet ovet glögitarjoilun kera.

Joulukuu
1.12. Tuomo Karvinen aloitti projektissa työsuhteessa (60%).
1.12. Ville Häkkinen aloitti media-assistenttiharjoittelijana.
5.12. Opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilkkeen kanssa neuvottelut Kuopiossa 13-16. Kapiainen.
8.12. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden täydennyskoulutuspalveluyksikön vetäjä Eero Tervo yhteistyöneuvotteluissa. Kapiainen.
11.12. Cityfolkhögskolanin rehtori Henrik von Pfaler ja Diktyonin koulutuspäällikkö Matts Granö neuvottelemassa nettiradiokonseptin soveltamisesta suomenruotsalaisten käyttöön.

Alkuun