Nettiradio Mikaeli
Toimintakertomus 2001

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

ESIPUHE

Vuonna 2001 Nettiradio Mikaeli verkostoitui itäsuomalaisittain, manageroi avustajakuntaa, oli puhaltamassa henkeä alueellisiin mediapajoihin sekä julkaisi viikottain uuden verkkomediajuttukoosteen. Yhteistyökumppanina jatkoi Yleisradion multiradio ja sen rinnalla merkittävän roolin sai vuoden mittaan rakentunut itäsuomalainen verkkomediaverkosto.

Videotuotannoilla oli näyttävä rooli toimintavuoden aikana. Vuoden alusta saakka tuotettiin yksi videojuttu etupäässä eteläsavolaisista kulttuuri- ja yrittäjäpersoonista. Valtakunnallistakin julkisuutta saivat kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettua mediavirtaa webissä - lähetystä, joiden myötä norppa- ja energiaseminaareja pääsi seuraamaan reaaliajassa Internetin välityksellä.

Yhteistyösopimusta Yleisradion kanssa jatkettiin keväällä vuoden 2003 loppuun saakka. Lisäksi vireille laitettiin syksyllä yhteistyösopimuksen laatiminen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa niin, että sopimus kattaa yhteistyön outokumpulaisten ja lieksalaisten verkoston jäsenten kanssa.

Itäsuomalaisen verkkomediaverkoston toiminta käynnistyi ja lujittui toden teolla. Helmikuussa järjestetty mediaseminaari keräsi Mikkeliin liki 80 ihmistä. Verkosto kokoontui vuoden mittaan multiradion kehittämisseminaarissa ja tutustui IS-Centerin toimintaan Kajaanissa. Ns. kahdenvälisiä kehittämisneuvotteluja pidettiin verkoston jäsenten kanssa niin keväällä kuin syksylläkin.

Verkkomedian rahoituspohjana oli toimintavuonna Uusmedian sisältöohjelman kehyksestä myönnetty ESR-rahoitus (2.2. osaamisen kehittäminen). Sen lisäksi EAKR-hanke jatkui Savonlinnan yliopistokampuksella syyskuun loppuun saakka.

Koulutuksissa pääpaino siirtyi Matti Markkasen vahvan panoksen myötä videoon, ja mm. MAMK:n Nikkarilassa Pieksämäellä syntyivät ensimmäiset nettivideot. Avustajakunnalle videokoulutuksia tarjottiin keväällä ja syksyllä kolmiosaisena kokonaisuutena. Lisäksi ensimmäisen tekstianalyysikurssin veti Anna Karhu KVL:stä. Tekstin rakenne ja analyysi olivat esillä muutenkin toimitussihteeri-kouluttajien Tuula Huovialan ja syksystä Tiina Toivakan päivittäisen työn osana.

Toimitus jatkoi viikottaisia juttupäivityksiä toimintavuoden ajan ilman taukoja. Uusia juttuja siirtyi YLEn opintoradion verkkoportaaliin 4-6 viikottain. Jutut syntyivät ydintiimin, yhteistyökumppaneiden, toimitusharjoittelijoiden ja palkkiopohjaisten avustajien voimin. Toimintavuoden aikana avustajat käynnistivät omia toiminimiään ja liittyivät jäseniksi osuuskuntiin.

Tuotekehityksenä julkistettiin huhtikuussa FreePress-tiedotetietokantapalvelu (http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/freepress/), jonka välityksellä tiedottajat voivat lähettää aineistoja suoraan liki 100 toimittajan sähköposteihin. Palvelu löysi pian vakituisen käyttäjäkunnan eteläsavolaisista tiedottajista. Toimittajia puolestaan rekisteröityi mukaan eri puolilta maata. Keväällä toteutettiin myös ensimmäinen nettikirja ja kesällä alkoi mikkeliläisperheen purjehdusseikkailu vuorovaikutteisena nettipäiväkirjana. Syksyllä valmistui nettinovelleille oma portaali.

Toimintavuosi vakiinnutti Nettiradio Mikaelin toimintaa verkostoitumis- ja koulutushankkeena, joka tuottaa valtakunnallisesti kiinnostavaa verkkomediaa.

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE

1.         Taustatiedot
1.1.      Harjoitustoimituksen ja Savonlinnan mediapajan perustamishanke (EAKR)
1.2.      Itäsuomalainen, opinnollinen verkkomediaverkostohanke (ESR)
1.2.1.   Itäsuomalainen verkostoituminen
1.2.2.   Sisällöntuotanto
1.2.3.   Sisällöntuottajien kouluttaminen ja managerointi
1.2.4.   Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen
1.2.5.   Viestinnän yliopistollisen koulutuksen kehittämisessä mukana olo
1.2.6.   Työelämätoimijoiden ja järjestöjen viestinnän tarpeisiin vastaaminen

2.         Hallinto
2.1.      Itäsuomalainen verkkomediaverkosto
2.2.      Ohjausryhmä
2.3.      Yhteistyösopimukset
2.3.1.   Joensuun yliopisto
2.3.2.   Mikkelin ammattikorkeakoulu
2.3.3.   Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

3.         Toimitus
3.1.      Juttu- ja nettivideotuotanto
3.1.1.   Viikottainen nettivideotuotanto
3.1.2.   Mediavirtaa webissä -lähetykset
3.2.      Koulutukset
3.3.      Ydintoimitus
3.4.      Palkkiopohjaiset avustajasopimukset
3.5.      YLEn multiradio
3.6.      Budjetti
3.7.      Markkinointi ja tiedotus
3.7.1.   Freeseminaari
3.7.2.   FreePress-tiedotetietokantapalvelu
3.8.      Tutkimus
3.9.      Käyttäjät

4.         Toiminta-ajatus
4.1.      Lähetysvirrasta yksilölliseen palveluun
4.2.      Yhdensuuntaisesta vuorovaikutteiseen
4.3.      Äänimaisemasta multiradioksi
4.4.      Aikaansidotusta ajankohdasta riippumattomaan
4.5.      Paikallisesta maailmanlaajuiseen
4.6.      Teknologiapainotteisuudesta tukipalveluihin

5.         Ohjelmisto

6.         Yhteistyöhankkeet
6.1.      Joensuun yliopiston Savonlinnan OKL ja KVL
6.2.      Joensuun yliopiston avoin yliopisto
6.3.      Mikkeli ammattikorkeakoulu
6.3.1.   MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila)
6.3.2.   MAMK:n kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikkö
6.4.      Paltamon viestintälukio
6.5.      Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
6.6.      SAK
6.7.      TT

7.         Kansainvälisyys

Tapahtumakalenteri
Freeseminaarin 16.2.2001 ohjelma
Avustajien ja harjoittelijoiden omia tarinoita

Kuvagalleria


1. Taustatiedot

Nettiradio Mikaeli toimii verkostoitumis- ja koulutushankkeena, joka toimittaa itäsuomalaista, opinnollista, ei-kaupallista verkkomediaa oppilaitos- ja järjestötoimijoiden yhteistyöverkoston kanssa (http://www.yle.fi/mikaeli/). Aihealueita ovat mm. opetus, tutkimus, yrittäjyys, työelämä, maaseudun kehittäminen, arvot ja kulttuuri.

Nettiradio Mikaelin ydintoimitus sijaitsee Mikkelissä ja sen yhteyteen on luotu monipuolinen digitaalisen äänen, kuvan ja videon editoinnin mahdollistava harjoitustoimitus, joka palvelee monipuolisesti alueen oppilaitosten, järjestöjen sekä rinnakkaisprojektien koulutus- ja tiedotustarpeita. Eteläsavolaiset mediapajat toimivat Savonlinnan yliopistokampuksella ja MAMK:n metsätalouden koulutusyksikössä Pieksämäen Nikkarilassa. Lisäksi Nettiradio Mikaelilla on yhteistyöverkostoa neljässä itäsuomalaisessa maakunnassa niin, että toiminta tukee alueellista viestinnän koulutusta ja uusien koulutusmallien kehittämistä. Kunkin maakunnan toimijat määrittävät omat tavoitteensa ja varmistavat rahoituspohjan mediapajojensa toiminnalle. Toimintavuonna päästiin konkreettiseen suunnittelutyöhön Outokummun Oppimiskeskuksen, Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Lieksan osastossa sekä Kajaanin IS-Centerin kanssa.

Yleisradion multiradio takaa toiminnalle edellytykset tarjoamalla valtakunnallisen jakelukanavan, teknistä tukea, koulutusta, verkostoitumista sekä lisää mukanaolollaan alueellista näkyvyyttä (http://www.yle.fi/multiradio/).

Taustatietoa rahoituspohjasta

Nettiradio Mikaeli käynnistyi Yleisradion opintoradiotoiminnan ja Etelä-Savon monimediaverkoston - ESMOn - yhteistyöhankkeena 26.5.1998. Alkuvaiheessa tavoitteena oli toimia eteläsavolaisten tietoyhteiskuntahankkeiden tiedotus- ja markkinointikanavana. Tuotannollisissa linjauksissa lähdettiin heti alusta alkaen tavoittelemaan alueellisesti toteutettuja, valtakunnallisesti kiinnostavia aihepiirejä. Hanke sai rahoitusta konseptin kehittämiseen ja verkkomedian toimittamiseen vuosina1998-1999, tavoite 6 -ohjelmasta (2.3. osaamista edistävän yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen).

Joulukuun lopussa 1999 Nettiradio Mikaeli sai EAKR-rahoituksen, jonka varassa pystyttiin investoimaan riittävään tuotantolaitteistoon ja ohjelmistoihin sekä perustettua mediapaja Savonlinnan yliopistokampukselle. Samaan aikaan rahoituksen sai myös Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö Nikkarila Pieksämäelle oman mediapajansa perustamiseen ja ns. digimetsäkoulutusmallin luomiseen. Vuonna 2001 EAKR-rahoitusta oli jäljellä Savonlinnan yliopistokampuksen mediapajan vetäjän palkkaukseen syyskuun loppuun saakka.

Vuoden 2000 aikana esitettiin toiveita, että Nettiradio Mikaeli muuttuisi konseptin levittämishankkeeksi ja mukaan tulisivat muut itäsuomalaiset maakunnat. Idea ns. itäsuomalaisesta hankkeesta hyväksyttiin ISMO-työryhmän kokouksessa, jonka jälkeen verkostoitumishankkeen suunnittelu alkoi. Tavoitteena oli yhteisen koulutus- ja tuotantomallin kehittäminen sekä viestinnän koulutusten suunnittelun ja toteutuksen tukeminen niin, että Itä-Suomeen viestinnän koulutustarjonta monipuolistuisi.

Maaliskuun lopussa 2000 jätettiin tavoite 1 -ohjelmaan ESR-rahoitusanomus, ja siihen saatiin rahoituspäätös marraskuun lopussa. ESR-rahoitus takasi itäsuomalaisen verkostoitumistyön alkamisen. Samalla mukaan tulivat viikottainen nettivideotuotanto ja videostriiming-lähetyskokeilut. Videotuotantojen myötä yhteistyö MAMK:n IMT-keskuksen kanssa muuttui tiiviiksi käytännön tasolla.

1.1. Harjoitustoimituksen ja Savonlinnan mediapajan perustamishanke (EAKR)

Nettiradio Mikaeli/Laajennus Savonlinnaan ja harjoitustoimituksen perustaminen -hanke sai rahoituspäätöksen 21.12.1999 tavoite 6 -ohjelman toimenpidekokonaisuudesta 1.6. "Tietoverkkopalvelujen kehittäminen". Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nettiradio Mikaelin harjoitustoimituksina toimivien mediapajojen toimintaa Savonlinnassa ja Mikkelissä. Mukana kehitystyössä on ollut vahvasti YLEn multirado. Hanke päättyi syyskuussa 2001.

Ohessa lyhennelmä projektin loppuraportista:

Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä

Nettiradio Mikaeli mahdollistaa ammattitaitoisten, digitaalista mediaa hallitsevien ihmisten kouluttautumisen verkkomedian tekemiseen osana omia opintojaan ja sitä kautta kehittää Etelä-Savoon uutta osaamista ja uusmediatuotteita, joiden pohjalta syntyy alueellista profiloitumista sisällöntuotannon maakuntana. EAKR-rahoituksella koulutustoiminnalle saatiin luotua kilpailukykyiset tuotanto-olosuhteet.

Taustana EAKR-rahoitusanomukselle oli teknisen laiteympäristön puutteellisuus: projektin käytössä olleiden laitteistojen ja ohjelmien kapasiteetti ei riittänyt äänen-, kuvan- ja videokuvan käsittelyyn. Samaan aikaan savonlinnalaisilta ja pieksämäkeläisiltä yhteistyökumppaneilta puuttui riittävä infrastruktuuri verkkomediapajojen sitomiseksi osaksi omaa toimintaansa.

Projektin tavoitteena oli hankkia asianmukainen laite- ja ohjelmistokanta Nettiradio Mikaelin ydintoimituksen käyttöön Mikkeliin ja perustaa itsenäinen mediapaja osaksi Joensuun yliopiston Savonlinnan yliopistokampusta. Hankerahoituksen hakeminen ja rahoituksen laajuus perustuivat Savonlinnan kampuksen toimijoiden toiveisiin. Samaan aikaan ideoitiin MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö, Nikkarilan, kanssa Digimetsä-hanke (EAKR) Pieksämäelle.

Laiteinfrastruktuutin kehittäminen:

Hankerahoituksella luotiin mediapaja Savonlinnan yliopistokampukselle opiskelijoiden, opettajien ja muiden kiinnostuneiden käyttöön sekä hankittiin työvälineet ja ohjelmistot Mikkelin ydintoimituksen ja avustajakunnan käyttöön. Vuoden 2001 alussa Yleisradion multiradio sijoitti Nettiradio Mikaeliin kuvaaja-leikkaaja Matti Markkasen TV2:stä. Samaan aikaan aloitettiin viikottainen videotuotanto EAKR-projektin rahoituksella hankituilla kameroilla, editointiyksiköillä ja -ohjelmilla yhdessä avustajien ja toimitusharjoittelijoiden kanssa.

Henkilöresurssit:

Joensuun yliopisto palkkasi projektiin tuottaja-kouluttajan, joka ohjasi mediapajan opiskelijoita, opettajia ja muita kiinnostuneita sekä tuotti viikottain verkkomedia-aineistoja. Vuoden vaihteessa 2001 tehtävään siirtyi Minna Surakka, jonka työsopimusta jatkettiin projektin saatua jatkoaikaa syyskuun 2001 loppuun saakka. Savonlinnassa teknistä tukea mediapajan toiminnalle ovat antaneet Jorma Nyrhinen (OKL) ja Arja Parviainen (KVL). Nettiradio Mikaelin ohjausryhmässä ovat olleet mukana Jorma Enkenberg (OKL) ja Anna Karhu (KVL). Lisäksi korvaamattomana taustatukena on toiminut OKL:n suomen kielen dosentti Tuomo Jämsä, joka on tuottanut laajoja kokonaisuuksia opiskelijoidensa kanssa.

Palkattomia harjoittelupaikkoja projekti tarjosi sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Harjoittelijavoimin syntyi myös tuotekehitystä, kuten juttutietokanta. Lisäksi kuvatietokantaa päivitettiin merkittävästi.

Vuonna 2001 projekti työllisti Savonlinnassa Minna Surakan ja työpäiviä kertyi kaikkiaan 198. Laskelmissa ei ole otettu huomioon juttutuotannosta kertyneitä opiskelijoiden ja opettajien työpäiviä eikä koulutus- ja ohjauspäiviä, koska toiminta on ollut päivittäistä ja koskenut Savonlinnassa kymmeniä ihmisiä.

Minna Surakka kuvaa työllisyysvaikutuksia Savonlinnan kampuksen mediapajan vetäjän näkökulmasta: "mediapaja on tarjonnut hyvän harjoittelupaikan viestintäalan työstä kiinnostuneille: henkilökohtaista opastusta, julkaisukanavan ja mahdollisuuden osallistua Mikkelissä ja Savonlinnassa järjestettyihin koulutuksiin ja seminaareihin. Periaatteessa tätä kautta voi siis ponnistaa vaikka mihin".

Teknologian hyväksikäyttö

Hankkeen myötä Nettiradio Mikaelin tuotantoketjuun on saatu mukaan digitaalisen videokuvan hyödyntämismahdollisuus sekä lähetysvirta webbissä -kokeilut. Digitaalisen radion ja tv:n tuotannon laajentuminen maakuntiin tuo mukanaan huikeat hyödyntämismahdollisuudet uuden teknologisen infrastruktuurin hyödyntämiselle.

Minna Surakka kuvaa Savonlinnan kampuksen tilannetta: "hanke on rohkaissut kampuksen henkilökuntaa tutustumaan sähköiseen mediaan ja kokeilemaan uusia tapoja tuottaa opetusmateriaalia. Hankkeen myötä myös henkilökunnan ja opiskelijoiden ymmärrys uusmedian hyötykäytön mahdollisuuksista ja rajoituksista on lisääntynyt. Kansainvälisen viestinnän laitos haluaa jatkossakin tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden hyödyntää uutta tekniikkaa opinnoissaan ja hankkia työelämässä vaadittavat tekniset taidot. Tätä varten laitos on hakenut rahaa AV-viestintähankeeseen, johon kuuluvat tv-kääntäminen, etätulkkaus ja sisällön tuottaminen sähköiseen mediaan. Opettajankoulutuslaitos taas aikoo kehittää e-opetusta ja e-oppimisen tutkimusta. Vireillä on myös hanke kampuksen mediakeskuksesta, joka tarjoaisi tarvittavat palvelimet ja teknisen tuen sisällön tuottamiseksi tietoverkkoihin".

Leviämismahdollisuudet

Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä YLEn opintoradion kanssa. Yhteistyö Yleisradion kanssa on mahdollistanut hankkeelle entistä vahvemman valtakunnallisen ulottuvuuden myös liikkuvan kuvan puolella. Jakelukanavanaan Internetiä käyttävä verkkomedia leviää kätevästi myös kansainvälisesti ilman erillisresurssointia. Englanninkielisiä juttutuotantoja syntyi EAKR-hankkeessa joitakin mm. Savonlinnan kampuksen kansainvälisten vieraiden haastatteluista.

Savonlinnassa merkittäväksi koettiin myös hankkeen näkyminen. Mediapajassa vieraili runsaasti tutustujia, eri koulutuksiin osallistujia ja muita kampuksella piipahtaneita vierailijoita. Mediapajassa työskentely on osa useita koulutuskokonaisuuksia jatkossa, kunhan käytössä ovat riittävät ohjaajavoimat. Hanke tuki Savonlinnan yksiköiden opiskelijarekrytointia ja edesauttoi yhteisöjen verkostoitumista toiminnan tasolla. Hanke edesauttoi myös osaltaan Savonlinnan yksiköiden osaamisen näkymistä muualla maata.

Verkostovaikutukset

Hanke on pyrkinyt lisäämään eteläsavolaista yhteistyötä. Yhteydet mm. Savonlinnan yliopistokampuksen ja Pieksämäellä sijaitsevan MAMK:n metsätalouden koulutusyksikön välillä muuttuivat toimintavuonna jatkuvaksi suunnitteluyhteistyöksi. Lisäksi yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen vetäjien kanssa on tiivistynyt yhteisten tuotantojen myötä.

Yhteistyö maakunnassa toimivien oppilaitosten kanssa on ollut varsin luontevaa. Yksi Nettiradio Mikaelin painopistealueista on opetus ja tutkimus. Savonlinnassa sijaitsevat yliopistoyksiköt tuottavat luontaisesti kiinnostavia aineistoja ja juttujen aiheita näistä aihepiireistä. Nettiradio Mikaeli koulutti ennen projektin aloittamista yksiköiden opiskelijoita ja opettajia viikonloppuja kestäneissä työpajoissa, mutta pian kävi ilmi, että välimatkojen ja joustavan työskentelyrytmin takaamiseksi oman mediapajan perustaminen on välttämätöntä. Mediapaja on osaltaan lisännyt Savonlinnan kampuksen laitosten yhteistyötä arjessa.

Nettiradio Mikaelilla ja Yleisradion opintoradiolla on yksinoikeus julkaista jutut Internet-verkossa. Tekijöitä kannustetaan versioimaan juttujensa aineistoja eri ostajille muihin joukkotiedotusvälineisiin. Projektin erityisiä vahvuuksia ovat olleet mukana olevien tahojen voimakas sitoutuminen ja ihmisten aktivoituminen oppimaan "learning by doing" -mediapajoissa, joissa henkilökohtaisen ohjauksen ansiosta pelot "kasvojen menettämisestä" ovat karisseet.

Työnjako ja vastuukysymyksien toimivuus

Projektia hallinnoi Otavan Opisto / Mikkelin maalaiskunta ja 1.1.2001 alkaen Mikkelin kaupunki. Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa solmittiin 24.2.2000 niin, että yhteistyökumppanina oli myös Yleisradio.

Sopimukseen liittyvässä liiteasiakirjassa sovittiin työnjaosta ja vastuukysymyksistä seuraavaa: "hankkeen tarkoituksena on edistää harjoitustoimituksen perustamista Joensuun yliopiston Savonlinnan yksiköiden yhteyteen. Joensuun yliopisto palkkaa hankkeeseen kouluttaja-suunnittelijan. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos antaa hankkeen käyttöön tarvittavat tilat ja vastaa Savonlinnan harjoitustoimituksen tietoliikennekuluista".

Projektin innovatiiviset elementit

Projekti sai ainutlaatuisia kokemuksia mediapajatoiminnan käynnistämisestä yliopistossa. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys korostui oletettuakin enemmän projektin myötä. Hankkeessa oivallettiin, että ihmiset on mahdollista aktivoida tuottamaan verkkomediasisältöjä, mikäli heillä on varmuus siitä, että ohjausta saa oman lähtötasonsa mukaan kiireettömästi tutussa ympäristössä eikä teknisestä osaamisesta tule kynnyskysymystä. Käytännön työprosessissa tämä on merkinnyt sitä, että Savonlinnan mediapajan vetäjät ovat myös editoineet juttuja valmiiksi, mikäli asiantuntijoilla ei siihen ole ollut aikaa tai aitoa kiinnostusta. Opiskelijoiden kannalta on ollut tärkeää päästä käyttämään laitteita myös omalla ajalla.

Mitä pysyvää saatiin aikaan projektin päättymisen jälkeen

Nettiradio Mikaelin koulutusmallista tuli osa Savonlinnan kampuksen viestinnän koulutusjaksoja. Samoin mediapajan käyttö lisääntyi siinä määrin, että kansainvälisen viestinnän laitos laati erillishankkeen kehittääkseen Kääntäjien ja tulkkien AV-koulutusta ja taatakseen pajan toiminnan ja laitekannan päivittymisen sekä kehittämisen myös tulevaisuudessa.

Nettiradio Mikaelin mediapajojen toimintamalli on helposti siirrettävissä etenkin oppilaitoksia hyödyntämään. PK-yrityksille verkkomedian tuottaminen voi tulevaisuudessa lisätä tiedottamiseen uusia malleja.

Projektin heikkoudet, ongelmat projektin toteutuksessa

Projektissa kohtasi kaksi erilaista hallintokulttuuria: kunnallinen taloushallinto ja yliopistobyrokratia. Hanketta toteutettaessa jouduttiin etsimään uusia yhteisiä, hyviä käytäntöjä molempien byrokratioiden ehdoilla projektin hallinnointiin, mikä oli varsin opettavainen kokemus. Toisaalta projektipartnereiden keskinäinen luottamus oli niin vakaalla pohjalla, että yhteiset hallinnolliset käytännöt löytyivät yllättävän kivuttomasti ja nopeasti.

Jatkossa vastaaviin hankkeisiin kannattaa sisällyttää matkabudjetti, mikäli oletetaan projektin myös luovan aitoja yhteistyösuhteita ja verkostoivat toimijoita. Myös verkkomedian juttutuotanto edellyttää matkakulujen hoitamista niin projektin työntekijöiden kuin opiskelijoiden juttumatkojen matkakulujen kattamiseen.

Lyhytkestoisen projektin menestyksekäs toteuttaminen oli ylipäätään mahdollista, koska OKL:stä ja KVL:stä löytyi pätevät vetäjät mediapajaan. Tutut vetäjät ilmeisesti saivat aikaan ruohonjuuritason innostuksen mediapajan käytössä ja pystyivät näin ottamaan nopeasti mukaan niin opiskelijat kuin opettajatkin. Lisäksi projektin käytännöt ja koulutusmallit jäävät elämään laitosten arjessa projektin päätyttyä helpommin kuin määräaikaisten, ulkopuolelta tulevien projektityöntekijöiden kautta. Hankkeen pohjalta voi suositella nopeatempoisissa infra- ja käyttöönottohankkeissa vastaavanlaista käytäntöä.

1.2. Itäsuomalainen, opinnollinen verkkomediaverkostohanke (ESR)

Itäsuomalainen neljän maakunnan yhteinen verkostoitumis- ja koulutushanke, joka tuottaa viikottaista verkkomediaa sai rahoituspäätöksen 29.11.2000. "Neljän maakunnan opinnollinen ei-kaupallinen verkkomedia - Nettiradio Mikaeli" -hanke ajoittui rahoituspäätöksen mukaan ajalle 1.4.2000-30.12.2001 Itä-Suomen Tavoite 1 -ohjelmasta, toimenpidekokonaisuudesta 2.2. osaamispääoman kehittäminen. Hanke käynnistyi täysimittaisesti 1.12.2000 rahoituspäätöksen varmistuttua.

Nettiradio Mikaeli tuottaa viikottain päivitettävään verkkomediaan (http://www.yle.fi/mikaeli/) 3-6 uutta ohjelmakokonaisuutta (ääntä, tekstiä, kuvia, nettivideota ja hypermedian ominaisuuksia hyödyntäen). Sisällöntuottajina toimivat itäsuomalaisen verkkomediaverkostossa mukana olevissa oppilaitoksissa sijaitsevat mediatyöpajat neljän maakunnan alueella, avustajat, toimitusharjoittelijat sekä ydintiimi. Toiminta on osa oppilaitosten viestinnän koulutustarjontaa sekä tarjoaa "learning-by-doing"-koulutusmuodon ja palkkiopohjaisia toimeksiantoja freelancetoimittajiksi ja sisällöntuottajiksi aikoville aikuisille tietotyöläisille.

Savonlinnassa ja Mikkelissä toimituksellisena infrastruktuurina hyödynnetään EAKR-projektilla luotua laite- ja ohjelmistokantaa. Teknisessä tuotekehitystyössä nojaudutaan YLEn opintoradion tuotekehitystyöhön sekä hyödynnetään synergioita MAMK:n IMT-keskuksen kanssa.

1.2.1. Itäsuomalainen verkostoituminen

Projekti koostuu opinnollisen ei-kaupallisen verkkomedian tuottamisesta kiinnostuneiden itäsuomalaisten toimijoiden vapaamuotoisesta verkostosta, jossa kullakin on oma vastuualueensa ja Nettiradio Mikaelilla tarjottavana oma lisäarvonsa sekä valmiit portaalipalvelut, luotu brandi ja jakelukanava. Itäsuomalainen verkosto rakentuu eteläsavolaisten toimijoiden kokemusten pohjalta ja kattaa kaikki neljä maakuntaa.

1.2.2. Sisällöntuotanto

Journalistisen verkkomedian sisällöntuotanto lisää omalta osaltaan itäsuomalaista näkyvyyttä tietoverkoissa. Verkkomedian toiminta-ajatuksena on käsitellä paikallisia aiheita valtakunnallisesti kiinnostavasti. Erityisen mielenkiinnon kohteena on Itä-Suomessa tehtävä soveltava tutkimus sekä verkko-oppimisympäristöihin tuotetut sisällöt.

Tekninen tuotekehitys- ja sovellustyö toteutetaan yhteistyössä Yleisradion kanssa niin, että Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen synergiat tulevat hyödynnettyä. Pedagogisesta kehitystyöstä ja tutkimuksesta vastaavat Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö.

1.2.3. Sisällöntuottajien kouluttaminen ja managerointi

Sisällöntuottajien koulutus ja managerointi edesauttavat uuden ammattikunnan muodostumista ja parantavat koulutettujen ihmisten kilpailukykyä. Projektin luoman sateenvarjon alla kypsyy yrityspohjaista sisällöntuotantoa myös valtakunnallisille toimeksiantajille, kuten YLElle ja aikakauslehdille. Hanke hyödyntää tarvittaessa jatkossa myös HKKK/NBC Mikkeli -yrityshautomon luomia mahdollisuuksia. Avustajien omien kommenttien mukaan Nettiradio Mikaeli toimii heitä palvelevana freelancetoimittajahautomona.

1.2.4. Oppilaitosten viestinnän koulutusten kehittämisen tukeminen

Itä-Suomessa ei ole varsinaista journalistikoulutusta, vaikka lähivuosina eri mediat arvioivat tarvitsevansa alalle runsaasti uusia ihmisiä. Hanke tukee oppilaitosten viestintäkoulutusten kehittämistyötä mediapajaverkoston sekä luodun koulutusmallin avulla. Tässä kehitystyössä ovat mukana mm. Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus, Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö Pieksämäellä, Paltamon viestintälukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Otavan Opisto.

1.2.5. Viestinnän yliopistollisen koulutuksen kehittämisessä mukana olo

Maakunnassa ei ole yliopistollista journalistikoulutusta, vaikka tarvetta sille onkin. Projekti pyrkii osaltaan tuomaan yhteen toimijoita, joiden yhteistyönä uusia koulutusmalleja voisi syntyä. Yhteistyö Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen kanssa sekä Tampereen yliopiston mediakasvatuksen opintokokonaisuuteen liittyvät tähän verkostoitumistyöhön. Varsinainen kehittämistyö rahoitetaan erillisrahoituksella.

1.2.6. Työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnän tarpeisiin vastaaminen

Hanke pyrkii vastaamaan työelämätoimijoiden sekä järjestöjen viestinnällisiin koulutustarpeisiin sekä sisällöntuotantoon liittyviin kehitystarpeisiin. Yhteistyökumppaneina ovat mm. SAK ja TT sekä Joensuun yliopiston avoin yliopisto omien erillissuunnitelmiensa pohjalta.


2 HALLINTO

Nettiradio Mikaelia hallinnoi Mikkelin kaupunki osana Otavan Opiston hankkeita. Projektin toimintatason on mahdollistanut tuki YLEn multiradiolta. Nettiradio Mikaelin itäsuomalaisella verkostolla on oma kokouskäytäntönsä, joka koostuu kahdenvälisistä neuvotteluista 1-2 vuodessa sekä yhteisistä, vapaamuotoisista tapaamisesta sekä seminaareista.

2.1. Itäsuomalainen verkkomediaverkosto

Vuonna 2001 verkkomediaverkostossa oli toimijoita kaikista neljästä itäsuomalaisesta maakunnasta. Toiminnassa olivat mukana käytännön tasolla:

Kainuu:

Pohjois-Karjala:

Pohjois-Savo:

Etelä-Savo:

2.2. Ohjausryhmä 2001

Ohjausryhmässä on Etelä-Savon maakunnan edustajina Yleisradion ja Nettiradio Mikaelin yhteistyökumppaneita, kuten Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen sekä kansainvälisen viestinnän laitoksen edustaja ja Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön, Nikkarilan (Pieksämäki) edustaja.

Erityistä painoa projektissa on yhteistyöllä työelämätoimijoiden - järjestötasolla mm. SAK:n, MTK:n ja TT:n - kanssa, mikä näkyy myös ohjausryhmän koostumuksessa. Yleisradiota edustaa ohjausryhmässä multiradion nimeämä henkilö.

Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmä voi halutessaan kutsua mukaan lisää jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokous on kutsuttava koolle myös, mikäli 1/3 ohjausryhmän varsinaisista jäsenistä sitä pyytää.

Ohjausryhmän kokouksissa on mukana Yleisradion multiradiota koordinoiva henkilö samoin kuin Nettiradio Mikaelin toimituksen edustaja. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2001: helmikuussa Mikkelissä, toukokuussa Helsingissä ja marraskuussa Mikkelissä. Ohjausryhmään kuuluivat:

Ohjausryhmän tehtäviksi päätettiin 15.2.2001 ohjausryhmän kokouksessa:

Ohjausryhmän sihteerinä toimii Otavan Opiston tehtävään nimeämä henkilö. Pöytäkirjat toimitetaan yhteistyöosapuolille mahdollisimman nopeasti.

2.3. Yhteistyösopimukset

2.3.1. Joensuun yliopisto

Yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa allekirjoitettiin 24.2.2000 Savonlinnassa, ja se on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen sisältönä oli sopia YLEn multiradion, Savonlinnan yliopistokampuksen sekä Nettiradio Mikaelin välisestä opinnollisen journalistisen aineiston tuottamisesta ja välittämisestä Internetin kautta eri kohderyhmille Suomessa ja ulkomailla. Sopimuksella määritellään mediapajan toimintaa osana Savonlinnan yliopistokampuksen viestinnän koulutuksia sekä verkkomedian kehittämistoimintaa.

Sopimuksen allekirjoittivat Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, radiojohtaja Tapio Siikala, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen johtaja Jorma Enkenberg, Kansainvälisen viestinnän laitoksen johtaja Sonja Tirkkonen-Condit ja Otavan Opiston vararehtori Matti Laitsaari Nettiradio Mikaelin puolesta.

2.3.2. Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yhteistyösopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa allekirjoitettiin 15.3.2000, ja se on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen sisältönä on sopia opinnollisen journalistisen aineiston tuottamisesta Nettiradio Mikaeliin ja sen välittämistä Internetin kautta eri kohderyhmille sekä koulutukseen liittyvästä yhteisestä kehitystyöstä.

Nettiradio Mikaeli sitoutuu julkistamaan Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikössä Nikkarilassa Digimetsä-hankkeessa toimitetun aineiston, kun se täyttää sovitut sisällölliset ja journalistiset kriteerit. Allekirjoitustilaisuudessa olivat paikalla Pieksämäellä opintoradiotoiminnan päällikkö Jorma Pilke, Otavan Opiston va. rehtori Kaisa Lindström ja metsätalouden koulutusyksikön johtaja Jukka Mäntylä.

Joulukuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen johtaja Ilkka Liljander ja Otavan Opiston johtaja Hannu Linturi allekirjoittivat yhteistyöasiakirjan, jonka mukaan vuoteen 2003 mennessä toimijoiden väliset sisällöntuotantoon ja tekniseen toimintaympäristöön liittyvät synergiaedut hyödynnetään käytännön tasolla.

Toimintavuoden aikana yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa virisi niin, että yhdessä toteutettiin kaksi suoraa videostriimauslähetystä. Työnjakona oli, että Nettiradio Mikaeli ideoi lähetyksen, hankki kameramiehet sekä ohjauksen. Ylen multiradio mahdollisti Yleisradion serverin käytön näissä lähetyksissä, ja IMT-keskus antoi käyttöön StreamGenie-lähetysteknologian sekä sen käyttämiseen perehtyneet opiskelijaresurssit. Nettiradio Mikaeli huolehti tiedottamisesta, ja IMT-keskus tiedotti puolestaan MAMK:n sisäisen tiedotuksen kautta yhteistyölähetyksistä. Kokemukset yhteistyöstä olivat erittäin positiitivia.

Vuoden mittaan vakiintui myös käytäntö, että Nettiradio Mikaelissa vierailleet Ylen toimitusten ihmiset sekä esim. Helsingin nuorisoasiain keskuksen vierailijat tutustuivat samalla myös IMT-keskuksen toimintaan.

2.3.3. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa solmittiin joulukuussa 2001 yhteistyösopimus, joka on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen sisältö noudatti Joensuun yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa solmittujen sopimusten sisältöpainotuksia. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä sopimus ulottuu Outokummun oppimiskeskukseen ja Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Lieksan yksikköön.

Sopimuksen allekirjoittivat johtaja Ilkka Pirskanen ja suunnittelujohtaja Veli Mäkinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, varatoimitusjohtaja Seppo Härkönen Yleisradio Oy:stä sekä kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja hallintojohtaja Tapio Hauvola Mikkelin kaupungista.


3 TOIMITUS

Nettiradio Mikaeli jatkoi toimintavuonna verkkomedian tuottamista niin, että viikottain tietoverkkoon päivitettiin 4-6 journalistisesti toimitettua juttukokonaisuutta. Juttuja tuottivat ydintiimin jäsenet, toimitusharjoittelijat, mediapajojen opiskelijat ja opettajat sekä palkkiopohjaiset avustajat. Nettiradio Mikaelin ydintoimitus sijaitsi Otavan Opiston keskustan yksikön yhteydessä Porrassalmenkatu 18:ssa. Toimituksessa työskenteli vuonna 2001 Mikkelissä liki 30 henkilöä; ydintiimin jäseniä, toimitusharjoittelijoita, media-assistentteja sekä muita työelämään tutustujia.

Savonlinnan yliopistokampuksen EAKR-rahoitteinen mediapaja sijaitsi sekä opettajankoulutuslaitoksella että kansainvälisen viestinnän laitoksella, ja sen toiminnasta vastasi tuottaja-toimittaja Minna Surakka. Pajassa perehdyi verkkomedian tuottamiseen opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opettajia, opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikkö hyödynsi Nettiradio Mikaelista saatavia synergisiä etuja, mm. jakelukanavaa, koulutusmallia soveltuvin osin sekä yhteistyöverkostoa. Digimetsä-hankkeen projektiryhmään kuuluivat yliopettaja Pasi Pakkala, viestinnän opettaja Johanna Jalkanen sekä atk-tukihenkilö Vesa Tossavainen.

YLEn multiradiosta toimituksellisessa ja strategisessa suunnittelutyössä oli mukana tiiviisti Kalle Fröjd Mikkelistä ja sekä kuvaaja-ohjaaja Matti Markkanen TV2:sta. YLE osallistui myös tiimin ääniteknisen kouluttajan sekä muun teknisen tukihenkilöstön resurssointiin.

3.1. Juttu- ja nettivideotuotanto

Nettiradio Mikaeli tuotti toimintavuonna viikottain yhden laajan jutun, joka koostui n. 3-6 haastattelusta. Aihepiireihin kuuluivat arvot, kulttuuri, maaseudun kehittäminen, opetus, tutkimus, työelämä ja yrittäjyys. Yrittäjyysteemaa pyrittiin tuomaan vuoden mittaan korostetusti esille. Samoin maakunnan kehittämiseen, kuten IMT-keskukseen, IT-yrittäjyyteen ja maaseutuyrittämiseen, liittyviä juttukokonaisuuksia tuotettiin edellisvuosia enemmän.

Kulttuuri oli esillä erityisesti nettivideotuotannoissa. Toimitusharjoittelija Timo Juurinen teki laajoja henkilökuvia eteläsavolaisista kulttuuripersoonista niin, että osasta juttuja syntyi myös puolen tunnin pituisia henkilöhaastatteluja.

Opetukseen ja tutkimukseen liittyviä juttuja syntyi erityisesti Savonlinnan yliopistokampuksen mediapajassa sekä joulukuiseen pedagogiikkaseminaariin liittyen.

3.1.1. Viikottainen nettivideotuotanto

Viikottain syntyi 3-6 minuutin pituinen nettivideo Matti Markkasen ohjauksessa. Nettivideoita tuotettiin tiimissä, jossa kuvaajina olivat Jaakko Oranen ja syksystä alkaen Jouko Teräs. Toimittajina kannuksia hankkivat etenkin Timo Juurinen, Tiina Toivakka ja Sippo Seurujärvi. Lisäksi avustajista Riitta-Leena Inki, Virpi Kukkonen ja Mervi Sensio kokeilivat videotuotannon mahdollisuuksia.

Matti Markkasella oli lisäksi useita erillishankkeita, joista syntyi nettivideoiden lisäksi muita versioita. Tällaisia olivat muun muassa Etelä-Savon muinaisveneilijöiden ja Mikkelin urheilusukeltajien kanssa tehdyt laajat kokonaisuudet. Norpat näkyivät alkuvuonna Nettiradio Mikaelin sivustoilla myös Juha Taskisen ainutlaatuisina kuva-aineistoina. Olkkolan koululaisten tehtiin laaja juttu veneprojektista. Jutusta on ollut kiinnostunut YLE Opetus. Lisäksi alkuvuonna tallennettua Työväen Näyttämöpäivien aineistoa versioidaan YLE Teemalle.

Kuopiolaisen seniorinettimedian, Radio Kirjon, kanssa toteutettiin kahdeksan sotaveteraanin haastattelut nettivideoina. Jutut ovat olleet nähtävissä Radio Kirjon sivustoilla vuoden 2002 alusta saakka.

Laajin yksittäinen videotuotanto oli Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen dosentti Tuomo Jämsän ideoima kirjailija Joel Lehtosen Savonlinnan ajoista kertonut dokumentti. Tuotantoa olivat toteuttamassa OKL:n 20 opiskelijaa, ja aineiston editoi sekä versioi Matti Markkanen.

3.1.2. Mediavirtaa webissä -lähetykset

Nettiradio Mikaeli oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa kahta mediavirtaa webissä -lähetystä yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa. Reaaliaikaisia videokuvan siirtoja Internetiin toteutettiin keväällä norppaseminaarista ja syksyllä energiaseminaarista Konsertti- ja kongressitalo Mikaelista Mikkelistä.

Lähetystekniikka saatiin Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskukselta samoin kuin teknistä henkilökuntaa. Lähetysten journalistinen osaaminen, kuvaus ja ohjaus olivat Nettiradio Mikaelin videotiimin harteilla. Yleisradio puolestaan antoi käyttöön oman serverinsä jakelukanavaksi. Lähetyksiä seurasi Nettiradio Mikaelin sivustojen kautta arviolta 300-500 henkilöä.

Mediavirtalähetykset kiinnostivat tiedotusvälineitä. Lähetyksistä tekivät juttuja mm. Savon Sanomat, Länsi-Savo ja Yleisradion henkilöstölehti Linkki.

3.2. Koulutukset

Vuosi 2001 oli nettivideon läpimurtovuosi. Viikottain syntyi 3-6 minuutin nettivideo, joiden aiheina oli mm. eteläsavolaisia kulttuuripersoonia, yrittäjiä sekä matkailuväkeä.

Nettiradio Mikaelin koulutuksille on ollut leimallista tekemällä oppiminen. Koulutukset on jaettu lyhyisiin, intensiivisiin jaksoihin, joita voi opiskella oman tasonsa pohjalta. Koulutuspaketti täydentyi nettivideo-osuudella, joka järjestettiin kolmiosaisena avustajakunnalle keväällä ja syksyllä. Keväällä työstään oli kertomassa kurssilaisille YLEn tv-uutisten Itä-Suomen toimittaja Pekka Niiranen. Yksi avustajista arvioi videokoulutuksen merkitystä itselleen näin:

"Viimekeväinen videokurssi oli minulle tosi merkittävä. Ihanaa oppia uutta. Kurssi oli käytännönläheinen. Oli mielenkiintoista päästä ikäänkuin kurkistamaan sisälle TV-maailmaan, minulle ennestään täysin tuntemattomaan, kun Matti Markkanen ja Pekka Niiranen kertoivat kokemuksiaan. Salainen haaveeni on joskus tehdä TV-dokumentteja, kai keski-ikäiselläkin saa olla haaveita?"

Erityistä painoa koulutuksissa ja harjoitustoimitusten arjessa saivat tekstianalyysi, juttujen rakenne ja oikeakielisyys. Lehtori Anna Karhu Kansainvälisen viestinnän laitokselta Savonlinnasta järjesti tekstipajan avustajakunnalle keväällä. Lisäksi toimitussihteeri-kouluttajat Tuula Huoviala ja Tiina Toivakka perehtyivät avustajien kanssa tekstin rakenteeseen ja oikeakielisyyteen osana toimitusprosessia.

3.3. Ydintoimitus

Ydintoimituksella tarkoitetaan Mikkelissä sijaitsevaa verkkomediatoimitusta, joka koordinoi hanketta ja verkostomäistä toimintaa. Toimituksessa voitiin keskittyä kehittämiseen rahoituspohjan varmistuttua. Nettiradio Mikaelin ensimmäisenä toimitussihteeri-kouluttajana aloitti Etelä-Savon maakuntaliiton tiedottajan tehtävistä virkavapaata ottanut Tuula Huoviala tammikuussa. Hänen palattuaan virkapaikalleen neljän kuukauden kuluttua toimitussihteerinä toimi kesän ajan Nina Kurki ja syyskuun alusta Tiina Toivakka.

Nettiradio Mikaelin Mikkelin ja Savonlinnan mediapajoissa työskentelivät toimintavuonna:

ESR-hankkeessa kertyi 3857 työpäivää, mikä vastaa yhteensä reilua neljäätoista ja puolta kokopäiväistä työpaikkaa. Tyypillistä hankkeen työsuhteille on kuitenkin ollut se, että työsuhteita on ollut vähän, ja rahoituspohjasta johtuen ne ovat osa-aikaisia sekä määräaikaisia. Toimitusharjoittelijat ovat lisäksi olleet palkattomassa harjoittelussa.

Savonlinnan mediapajan vetäjä Minna Surakka työskenteli syyskuun loppuun saakka EAKR-rahoitteisessa erillishankkeessa. Hän ahkeroi kevään ja kesän ajan yhden juttukokonaisuuden viikossa Nettiradio Mikaelin sivustoille.

Pieksämäen erillistä Digimetsän mediapajaa veti alkuvuoden Johanna Jalkanen ja hänen jäätyään äitiyslomalle Vesa Tossavainen.

Juttuja tuottivat ydintiimin ja avustajien lisäksi eri mediapajat niin, että esimerkiksi Savonlinnassa syntyi 30, Paltamossa 10 ja Pieksämäellä 15 uutta nettiradiojuttua omien ohjaajien ja NRM:n ydintiimin ohjaamina. Syntyneet jutut löytyvät kätevästi NRM:n kotisivulta yläpalkista klikkaamalla kyseisen paikkakunnan nimeä.

3.4. Palkkiopohjaiset avustajasopimukset

Nettiradio Mikaelin avustaja on yleensä kirjoittamisesta ja/tai kuvaamisesta nauttiva tietotyöläinen, jolla ei lähtötilanteessa ole ollut liiemmin kokemusta ammattimaisesta toimitustyöstä eikä vakinaista työsuhdetta alalla. Nettiradio Mikaeli tarjoaa avustajakunnalle learning-by-doing-koulutusta, jonka lisäksi järjestetään myös yhteisiä koulutuksia. Alkuun päästään ns. nettiradiojutun tekemisen teemakoulutuksissa, joissa perehdytään juttujen tekemiseen: taustatyö, aineiston keruu, haastattelut ja kuvaus, käsikirjoittaminen ja koostaminen.

Nettiradio Mikaelin käsitys avustajakunnan koulutuksesta perustuu räätälöityihin työpajoihin ja henkilökohtaiseen, tarvittaessa päivittäiseen, ohjaukseen. Ohjausta on saatavilla ideoinnista ja tietojen keräyksestä alkaen aina tekniseen toteutukseen. Toimitus pyrkii myös antamaan tekijöille juttukohtaista palautetta.

Koulutusjaksojen ja mediapajoissa oppimisen jälkeen avustajat voivat tarjota omia aiheitaan ja tuottaa juttuja itsenäisesti sekä osaamisen karttuessa myös hankkia itselleen ostajakuntaa muista joukkotiedotusvälineistä. Juttuja ostetaan kustannussopimuspohjaisesti ja vain tilauksesta. Avustajat laskuttavat juttunsa Nettiradio Mikaelilta. Toimitussihteeri määrittelee jutun editoinnin jälkeen sen toteutuneen laajuuden ja vahvistaa palkkion suuruuden.

Avustajille järjestettiin keväällä ja syksyllä yhteinen tapaaminen, jossa kehitettiin toimintaa, ideoitiin uusia juttuja, käytiin läpi koulutuskalenteria sekä kuultiin toimitussihteereiden teesit laatukriteereistä, juttujen rakenteesta ym. Avustajakunnan tapaamisissa vieraili myös toimitusjohtaja Kari Voutila, joka pyörittää Kuopiossa alueellista tuotantoyhtiö Susamuru Oy:stä.

Kun projekti aloitti 1998, yksikään avustajista ei toiminut yrittäjämäisesti. Vuoden 2001 aikana monet ovat siirtyneet vakituisiin työtehtäviin, ja uusista avustajista monet ovat löytäneet yrittäjämäisen toimintatavan. Projektin kokemuksen mukaan kuluu vähintään noin kaksi vuotta ensimmäisten freelance-juttujen tekemisestä ennen kuin kypsyyttä riittää yrittäjämäiseen toimintaan.

Nettiradio Mikaeli oli merkittävä alueellinen sisällöntuotannon ostaja. Vuoden mittaan palkkiopohjaisia juttupalkkioita maksettiin kustannussopimusten mukaisesti seuraavilta avustajilta ja heidän yhtiöiltään tilatuista jutuista:

Myös yrittäjyyspuolella tapahtui liikettä: useat avustajaverkostoon kuuluneet ihmiset siirtyivät toimimaan omia toiminimien tai osuuskuntien kautta. Uusia yrityksiä syntyi mm. Arja Mesimäen Mediatoimisto Ipafakta, Kirsti Vuorelan Media Mea ja Eero Mattilan ELM-Studio Oy. Seija Ikonen oli perustamassa Osuuskunta RaJuPuSu-osaajia ja Kirsti Määttänen liittyi mukaan Länsi-Saimaan työosuuskunta Kimaraan. Lisäksi tiimissä mukana ollut Tuomo Karvinen siirtyi PromenadeResearch Oy:n palkkalistoille.

Vuoden aikana etsittiin mallia ottaa yhteistyökumppaneita mukaan tuottamaan juttukokonaisuuksia. Mm. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus innostui tästä mahdollisuudesta, ja kokeilut alkavat vuonna 2002. Ideana on, että avustaja toimii yrityspohjaisena kontaktina näissä tuotannoissa yhteistyökumppanin suuntaan.

Avustajien kirjoittamia tarinoita omasta arjestaan toimintakertomuksessa.

3.5. YLEn multiradio

Yhteistyösopimusta Yleisradion kanssa jatkettiin juhlallisessa allekirjoitustilaisuudessa Pasilassa. Yleisradio on mukana nettiradiotoiminnassa saadakseen kokemuksia alueellisesta multiradiotoiminnasta. Samalla YLE pyrkii löytämään toimintamalleja uuteen DAB-radioverkkoon ja verkkomediaan. Toisaalta YLE tukee kansalaisten elinikäistä opiskelua multiradion avulla. YLEn multiradio vastaa olemassa olevien alueellisten multiradioiden koordinaatiosta, tuotekehityksestä ja jakelutekniikkaan liittyvistä asioista. Kunkin toiminnassa olevan multiradion ohjelmistorakenteen painotukset päätetään alueellisesti ja ohjelmistosuunnittelusta vastaavat eri yhteisöjen edustajista koostuvat toimitusneuvostot. Nettiradio Mikaelin osalta toimitusneuvosto muuttui vuoden 2001 alussa ohjausryhmäksi.

YLEn multiradioon kuuluivat vuonna 2001 Radio Kantti Kuopiossa, Radio Aurora Turussa, Radio Masto / Yritysradio Lahdessa sekä Nettiradio Mikaeli, joka ensimmäisenä lähti hyödyntämään Internetiä jakelukanavanaan. Radio Kirjo syntyi vuonna 2000 Kuopioon seniorikansalaisten tarpeisiin jakelukanavinaan Radio Kantin taajuus ja omat Internet-sivustot.

Vuosi 2001 oli leimallisesti nettivideoiden ja mediavirtaa webbissä -kokeilujen vuosi. Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutetut suorat videolähetykset käyttivät jakelukanavanaan Yleisradion RealAudio-serveriä.

Multiradio järjesti alkuvuonna multiradioiden väelle laajan seminaarin, jossa esiteltiin Ylen johdolle verkostoitunutta toimintamallia. Myös Nettiradio Mikaelin itäsuomalainen verkosto kokoontui kokoustamaan Helsinkiin toukokuussa. Lisäksi nettiradiolaisia oli mukana Kuopiossa kesäkuussa järjestetyillä kehittämis- ja kesäpäivillä.

YLEn multiradiosta Nettiradio Mikaelin kehittämistyössä olivat tiiviisti mukana:

YLEn kuvaaja-leikkaaja Matti Markkanen (TV2:sta) vastasi vuoden 2001 aikana liikkuvan kuvan kokeiluista sekä toimii digitaalisen videotuotannon koordinaattorina. Hän myös vastasi yhteistyösuhteista Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskukseen ja YLEn tekniikkaan.

Yhteistyö YLE Teeman kanssa haki muotoaan. Projektisuunnittelija Anni-Elina Karvonen kävi Mikkelissä tutustumassa toimintaan ja suunnitteli yhteisiä tuotantoja Sari Järnin kanssa. Hän vieraili myös MAMK:n IMT-keskuksessa, Paukkulan mäellä tutustumassa ammattikorkeakoulun uusiin teatteritiloihin sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukseen.

Yleisradion tuottaja-toimittaja Kalle Fröjd, joka on ollut mukana hankkeessa suunnitteluvaiheesta alkaen, jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa.

3.6. Budjetti

Nettiradio Mikaelin rahoitus koostui vuonna 2001 ESR-ja EAKR-rahoituksista sekä Yleisradion panoksesta. ESR-projektin hyväksytty kustannusarvio vuosille 2000-2001 on 4,5 miljoonaa markkaa, josta YLEn rahoitusosuus välillisine ja välittömine panoksineen on reilu puolet. Lisäksi mm. SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus tuki yhtä avustajaa tuottamalla yhden laajan juttukokonaisuuden kuukaudessa.

YLE osallistui Nettiradio Mikaelin toimintaan merkittävästi paitsi suorana myös välillisenä tukena. YLE resurssoi projektin ydintiimiin ääniteknisen kouluttajan sekä tuki muuten teknisen infrastruktuurin suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Lisäksi YLEn serveri on ollut tuotantojen jakelukanavana ja yhteydet ovat olleet käytettävissä mm. videostriimauslähetyksissä.

YLEn multiradion toimittaja-tuottaja Kalle Fröjd oli toimintavuoden täysipäiväisesti mukana strategisessa suunnittelussa ja kehitystyössä sekä luomassa yhteistyöverkostoja erityisesti järjestökentän ja rahoittajien suuntaan ja kuvaaja-ohjaaja Matti Markkanen suunnittelemassa, kouluttamassa ja koordinoimassa videotuotantoja. Kyseiset YLEn henkilöresurssit ovat kulkeneet osana yhtiön omaa taloushallintoa.

3.7. Markkinointi ja tiedotus

Nettiradio Mikaelin tunnettavuus valtakunnallisesti lisääntyi toimintavuoden aikana. Hanke järjesti tapaamisia, mediaseminaarin, kutoi verkkoja sekä osallistui markkinointitapahtumiin. Tarkemmin toimintavuoden tapahtumista tapahtumakalenterissa.

Nettiradio Mikaelin toimitussihteeri-kouluttaja Tuula Huoviala toimitti alkuvuonna 2001 laajan hankelehden, jossa esiteltiin myös Nettiradio Mikaelin ja YLEn multiradion toimintaa haastatteluin. Lehti jaettiin kesäkuussa jokaiseen talouteen Etelä-Savossa sekä loma-asuntojen omistajille. Nettiradio Mikaelista tuotetuista jutuista käännettiin englanninkieliset versiot verkkosivuille.

Huhtikuussa otettiin käyttöön FreePress-tiedotetietokantapalvelu, johon liittyi vuoden mittaan yli 60 tiedottajaa ja liki 100 toimittajaa. Palvelun kautta hanke tiedotti mm. kevään norppaseminaariin ja syksyn energiaseminaariin liittyneistä videostriimauslähetyksistä sekä yhteistyösopimuksesta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa.

Huhtikuussa osallistuttiin myös etäopetuksen ykköstapahtumaan, ITK-messuille Hämeenlinnaan. Messuisäntänä toimi toimitusharjoittelija Timo Juurinen. Syksyllä SAK-päivillä toimivat messuisäntinä toimitusharjoittelijat Sippo Seurujärvi ja Ville Häkkinen.

Kesäkuun alussa julkaistiin Nettiradio Mikaelin uusi graafinen käyttöliittymä. Uuden ilmeen suunnitteli graafikko Leena-Kaarina Kaunonen, joka on vastannut hankkeen graafisesta suunnittelusta alusta saakka. Käyttöliittymän toteuttivat Tuomo Karvinen ja Nina Kurki.

Tuotettuja juttuja linkittivät avautumaan omiin kehyksiinsä YLEn multiradion lisäksi mm. YLE Teeman Opinportti sekä Terveys- ja ympäristöportaalit (http://www.yle.fi/terveys/ ja http://www.yle.fi/ymparisto/). Linkitysmahdollisuudesta sovittiin myös Sitran Kärkiverkoston kanssa (http://karkiverkosto.sitra.fi/).

Maakuntalehti Länsi-Savo ryhtyi julkaisemaan Nettiradio Mikaelin viikottaisten juttutuotantojen ohjelmatietoja sivuillaan lokakuussa.

Marraskuun lopussa Nettiradio Mikaelin englanninkielistä juttua työllistämisen osaamiskeskuksista esiteltiin Employment Week -messuilla Brysselissä. Kokonaisuudessa haastateltiin TE-keskuksen EU-koordinaattori Matti Lappalaista ja projektipäällikkö Arja Kolia Savonlinnasta. Juttua oli tuottamassa englantilainen Richard Giles yhdessä Päivi Kapiaisen kanssa.

Avoimia ovia vietettiin joulukuussa osana naapuriprojektin, Internetixin 5-vuotissyntymäpäiviä.

Hankkeen tuottamat toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ym. materiaalit ovat saatavilla sähköisessä muodossa kotisivuilla. Hanke ei uudistanut toimintavuonna painettuja markkinointimateriaalejaan. YLEn multiradion rahoittamana saatiin käyttöön mikkeliläisyrittäjän tekemiä puisia sieniveitsiä, joihin painettiin hankkeen logo.

Nettiradio Mikaeli toimitti viikkotiedotetta, jonka tilanneet saivat sähköpostiinsa tiedot uusista jutuista ja muista tapahtumista. Viikkotiedotteen tilaajia oli toimintavuonna yli 300.

3.7.1. Freeseminaari

Helmikuussa järjestettiin Mikkelissä laaja Freeseminaari, joka kokosi liki 80 osallistujaa etupäässä Etelä-Savosta ja Helsingistä. Seminaarissa alustivat muun muassa toimituspäällikkö Kikka Isoviita Seurasta, tuottaja Timo Keränen Kotimaa.nyt-ohjelmasta, toimitussihteeri JR leskinen Kauppalehti Onlinesta, Ylen opintoradion päällikkö Jorma Pilke, päätoimittaja Kari Juutilainen Länsi-Savosta sekä Etelä-Savon Radion päällikkö Kari Toiviainen. Lisäksi kuultiin Journalistoliiton työehtoasiamies Petri Savolaista sekä eteläsavolaisia freelancetoimittajia. Seminaarin puheenjohtajana toimi Verkkojournalismin seuran puheenjohtaja Pasi Karonen.

Seminaaria kuuntelemassa oli alueen tiedottajia, toimittajia, alan opettajia sekä opiskelijoita. Seminaariohjelma.

Osallistujapalautteessa toivottiin seminaareja järjestettävän jatkossakin. Syyskuussa 2001 ideoitiin seuraava mediaseminaari, joka toteutetaan perjantaina 8. helmikuuta 2002.

3.7.2. FreePress-tiedotetietokantapalvelu

Hanke ideoi FreePress-tiedotetietokantapalvelun, joka nopeuttaa tiedotteiden kulkua monesti kotonaan työtä tekeville toimittajille ja freelancetoimittajille. Alkuun mukaan oletettiin lähtevän hankkeen avustajakunnan.

Palvelu julkistettiin 18.4.2001, ja hyvin nopeassa aikataulussa sen käyttäjiksi rekisteröityi yli 60 ammattimaista tiedottajaa pääosin Etelä-Savosta. Tiedotteita tulee tietokantapalveluun 1-4 päivittäin, ja julkaisukynnys on ollut varmin korkea. Tiedotteilta on edellytetty, että niiden sisällön pitäisi kiinnostaa valtakunnallista mediaa.

Toimittajia palveluun ilmoittautui mukaan liki 100 eri puolilta maata. Mukana olevat toimittajat edustavat hyvin erilaisia tiedotusvälineitä: sanomalehtiä, aikakauslehtiä, verkkomediaa, radioita ja TV-yhtiöitä.

Palvelun vaikuttavuudesta pyritään tekemään opinnäytetyö tai muu tutkimus. Aihetta on tarjottu mm. yhteistyöyliopistoille tiedoksi. Palvelu on hakenut paikkaansa maksuttomana, mutta myöhemmin se on mahdollista muuttaa maksulliseksi.

3.8. Tutkimus

Toimintavuoden aikana pyrittiin virittelemään myös tutkimusta. Ylen toimittaja Kyösti Vaara teki alkuvuonna laajoja haastatteluja omaa pro gradu -työtään varten. Haastateltavina olivat mm. Auli Kekkonen, Mervi Sensio, Tuula Huoviala, Kalle Fröjd, Matti Markkanen ja Päivi Kapiainen. Työ valmistui syksyllä, ja se julkaistiin nimellä "Äänellisiä visioita" osana Ylen yleisötutkimussarjaa.

Opinnäytetöiden aiheita tarjottiin yhteistyöyliopistojen opiskelijoille mm. Kajaanissa ja Tampereella. Oman opinnäytetyönsä suunnittelun aloittikin vuoden lopussa Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurin ja nuorisotyön yksikön opiskelija.

3.9. Käyttäjät

Nettiradio Mikaelin kävijäseuranta muuttui vuoden alussa YLEn käyttöön ottamaan Red Sheriff -järjestelmään. Käyttöönotto viivästyi kuitenkin YLEssä niin, että Nettiradio Mikaelin kävijätilastot tammi-maaliskuulta jäivät saamatta.

Mittausjärjestelmän mukaan kävijämäärä on kaksinkertaistunut edellisvuoteen mennessä ja marraskuussa oli lähes 10 000 yksittäistä kävijää sekä rikottiin 10 000 käynnin raja. Sivulatausten määrä kasvoi yli 30 000 tuhanteen.

Videostriimauslähetysten kävijät olivat useita satoja. Esimerkiksi syksyisen energiaseminaarin kävijämääräksi arvioitiin noin 300, mikä on varsin mittava iltapäivällä YLEn serverikapasiteetin ollessa kiivaimmassa käytössä.

Nettiradio Mikaeli teki myös pienimuotoista kuuntelijatutkimusta Internetissä. Tutkimustulosten mukaan kävijöiden tyytyväisyys lisääntyi uusimman sivu-uudistuksen myötä. Nettiradio Mikaelin käyttäjät toivovat löytävänsä sivuiltamme ajankohtaista ja myös paikallista tietoa. Kokonaisuutena sisältötarjontaan ollaan tyytyväisiä, ja ulkoasun uudistuksen myötä sivuilta on aikaisempaa helpompi etsiä tietoa.

Käyttäjätutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon kutsuttiin kaikki yli 300 Nettiradio Mikaelin postituslistalla olevaa käyttäjää. Kyselyyn tuli kaikkiaan 62 vastausta, joista naisia oli 42 ja miehiä 58 prosenttia. Eniten kyselyyn vastasivat 31 - 50 -vuotiaat. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista kertoi käyvänsä Nettiradio Mikaelin sivuilla viikottain. Yleisen mielenkiinnon vuoksi sivuilla vierailee yli puolet vastanneista. 40 prosenttia kertoi hyödyntävänsä tietoja työssään ja lähes 20 prosenttia opiskelussaan.

Nettiradio Mikaelin uuteen ulkoasuun olivat vastaajat pääosin tyytyväisiä. Kesän lopulla uudistettua ulko-asua pidettiin aikaisempaa selkeämpänä ja toimivampana. Jonkin verran kritiikkiä saivat etusivun värit, jotka joidenkin vastaajien mielestä ovat liian räikeitä.

Uudistuksen myötä Nettiradio Mikaelin sivujen käytettävyys on vastaajien mielestä parantunut. Navigointi sivuilla sujuu aikaisempaa paremmin, valikkorakenteet ovat vastaajien mielestä melko selkeitä ja tiedot löytyvät sivuilta helposti.


4 TOIMINTA-AJATUS

Nettiradio Mikaeli toimii itäsuomalaisena, ei-kaupallisena, opinnollisena verkkomediaverkostona, joka tuottaa monipuolista, journalistista työelämään liittyvää aineistoa erilaisiin oppimistilanteisiin. Nettiradio Mikaelin jutuissa on mukana ääntä, kuvaa, tekstiä sekä nettivideoita. Kokeilun kohteena on suorien videolähetysten lisäarvo Internetissä.

Nettiradio Mikaelin verkkomediatuotannon suunnittelussa otetaan huomioon seuraavat seikat:

Nettiradio Mikaelin kaltainen verkkomedia tuo mukanaan uudenlaisen määrittelyn radiolle:

4.1. Broadcasting - on demand
(yhtenäisestä lähetysvirrasta yksilölliseen palveluun)

Nykykuuntelijat ja verkon käyttäjät vaativat yksilöllistä palvelua. Radion on oltava mielenkiintoinen, joustava, utelias, laadukas ja helposti saatavilla. Verkkomedia pystyy palvelemaan erilaisista asioista kiinnostuneita kuuntelijoita samanaikaisesti. Verkkomedia myös takaa juttujen saatavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi jutut on kätevää arkistoida myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Esimerkiksi Nettiradio Mikaelissa maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet voivat tutkailla kyläprojekteista kertovia roolimallijuttuja samaan aikaan kun yrittäjyydestä kiinnostunut ihminen osallistuu etätyökyselyyn, koululainen kuuntelee ihmeissään työelämässä mukana olevien aikuisten tarinoita, ikäihminen surffailee kuunnellen kiinnostavia sotajuttuja ja työtön miettii osuuskuntaan liittymistä tutkaillessaan aiheesta kertovaa juttukokonaisuutta ja linkityksiä.

"Puhtaita" nettiradioita, jotka lähettävät ohjelmavirtaa, on maailmassa tuhansia ja ne ovat hyvinkin tarkkaan profiloituneita palvelemaan kapeita kohderyhmiä, esimerkiksi erikoisalan musiikkia kuuntelevia ihmisiä. Toisaalta monet mediat tuottavat rinnallaan verkkomedioita. Nettiradio Mikaeli on ns. puhdas verkkomedia, jonka tuotantoja ei kuulla sellaisenaan analogisilla kanavilla. Juttuaineistoja on versioitu lähetysvirtaradioihin erillispalkkioiden pohjalta.

Nettiradio Mikaelin kävijät ovat alusta saakka voineet valita, mitä äänitiedostoja he kuuntelevat ja milloin osana muuta päiväohjelmaansa Internet-verkon kautta. Kuuntelijalle Nettiradio Mikaeli on henkilökohtainen, aikaa säästävä ja edullinen joukkotiedotusväline, jonka käyttö ei ole paikkaan sidottua.

Vuoden 2001 aikana tuotettiin osasta juttuja myös ns. pitkä radio-ohjelmaversio, joka on mahdollista kuunnella yhtenäisenä, liki puolen tunnin versiota haluttaessa.

4.2. One way - both ways
(yhdensuuntaisesta vuorovaikutteiseen)

Vuorovaikutteisuus eli katsojien ja kuuntelijoiden ottaminen mukaan lähetyksiin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nettiradio Mikaelissa vuorovaikutteisuus hyödyntää tietoverkkojen ominaisuuksia; gallupit, keskustelupalstat, sähköpostipalautteet sekä mahdollisuus osallistua juttujen tekemiseen ovat arkipäivää. Ohjelmistomme tavoitteena on myös palvella erityisesti aikuisten opinnollisia tarpeita.

Vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista ovat myös tiiviit työpajat, joissa journalistiseen työprosessiin tutustutaan oman ja yhdessä tekemisen kautta. Esim. KYP-projektin väki työsti omia kotisivujaan tekemällä toimituksellisia juttuja yhdessä toimituksen kanssa tiiviissä viikonloppupajassa. Savonlinnan OKL:n opiskelijat ja opettajat ovat tuottaneet juttuja opettajuuden muutoksesta sekä laitoksella meneillään olevasta tutkimus- ja tuotekehitystyöstä niin, että aineistoja voidaan hyödyntää myös pedagogisiin tarkoituksiin. Otavan Opiston tiedotus- ja viestintälinjan opiskelijat ovat päässeet kokeilemaan siipiään ja testaamaan, kantaisivatko ideat freelancetoimittajana.

Vuonna 2001 vuorovaikutteisia palveluja kehitettiin lisää, kun nettipäiväkirja ja nettinovellit saivat omat sivustonsa.

4.3. One media - three medias
(äänimaisemasta myös kuvaa ja tekstiä hyödyntäväksi mediaksi)

Viestintäguru Marshall McLuhan on kuvannut radiota kuumaksi ja televisiota kylmäksi välineeksi. Hänen mukaansa radio ei passivoi, vaan radion äänielementit edesauttavat kielen kehittymistä. Kieli taas aikoinaan erotti ihmiset eläimistä, joten radiolla on katsottu olevan oma merkityksensä myös ihmiskunnan kehittymiselle.

Perinteistä radiolähetystä kutsutaan sen jakelutekniikan mukaisesti analogiseksi. Nettiradio Mikaeli on seuraavan sukupolven edustaja eli ns. digitaalinen, Internetissä toimiva verkkomeida, jossa voi kuunnella äänitiedostoja, lukea tekstejä sekä katsella kuvia tai videoita Internetin välityksellä.

Tulevaisuuden visioissa puhutaan median konvergenssista eli siitä, kuinka erilaiset välineet ovat sulautumassa toisiinsa: radio ja televisio lähenevät toisiaan, ehkä sulautuvatkin ajan myötä. Internet ja televisio ovat jo nyt käyttäjän kannalta varsin liki toisiaan. Langattomuus tuo omat lisämausteensa myös radiotoimintaan digitaalisen radion vastaanotinten kehittyessä ja halventuessa vauhdilla.

Multiradio testasi vuonna 2001 Radiomanin Weblisher-ohjelmaa, joka mahdollistaa samanaikaisen tuotannon ja jakelun digitaaliseen radioon ja Internetiin. Myös samasta aineistoista tehdyt versioinnit eri jakelukanaville näyttävät muodostuvat Nettiradio Mikaelissa arkipäiväksi ja lisäävät osaltaan sisällöntuottajien toimeentuloa.

Nettiradio Mikaeli seuraa mielenkiinnolla, mitä uusia kehitysnäkymiä Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen teknologia tuo mukanaan journalistiselle tuotannolle.

4.4. Time dependent - timeless
(aikaansidotusta ajankohdasta riippumattomaan)

Radion kuuntelijat ovat tottuneet siihen, että tietyllä kellonlyömällä kannattaa avata vastaanotin, mikäli haluaa kuunnella maakuntaradion uutisia tai lauantain toivottuja. Radion ohjelmatiedot kuuluvat sanomalehtien vakioaineistoon. Toisaalta esimerkiksi Helsingin Sanomat noteeraa jo nettiradioita ja verkkomedioita omilla tv- ja radiosivustoillaan.

Nettiradio Mikaeli ei kompastele lähetysaikataulujen kanssa. Internetin kautta ohjelmia voi hyödyntää haluamanaan aikana, kunhan käytössä on tietokone, jossa on äänikortti sekä kaiuttimet (kuulokkeet) ja kuuntelun edellyttämä ohjelma, esim. RealPlayer. Lisäksi NRM:n kautta käytettävissä on koko Internet-verkko, jonka kautta löytyvä tienviitat myös tavoitteellisen opiskelun maailmaan. Kohtaamiset aikuisryhmien kanssa ovat vahvistaneet, ettei aikuisväestöllä vielä ole käytössään riittäviä laitteita tai taitoja etsiä Internetistä haluamiaan palveluja.

Toimintavuonna kokeiltiin myös lähetysaikaan sidottuja tuotantoja, kun keväisestä norppaseminaarista ja syksyisestä energiaseminaarista lähetettiin Internetiin suorana usean tunnin mediavirtaa webissä -lähetys yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa.

4.5. Local - global
(paikallisuudesta maailmanlaajuiseen)

Digitaalinen verkkomedia eroaa alueellisesta ja kansallisesta radiotoiminnasta mm. siinä, että aineistoja on mahdollista lukea, kuunnella ja katsella maailmanlaajuisesti tietoverkkoja hyödyntäen. Nettiradio Mikaelin juuret ovat tiukasti itäsuomalaisessa mäntykankaassa, mutta ohjelmistokokonaisuudet rakennetaan niin, että jutut kiinnostaisivat myös valtakunnallisesti ja palvelisivat omalta osaltaan myös ulkosuomalaisia.

Internet ja sitä kautta myös Nettiradio Mikaeli tuo valtaisat mahdollisuudet vähemmistökieliin kuuluville ihmisille näkyä, kuulua ja kehittää kulttuuriaan. Esimerkiksi Ruotsinsuomalaisten keskusliitolla on intressi kouluttaa järjestötoimijoitaan tuottamaan Nettiradio Mikaelin formaatin mukaisia juttuja antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä haluamiaan kokonaisuuksia. Myös suomenruotsalaisella kansanopistokentällä on ajoittain herännyt toiveita yhteistyöstä ja versioinneista.

Nettiradio Mikaeli pyrkii palvelemaan myös muita kuin suomenkielisiä kävijöitä tarjoamalla sivuilla esittelyjuttuja ja taustatietoja englanniksi.

4.6. Front end - back office
(teknologiapainotteisuudesta tukipalveluihin)

Radiotuotanto ja webbituotanto ovat huomattavasti edullisempi kuin tv-lähetysten tekeminen. Digitaalisen äänen, kuvan ja videon editointi on mahdollista hyvinkin keveiden tietokonepohjaisten editointiyksiköiden kautta. Myös toimenkuvat ovat muuttuneet mediataloissa viime vuosina teknologioiden muuttuessa helppokäyttöisemmiksi.

Nettiradio Mikaelin tiimi on osoitus monimediaosaamisesta. Toimittajat ja avustajat editoivat itse juttujensa äänimateriaalit ja kuvat sekä koostavat halutessaan jutun valmiiksi toimituksen juttupohjalle. Toimitus tarjoaa tarvittavan laite- ja ohjelmistokannan, kehittää käyttöliittymää ja ylläpitää sivustoja sekä tuottaa tukipalveluja. Vaikka kullakin tiimin jäsenellä on omaa erityisosaamista, tehtävänkuvat ovat myös lomittaisia.


5 OHJELMISTO

Nettiradio Mikaelin ohjelmiston peruspilareita ovat työelämä, maaseudun kehittäminen, järjestöt, yrittäjyys, tutkimus, opetus, kulttuuri ja arvot. Viikottain YLEn serverille päivitetään 3-6 uutta juttua ns. demoympäristöstä, joka sijaitsee identtisenä Otavan Opiston serverillä. Siirtoon käytetään ftp:tä. Videoista tuli toimintavuonna viikottainen osa uutta juttutuotantoa.

Kutakin ohjelma-aluetta varten on pyritty hankkimaan erityisosaamista aihealueen toimijoilta. Esimerkiksi työelämäosiota toimitetaan yhteistyössä SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskuksen kanssa niin, että paikallinen freelance-toimittaja toimittaa työelämän ajankohtaisista ilmiöistä kerran kuukaudessa journalistiset kriteerit täyttävän juttukokonaisuuden ja laskuttaa juttupalkkiosta SAK:ta. Yhteisesti sovittujen pelinsääntöjen mukaan jutut eivät liity järjestökentän tiedotus- tai edunvalvontaan vaan tavoitteena on tuottaa aikuisille, työelämässä mukana oleville kiinnostavia paikallisia sisältöjä tietoverkkoon.

Edellä kuvattua ns. luottotoimittajamallia pyritään levittämään jatkossa myös muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Mallin avulla voitaneen osin turvata monipuolinen juttutarjonta myös silloin kun toiminta ei ole projektirahoitteista.

Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien juttukokonaisuuksien tuotantovastuu on Savonlinnan yliopistokampuksen mediapajalla. Kulttuuri-, yrittäjyys- ja maaseutuaiheisia juttuja on tuotettu tiimin voimin. Yrittäjyysteema näkyi korostetusti toimintavuonna ja se saa jatkossa entistä enemmän painoa.


6 YHTEISTYÖHANKKEET

Nettiradio Mikaelin syntyhistoria liittyy tiiviisti eteläsavolaisiin IT-hankkeisiin. Verkostoitumishankkeen taustalla on itäsuomalaisten maakuntaliittojen asettaman ISMO-työryhmän ajatus luodun tuotantokonseptin levittämisestä muihin maakuntiin. Yhteistyökumppanuudet ovat olemassa myös Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT- ja Mikpoli -hankekokonaisuuden kanssa sekä useiden oppilaitos- ja järjestötoimijoiden kanssa.

Muilta osin eteläsavolaisen verkostoitumisen rinnalle on muodostunut verkkomedian kehittämisestä innostunut vapaamuotoinen itäsuomalainen verkkomediaverkosto, jonka toimintaa kuvataan ohessa.

Nettiradio Mikaelissa vieraili paljon vieraita eri puolilta maata. Mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta olivat käymässä Paja-projektin vetäjät toimittajat Kari ja Pirkko Peippo. Tiimin väki puolestaan vieraili tutustumassa joensuulaisiin hankkeisiin, kuten Tiedepuistossa sijaitsevaan Cadimef-projektiin ja kaapelitelevisiotuotantoon.

Lapin lääninhallitus järjesti toukokuussa vapaan sivistystyön toimijoille Rovaniemellä koulutustilaisuuden, jossa Päivi Kapiainen kävi kertomassa Ylen opintoradiotoiminnasta sekä Nettiradio Mikaelista. Samoin pidettiin esitys Itä-Suomen virtuaaliverkon toimijoille Mikkelissä.

6.1. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja Kansainvälisen viestinnän laitos

Yhteistyötä Joensuun yliopiston Savonlinnan yliopistokampuksen toimijoiden kanssa on kuvattu laajasti kohdassa 1.1. EAKR-hanke, jossa tuottaja-toimittaja Minna Surakka veti syyskuun loppuun saakka. Yhteinen hanke tuotti riittävän tuotantoinfrastruktuurin Savonlinnan yliopiston mäelle, nosti esille Kansainvälisen viestinnän laitoksen erillistarpeet Kääntäjien ja tulkkien AV-viestinnän koulutushankkeen muodossa sekä tuotti verkkomediajuttuja pitkin toimintavuotta.

Suurin yksittäinen tuotanto oli kunnianhimoinen, laaja videotuotanto kirjailija Joel Lehtosen Savonlinnan aikaan liittyen. OKL:n viestinnän koulutusten osana dosentti Tuomo Jämsä suunnitteli ja toteutti laajan aineistohankinnan aiheesta 20 opiskelijansa kanssa. Matti Markkanen puolestaan editoi aineistoa Tuomo Jämsän käsikirjoituksen pohjalta pitkäksi video-ohjelmaksi, josta versioidaan alkuvuonna 2002 Nettiradio Mikaelin formaatin mukainen ohjelmakokonaisuus.

Mediapaja sijaitsi fyysisesti alkuvuonna opettajankoulutuslaitoksella ja siirtyi remontin alta loppuvuodeksi Kansainvälisen viestinnän laitokselle. Laitteet ja ohjauspanokset ovat olleet joustavasti kummankin laitoksen käytössä.

Loppuvuonna näkyvyyttä sai myös yliopiston koordinoima vesistömatkailuhanke, jonka korkeatasoisista seminaareista Mikkelistä, Valamosta ja Savonlinnasta syntyi juttukokonaisuuksia, joissa hyödynnettiin myös videon mahdollisuuksia. Juttuja tuottivat ydintoimituksen ihmiset sekä avustajat. Hanke on toivonut tiivistä yhteistyötä tiedotukseen liittyen ja käyttänyt aktiivisesti FreePress-palvelua.

6.2. Joensuun yliopiston avoin yliopisto

Joensuun yliopiston avoimen yliopisto toteutti toimintavuonna työ- ja organisaatiopsykologian monimuoto-opintoihin liittyvän verkkomediajutun, joka julkaistiin Nettiradio Mikaelin sivuilla. Tavoitteena oli saada kokemuksia siitä, miten radiohaastattelut voisivat tukea etäopiskelijoiden työskentelyä.

Tuotannon toteutti toimittaja Jyrki Utriainen Joensuusta (Lab24), ja sen tilaajana oli avoin yliopisto. Tuotantoa ideoivat suunnittelija Matti Ruotsalainen ja koulutuspäällikkö Ilse Saarikivi. Työpaikoista ja niiden pääluottamusmiehistä saatiin arvokasta tietoa Pohjois-Karjalan SAK:n aluejohtaja Pertti O. Hyvöseltä.

6.3. Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa tiivistyi entisestään toimintavuoden aikana. Edellä on kuvattu yhteistyötä IMT-keskuksen kanssa mediavirtaa webissä -lähetyksissä. Tuotannoissa olivat lisäksi tiiviisti mukana metsätalouden koulutusyksikkö Nikkarila Pieksämäeltä sekä Paukkulan mäeltä kulttuuri- ja nuorisotyön koulutusyksikön opiskelijat ja opiston matkailuopiskelijat.

Digimetsässä Pieksämäellä syntyi vuoden mittaan kaikkiaan 15 juttua. Mikkelissä kulttuuriopiskelijat tuottivat kaksi fiktiivistä nettivideota osana Eurooppa-tiedotuksen Rauni Mannisen ideoimaa EU-tietokilpailua. Ja matkailupuolen opiskelijat tekivät laulaja Kari Kannosta henkilökuvan.

6.3.1. MAMK:n metsätalouden koulutusyksikkö (Nikkarila)

Metsätalouden koulutusyksikön painopistealueet ovat työnantajalähtöinen toiminta, markkinointi sekä viestintä. Ammatillisina erikoistumisopintoina järjestettiin digitaaliseen viestintään liittyviä opintoja vuonna 2001, mutta vuonna 2002 siihen ei ole mahdollisuutta. Viestinnän koulutusmallien kehittämistä kuitenkin jatketaan, ja mediapajaa hyödynnetään osana viestinnän opetusta.

Vuosi 2002 on toiminnassa ns. välivuosi, koska viestinnän koulutuksista vastaava Johanna Jalkanen on äitiyslomalla. Mediapajan toiminnasta vastaa Vesa Tossavainen ja hänen tukenaan on ollut vierailevia luennoitsijoita, mm. Nina Kurki ja graafikko Leena-Kaarina Kaunonen, jotka ovat mukana myös Nettiradio Mikaelin kehittämistoiminnassa.

Yhteistyömalli Nettiradio Mikaelin kanssa on vakiintunut ja sitä on hyödynnetty yksikön toiminnassa. Johanna Jalkanenkaan ei ole täysin malttanut pysyä kotirintamalla, vaan aikoo aloittaa uusien koulutustuotteiden kehittämisen vuoden 2002 alussa Nettiradio Mikaelin väen kanssa. Toimintavuoden aikana Pieksämäellä syntyi kaikkiaan 15 digimetsäopiskelijoiden toimittamaa juttukokonaisuutta, joissa kokeiltiin myös nettivideon tuomaa lisäarvoa.

6.3.2. MAMK:n kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikkö

Kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikön opiskelijoita on ollut Nettiradio Mikaelissa avustajina, kesätoimittajina ja toimitusharjoittelijoina. Toimintavuoden aikana toimitusharjoittelussa oli Timo Juurinen, joka myös viritteli yhteistyösuhteita oman opinahjonsa suuntaan sekä oli mukana opiskelijatuotannoissa.

Kevään aikana Nettiradio Mikaeli viritti keskustelua verkkomedian ns. tuotantoketjun perustamisesta ammattikorkeakoulun eri yksiköiden välille. Ideana oli se, että ns. Paukkulan mäellä syntyvät käsikirjoitukset ja ideat voisivat jalostua mediatuotannoiksi, joiden teknisenä infrastruktuurina toimisi ammattikorkeakoulun IMT-keskus ja jakelukanavana Yleisradion suuntaan Nettiradio Mikaeli. Keväinen palaveri kokosi paikalle keskeiset toimijat, mutta käytännön teoiksi yhteistyö ei vielä toimintavuoden aikana jalostunut. Opettajista ideointipalaverissa olivat mukana Pirkko Heikkinen ja Matti Koivisto.

Ensimmäiset kokeilut kuitenkin tehtiin. Eeva Kuoppalan opiskelijaryhmä toteutti kaksi nettivideotuotantoa, joiden pohjana oli Eurooppa-tiedotuksen Rauni Mannisen laatima EU-tietovisa. Tuotannossa yhdistyivät käsikirjoittaminen sekä videon tekeminen ideasta levityskuntoon. Nettiradio Mikaelin puolesta tuotannossa olivat mukana Timo Juurinen ja Jaakko Oranen, joita Matti Markkanen ohjasi. Tuotantokonseptia on mahdollista jatkaa myöhemmin muiden opiskelijaryhmien kanssa.

Lisäksi Suomen nuoriso-opiston matkailuopiskelijat toteuttivat laulaja Kari Kannon haastattelun verkkomediaan opettajansa Anneli Makkosen ja NRM:n tiimin kanssa.

Nettiradio Mikaelin vieraille kerrottiin Paukkulan mäellä tapahtuvista koulutuksista, ja syksyn mittaan mm. Anni-Elina Karvonen YLE Teemasta vieraili tutustumassa kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikön toimintaan.

Yhteistyö käynnistyi ensimmäistä kertaa myös lopputöiden osalta, kun Susanna Pajala ryhtyi miettimään Nettiradio Mikaelin tuotantomalliin pohjaavaa tutkimusaihettaan Pirkko Heikkisen ohjauksessa.

6.4 Paltamon viestintälukio

Paltamon viestintälukiolaiset tuottivat kymmenen juttukokonaisuutta toimintavuoden aikana Nettiradio Mikaelin sivustoille.

Paltamon lukiossa viestintäpainotteisuus on työpajatyöskentelyssä tuonut digitaalisen radion käyttöön kokemusta, jota on pidetty esillä kaikille opiskelijoille ja opettajille. Radiotoiminta, taittotyöskentely Kainuun Sanomien kanssa ja Ylen multiradio ja sen tavoitteellinen markkinointi monimuoto-opiskelun ja etäopiskelun oheismateriaalina ovat vahvistaneet toisiaan paltamolaisten näkökulmasta.

Paltamolaiset ovat olleet näkyvästi mukana itäsuomalaisen verkoston tapaamisissa, ja innolla lähdössä hyödyntämään multiradion tarjoamaa mahdollisuutta testata Radiomanin uutta tuotanto-ohjelmistoa. Syksyllä juttutuotanto hivenen hidastui. Osaltaan siihen vaikutti myös Lea Ahon äitiysloma.

6.5 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvat Outokummun oppimiskeskus ja Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Lieksan osasto ehdottivat loppuvuonna 2001 yhteistyösopimuksen laatimista. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa, ja sen sisältönä on luoda raamit yhteiselle verkkomediatuotannolle.

Outokummun oppimiskeskuksessa syntyi luovan kirjoittamisen opiskelijoiden tekemiä nettinovelleja Nettiradio Mikaelin aiemman "Kun Jakarandat kukkivat" -nettikirjan pohjalta. Nettinovellien julkaiseminen digiradiossa sekä verkkoversioina Nettiradio Mikaelin sivustoilla alkoi tammikuun alussa 2002. Nettinovelleja voivat lähteä kirjoittamaan myös muut novellien sekä radion ja verkkomedian ystävät.

Outokummun oppimiskeskuksessa myös valmisteltiin esittelyohjelmaa, mutta musiikin käyttö viivästytti tuotannon verkkoversion viivästymistä. Lisäksi tutkittiin mahdollisuuksia esittää joitakin oppilaitoksessa valmistuneista videoista.

Oppilaitoksen monipuoliset viestinnän koulutusohjelmat ja innostunut opetushenkilöstö mahdollistavat jatkossa tuoreiden tuotantokonseptien kehittämisen ja yhteistuotannot. Esillä on ollut myös toimitustilojen digitalisointiin liittyvä käytännön neuvonta ja rahoitusmallien kartoittaminen.

6.6 SAK

Yhteistyötä SAK:n kanssa kuvaavat toimittaja Auli Kekkonen ja aluejohtaja Paula Kivivuori-Meri näin: "Työelämäjuttujen tuotannollinen yhteistyö SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskuksen kanssa jatkui kolmatta vuottaan yhden jutun kuukausivauhtia.

Juttuaiheita on ideoimassa ammattijärjestöjen edustajista koostuva nettiradiotyöryhmä aluejohtaja Paula Kivivuori-Meren johdolla. Työelämäviestintään osallistuivat vuonna 2001 seuraavat SAK-laiset jäsenliitot: AKT, Kemianliitto, KTV, Metalliliitto, Palvelualojen ammattiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköliitto ja Teva. Toimittaja Auli Kekkonen tekee jutut freelancer-pohjalta.

Juttutarjonnassa on tuotu esiin eri ammattien lisäksi erilaisia ajankohtaisteemoja, joita ovat olleet esimerkiksi tekstiilialan eettiset kysymykset ja työssäoppiminen. Työelämän kehittämistä on käsitelty muun muassa selvittelemällä hyvän työyhteisön tuntomerkkejä, yhteistoiminnan kysymyksiä ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Haastattelupaikkojen valinnassa on pidetty silmällä maakunnallisuutta. Eteläsavolaista työtä on esitelty Mikkelin lisäksi seuraavilta paikkakunnilta: Heinävesi, Joroinen, Kuomiokoski, Pieksämäki ja Savonlinna. Asiantuntijoiksi on kelpuutettu ulkosavolaisiakin.

Työelämäjuttujen markkinointia järjestön jäsenille on vuoden mittaan kehitetty siten, että SAK:n omilta nettisivuilta on linkkiyhteys Mikaelin työelämäjuttuihin, ja näkyvyyttä pyritään kehittämään edelleen."

Eteläsavolainen juttutuotanto herätti kiinnostusta myös Tampereella. SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskuksen edustajat aluepalvelukeskuksen aluejohtaja Teuvo Pernu ja järjestölehden toimittaja Jouko Erkkola vierailivat Nettiradio Mikaelissa ja tekivät varsin nopeasti suunnitelmat kokeilla verkkomediatuotantojen tuottamista Etelä-Savossa luodun mallin mukasesti. Ensimmäinen juttu, jonka aiheena oli rakennusalan työsuojelu, valmistui vuoden 2001 loppupuolella, ja sen tuotti Nettiradio Mikaelin kesätoimitussihteeri Nina Kurki yrityslaskutuksena.

6.7 Teollisuus ja työnantajat

"Tietotekniikan avulla uudistetaan ja kehitetään yritystoimintaa ja parannetaan kilpailukykyä. Informaatioteknologian antamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on edellytyksenä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiselle.

Toimintatapojen muutokset eivät rajoitu vain yritysten sisäisiin tuotantoprosesseihin ja toimintaketjuihin. Sidosryhmien ja yhteistyöverkostojen kautta tapahtuva toimintaketjujen optimointi perustuu suurelta osin tietotekniikkaan.

Nyt eletään murrosvaihetta, joka tulee koskettamaan kaikkia yhteiskunnan toimintoja ja joka tulee perustumaan tietotekniikan mahdollistamaan kehitykseen. Tietoyhteiskuntakehityksessä tulee huomioida yritystoiminnan kehittämisen näkökulma.

Nettiradio Mikaelin toiminta mahdollistaa uudenlaista, tehokasta yritysviestintää, josta voi osaltaan muodostua Etelä-Savoon uutta sisällöntuotantoteollisuutta. On kehitettävä edelleen NRM:n perusosaamista, mutta lisäksi tulee hakea edelleen yrityskontakteja ja tuotteistaa osaamista kaupallisiksi tuotteiksi saakka. Eräs mahdollisuus on esimerkiksi toimitettujen yritysesittelyjen tuottaminen eteläsavolaisten yritysten markkinointitarpeisiin". Lähde: Teollisuusasiamies Jarmo Immonen, TT.

Yrittäjyysteema on ollut korostetusti esillä toimintavuoden aikana ja siitä on vastannut toimitussihteeri Tiina Toivakka syksystä 2001. Jatkossa mukaan sisällöntuotantoon saadaan entistä tiiviimmin mm. HKKK:n Pienyrityskeskus. Avustajakunnassa on useita aihealueesta kiinnostuneita yrityspohjaisia toimijoita, jotka kartoittavat yritysten tarpeita osana omaa liiketoimintaansa.


7 KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisyys ei ollut kovin merkittävää toimintavuoden aikana. Englantilaisen Dorset TEC-täydennyskoulutuskeskuksen koordinoima Tedlara-hanke päättyi vuoden alussa, eikä Nettiradio Mikaeli mennyt mukaan uusiin hankkeisiin.

Englanninkielisiä juttuja syntyi muutamia, kun toimitukseen tuli tutustumaan englantia äidinkielenään puhuvia, toimittamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Amerikkalainen Andy Buccino työsti jutun Helsingin kauppakorkeakoulun Business Campuksen luentosarjaan liittyen.

Englantilainen Richard Giles oli Päivi Kapiaisen kanssa toteuttamassa maakuntaliiton ja TE-keskuksen pyynnöstä englanninkielistä juttua työllistymisen osaamiskeskuksiin liittyen Brysselissä marraskuussa pidettyyn Employment Week -tapahtumaan messuosastoon.

Myös Outokummun oppimiskeskuksessa opiskeleva Jeremy Hummel ilmoitti olevansa kiinnostunut hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista työstää juttuja englanniksi.

Kansainvälisiä vieraita toimituksessa vieraili edellisvuosien tapaan useista maista. Englantia päästiin puhumaan myös suomalaisten kanssa, kun esimerkiksi Mikkelin kansalaisopiston englanninkielinen keskusteluryhmä oli Ville Häkkisen ja Päivi Kapiaisen vieraina.


Nettiradio Mikaelin tapahtumakalenteri 2001

Tammikuu 2001:

2.1.Tuula Huoviala aloitti Nettiradio Mikaelin määräaikaisena toimitussihteeri-kouluttajana.
8.1.Jarmo Immonen TT:stä neuvottelumatkalla.
15.1.Veej´jakaja-ryhmän tapaaminen.
16.1.Pirjo Teräsalmi oppisopimustoimistosta neuvottelemassa.
18.1.MAMK:n Nikkarilan uudet digimetsäopiskelijat tutustumiskäynnillä Pieksämäeltä ja kuulemassa alustuksen DAB-radion kehittymisestä.
22.1.Kyösti Vaara Kemistä haastattelemassa tiimin edustajia ja avustajia omaa graduaan varten. Gradu "Äänellisiä visioita" valmistui syksyllä 2001 osana Ylen yleisötutkimussarjaa.
26.1.Avustajatapaaminen, jossa ideoitiin vuoden toimintaa, kuultiin toimitussihteerin mietteet laatukriteereistä, mietittiin tuoreita juttuideoita ja koottiin koulutustoiveet.
27.-28.1.Työväen Näyttömöpäivillä videotiimi tekemässä juttua. Sari Järn, Matti Markkanen ja Jaakko Oranen.
30.1.Tapaaminen Etelä-Savon Radion päällikkö Kari Toiviaisen kanssa mediaseminaariin ym. yhteistyöhön liittyen.
31.1.Tapaaminen Mikkelin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran kanssa toimituksen mahdollisista tilavaihtoehdoista Ylen vuokraamissa tiloissa.

Helmikuu:

1.2.Juha Hirvensalo Yleltä neuvottelemassa servereihin ja tietoliikenneyhteyksiin liittyen.
5.2.Mep Riitta Myller poikkesi tutustumassa toimitukseen ja antoi haastattelun.
7.-11.2.Matti Markkanen Aunuksessa kuvausmatkalla.
14.2.Opintoradion päällikkö Jorma Pilke Mikkeliin.
15.2.Neuvottelut tilakysymyksistä Mikkelin kaupungin edustajien kanssa.
15.2.Ohjausryhmän kokous.
16.2.Freeseminaari järjestettiin Hotelli Vaakunassa. Osallistujia oli 80. Mukana alustajia mm. Kauppalehti Onlinesta, Seura-lehdestä, Yleltä, Länsi-Savosta ja Etelä-Savon Radiosta.
19.2.Tapaaminen Itä-Suomen Brysselin toimiston edustajan kanssa kaupungintalolla. Kapiainen.
20.2.MAMK:n Paukkulassa Eurooppa-tiedotuksen Rauni Mannisen, Matti Markkanen, Timo Juurinen ja Päivi Kapiainen käynnistämässä videoyhteistuotantoa yhteistyössä taidekasvatuksen opettaja Eeva Kuoppalan kanssa. Kevään aikana syntyi kolme EU-aiheista tietokilpailua nettivideoiden kera.
21.2.Matti Markkanen ja Jaakko Oranen tutustumassa Helsingin kaupungin nuorisoasiain keskuksen videostriimauslähetykseen Gloriassa Helsingissä.
22.2.Viittakiven Opiston ja Otavan Opiston väkeä kuulemassa äänielementin mahdollisuuksista oppimateriaalituotannossa. Mukana Minerva-projektin kansainvälisiä vieraita Espanjasta ja Isosta-Britanniasta. Kapiainen.
23.2.Videokoulutuksen ensimmäinen koulutuspäivä, jonka aikana vieraili Ylen TV-uutisten kirjeenvaihtaja Pekka Niiranen kouluttamassa osallistujia. Markkanen.
24.2.Somuran talvitapahtuma Mäntyharjulla. Juttumatkalla Oranen ja Juurinen.
26.2.Otavan Opiston opiskelijat Virpi Siiskonen ja Virpi Kukkonen aloittivat kuukauden mittaisen toimitusharjoittelunsa.

Maaliskuu:

3.-7.3.Leonardo-rahoitteisen Tedlara-projektin viimeinen tapaaminen Lissabonissa. Päivi Kapiainen juttumatkalla yhdessä Internetixin Sari Jaarasen kanssa.
5.3.Norppaseminaarista Konsertti- ja kongressitalo Mikaelista videostriimauslähetys yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun IMT-keskuksen kanssa. Markkanen, Fröjd.
7.3.Videoprojekti jatkui MAMK:n Paukkulassa.
12.3.MTK:n viestintäkurssilaiset tutustumassa toimintaan ja tekemässä haastatteluharjoituksia. Viisi opiskelijaa ja järjestöagrologi Pirkko Hämäläinen.
16.3.Avustajien videokoulutuksen toinen jakso. Matti Markkanen.
19.3.Palaveri mahdollisista uusista tiloista isännöitsijä Heikki Rautiaisen kanssa.
21.3.Tapaaminen SAK:n tiedotuksen henkilökunnan kanssa Helsingissä. Kivivuori-Meri, Pilke, Fröjd ja Kapiainen.
21.3.Tapaaminen Helsingissä Henrik von Pfalerin kanssa liittyen yhteisen konseptin pohjalta kehitettävään portaalipalveluun.
23.2.Aunuksessa juttumatkalla Heikki Myyryläinen ja Soile Luhtanen. Heikki Myyryläisen aineistoista syntyi materiaalia Olavi Paavolaisesta kertovaan juttukokonaisuuteen.
24.3.Kari ja Pirkko Peippo Jyväskylästä vierailulla ja kertomassa omasta työelämäaiheisesta, ESR-rahoitteisesta verkkomediahankkeestaan.
28.3.Outokummussa yhteistyöneuvottelut Outokummun oppimiskeskuksen kanssa Jyrki Utriaisen johdolla. Ensimmäiset jutut pyritään tuottamaan vuoden loppuun mennessä. Fröjd, Kapiainen.
28.3.Joensuussa neuvottelut Joensuun yliopiston avoimen yliopiston Ilse Saarikiven, Matti Ruotsalaisen, Pohjois-Karjalan SAK:n Pertti O. Hyvösen kanssa syksyllä toteutettavasta työelämäaiheisesta verkkomediatuotannosta, joka tukee työ- ja organisaatiopsykologian verkko-opintokokonaisuutta. Fröjd, Kapiainen.
28.3.Lieksassa neuvottelut seutukuntaradion ideointiin liittyen. Isäntänä Juhani Luhtanen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan osastossa. Fröjd, Kapiainen.
29.3.Paltamossa neuvottelut Paltamon viestintälukion rehtori Raili Kemppaisen kanssa. Paltamon kunnanjohtajan haastattelu seutuverkoista ym. Fröjd, Kapiainen.

Huhtikuussa:

3.4.Savonlinnassa OKL:ssä neuvottelu EAKR-hankkeen päättämisestä ja yhteistyön jatkumisen muodoista. Jorma Enkenberg, Tuomo Jämsä, Anna Karhu, Arja Parviainen ja Päivi Kapiainen.
4.4.Yhteistyösopimuksen jatkon allekirjoitustilaisuus Yleisradiossa Helsingissä. Paikalla radiotoimialan johtaja Tapio Siikala, uusi radiotoimialan johtaja Seppo Härkönen, aluetoiminnan johtaja Reijo Perälä, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, opintoradion päällikkö Jorma Pilke, Otavan Opiston johtaja Hannu Linturi ja Päivi Kapiainen.
5.4.Opintoradion oma kehittämisseminaari Yleisradiossa Helsingissä. NRM esitteli viikottaisia toimitettuja nettivideoita. Markkanen, Oranen, Juurinen, Kapiainen.
6.4.Avustajien videokoulutuksen editointijakso. Markkanen.
9.4.MAMK:n kehitysjohtaja Heikki Malisen kanssa tapaaminen ammattikorkeakoululla. Kapiainen.
12.4.MAMK:n Mikpoli-hankkeeseen liittyvä palaveri rehtorin toimistossa. Fröjd, Kapiainen.
17.4.Hankelehden taittaja vierailulla. Lehti valmistui toukokuun lopussa ja se jaettiin kaikkiin kotitalouksiin Etelä-Savossa kesäkuun alussa. Tuula Huoviala.
18.4.FreePress-tiedotetietokantapalvelun julkistamistilaisuus (http://www.internetix.fi/freepress). Mukana tiedottajia, avustajia ja yhteistyökumppaneita sekä Länsi-Savon toimittaja.
19.-20.4.ITK-messut Hämeenlinnassa. NRM:n edustajana esittelemässä toimintaa oli Timo Juurinen.
20.4.Tuula Huovialan läksiäiset. Tuula palasi virkapaikalleen Etelä-Savon maakuntaliiton tiedottajaksi.
25.4.SAK:n tiedotuspäällikkö Sari Aalto-Matturi ja tiedottaja Eija Hietanen vierailulla.

Toukokuu:

2.5.Toimitussihteerinä aloitti kesäpestin Nina Kurki ajalla 1.5.-30.8.
2.5.Mikkelin ammattioppilaitoksen opiskelija Miika Koskinen aloitti harjoittelujaksonsa (2.5.-23.5.). Miikan tehtävät liittyvät koodaukseen ja kuvankäsittelyyn. Tuomo Karvinen ohjasi.
7.5.Anne Korhonen aloitti oman projektityönsä osana webtu-koulutusta.
8.5.Neuvottelut MPY:n Juha Putkosen kanssa. Fröjd, Toivakka, Kapiainen.
9.5.Yleisradiossa Helsingissä nettikirjaan liittyvä yhteistyöpalaveri, jossa olivat mukana Outokummun oppimiskeskuksesta Jyrki Utriainen ja Tero Kettunen. sekä opintoradiosta Rita Landström sekä näyttelijä Marja Salo.
9.5.Itäsuomaisen verkoston ja ohjausryhmän yhteiskokous Yleisradion tiloissa. Samalla tutustuttiin Ison Pajan tiloihin ja toimintoihin.
14.5.Lapin lääninhallituksen vapaan sivistystyön toimijoille järjestämässä koulutustilaisuudessa alustus opintoradiotoiminnasta. Kapiainen. Lapin lh maksoi kulut.
17.5.Veej´jakaja-ryhmän saunailta kaupungintalolla. Kapiainen.
18.5.Tekstipaja avustajakunnalle. Kouluttajana Anna Karhu Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitokselta.
28.5.Kaupunginhallitus vierailulla ja tutustumassa opiston hankkeisiin.
29.5.Neuvottelut MPY:ssä Juha Putkosen kanssa. Toivakka, Kapiainen.

Kesäkuu:

1.6.Nettiradio Mikaelin ilme uudistui, kun uusi käyttöliittymä otettiin käyttöön. Avoimet ovet Pusan toimitiloissa.
5.6.Neuvottelut MAMK:n kehitysjohtaja Heikki Malisen kanssa.
6.6.Multiverse-projektin kehittämispäivillä puhumassa asiakassuhteen hoitamisesta. Kapiainen.
6.6.Opintoradion kehittämispäivät Kuopiossa. Markkanen, Kurki, Karvonen.
8.6.Ari Niemisen läksiäiset.
12.-15.6.Matti Markkanen kuvausmatkalla Karjalassa.
13.6.Timo Juurinen esitteli Nettiradio Mikaelin toimintaa IT-klusteriraportin laatijalle.
18.6.Taru Kekkonen valmistautuu lähtemään vuoden kestävälle purjehdusmatkalle perheineen. Tiimin kuvaajat paikalla. Taru ryhtyi toimittamaan matkalta nettipäiväkirjaa NRM:n sivustoilla.

Heinäkuu:

 Verkkomedia päivittyy viikottain.

Elokuu:

3.-4.8.Savonlinnan elokuvajuhlilla Minna Surakka työstämässä juttua.
7.-9.8.Otavan Opiston kehittämispäivät Turun saaristossa. Päivi Kapiainen.
17.8.Jorma Pilke neuvottelumatkalla Mikkelissä.
17.8.Itäsuomalaisen verkoston kokous Mikkelissä. Mukana Markku Tanskanen Outokummun oppimiskeskuksesta ja Vesa Tossavainen MAMK:n Nikkarilasta Pieksämäeltä.
28.8.SAK:n Hämeen aluepalvelukeskuksesta aluejohtaja Teuvo Pernu ja keskuksen lehden toimittaja Jouko Erkkola neuvottelumatkalla. Fröjd, Kapiainen.
29.8.Tiimi tutustumassa MAMK:n IMT-keskuksen tiloihin.
29.8.EU-hankkeiden maksatus- ja arviointipäivä Mikkelin ammattioppilaitoksessa. Kapiainen, Liimatta.
29.8.NRM:n esittely Mikkelin kansalaisopiston tuntiopettajille kansalaisopiston tiloissa. Kapiainen.

Syyskuu:

1.9.Toimitussihteeri-kouluttajana aloittaa Tiina Toivakka.
1.9.Tuomo Karvinen siirtyy tuntipohjaiseen yrityslaskutukseen. Hän on projektin käytössä jatkossa arviolta päivän viikossa.
1.9.Petri Immonen aloittaa koodaajana.
6.9.Eduskunnassa tapaamassa Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkasta. Fröjd, Pilke, Kapiainen.
14.9.Syksyn ensimmäinen avustajapalaveri. Uuden toimitussihteerin "teesit", syksyn koulutuskalenteri, juttuideat ym.
14.9.Susamuru Oy:n toimitusjohtaja Kari Voutila Kuopiosta vierailee kertomassa yhteistyömuodoista.
17.9.Sippo Seurujärvi aloittaa työharjoittelussa.
17.9.EAKR-hankkeen loppuraportti valmistuu.
19.9.Heikki Hirvonen ja Jorma Rannaste vierailee pohdiskelemassa, miten NRM:ää voisi käyttää koko koulujärjestelmän hyväksi. Toivakka, Kapiainen.
19.9.Olkkolan koulun veneprojektista syntynyttä videota esitellään koululla.
20.9.Savonlinnassa matkailun verkostoyliopiston avajaisseminaarissa Tiina Toivakka ja Jaakko Oranen tekemässä nettivideota.
20.9.Mikkelin kansalaisopiston englanninkielinen keskusteluryhmä vierailulla. Häkkinen, Kapiainen.
20.9.Pieksämäellä digimetsäopiskelijoita opettamassa Matti Markkanen.
21.9.MAMK:lla neuvottelussa kehitysjohtaja Heikki Malisen ja talousjohtaja Keijo Tikan kanssa. Laitsaari, Kapiainen.
26.9.Itä-Suomen etälukiohankkeen väelle MAMK:lla alustus. Kapiainen.
29.9.Työkouluohjaajien koulutuksessa tunnin esitys NRM:n mahdollisuuksista. Kapiainen.

Lokakuu:

2.10.Itäsuomalaisen verkoston kokous Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Mukana Jorma Pilke opintoradiosta.
3.10.Otavan Opiston tiedotus- ja viestintälinjalaiset tutustumassa toimintaan 2 tunnin ajan. Kapiainen.
3.10.Paukkulassa alkoi TV-käsikirjoittamisen koulutus Heikki Luoman (TV2) johdolla. Timo Juurinen, Matti Markkanen ja Tiina Toivakka kävivät kertomassa yhteistyömahdollisuuksista.
4.10.ESR-anomus toimitettiin esiluentaan Itä-Suomen lääninhallitukseen ilman allekirjoituksia. Tapaamisessa Laila Mäkelä.
5.10.Alueellinen sisältötuotantoseminaari Kuopiossa. Mukana olivat Kalle Fröjd, Tiina Toivakka ja Päivi Kapiainen. Seminaarista tuotettiin laaja juttukooste.
5.10.Syksyn videokoulutuksen ensimmäinen jakso: käsikirjoitus. Matti Markkanen.
15.10.Jouko Teräs aloitti videokuvaajaharjoittelijana Matti Markkasen ohjauksessa.
12.-13.10.SAK-päivät Mikkelin ammattioppilaitoksessa. Standillä isännöivät Ville Häkkinen ja Sippo Seurujärvi. Messuilta syntyi myös videogallupjuttu.
15.10.EAKR-hankkeen loppuraportti valmistui.
16.10.Toimittajille järjestetyllä metsäretkellä. Matti Markkanen, Jouko Teräs, Kalle Fröjd ja Päivi Kapiainen.
22.10.Helsingissä Jorma Pilkkeen kanssa neuvotteluissa Kalle Fröjd ja Matti Markkanen.
26.10.AV-messuilla Helsingissä Matti Markkanen, Jouko Teräs ja Jaakko Oranen.
30.10.Outokummun oppimiskeskuksessa yhteistyöneuvotteluissa Kalle Fröjd, Jaakko Oranen ja Päivi Kapiainen.

Marraskuu:

6.11.Joensuussa neuvottelut Tiedepuistossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Cadimef-hankkeen kanssa, projektijohtaja Juha Eskelinen isännöi. Fröjd, Kapiainen.
6.11.Joensuussa neuvottelut Joensuun yliopiston avoimen yliopiston kanssa yhteistuotannoista koulutuspäällikkö Ilse Saarikiven, koulutussuunnittelija Matti Ruotsalaisen ja Jyrki Utriaisen (LAB24) kanssa. Tapaamisesta syntyi myös juttu, jossa Ruotsalainen kertoo radion käyttömahdollisuuksista etäopetuksessa.
6.11.Joensuussa yliopiston tiedotuksessa neuvottelemassa viestintäpäällikkö Kari Hipin, tiedotuspäällikkö Ulla Mikkolan ja tiedottaja Pasi Ripatin kanssa. Fröjd, Kapiainen.
6.11.Savonlinnassa Joel Lehtoseen liittyvää videokokonaisuutta kuvaamassa Jaakko Oranen ja Jouko Teräs. Tuotannosta vastaa Tuomo Jämsä Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta opiskelijoidensa kanssa.
7.11.Lieksassa neuvottelemassa seutukuntaradion rahoituksesta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan osastossa Juhani Luhtasen kanssa. Tapaamisesta syntyi myös nettiradiojuttu. Fröjd, Kapiainen.
7.11.Savonlinnassa OKL:ssä kuvaamassa elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalan luentoa. Sippo Seurujärvi ja Jouko Teräs.
9.11.Syksyn videokoulutuksen toinen jakso. Matti Markkanen.
12.-16.11.Henri Grönfors Otavan Opiston tiedotus- ja viestintälinjalta toimitusharjoittelussa.
12.-16.11.Irina Lehkonen TET-harjoittelussa.
13.11.Helsingin nuorisoasiain keskuksen väki vierailulla Mikkelissä Leena Ruotsalaisen johdolla. Vieraille oli järjestetty ohjelma, jonka mukaan he kävivät myös IMT-keskukseen tutustumassa. Kaikkiaan vieraita oli 8. Vierailusta syntyi myös Leena Ruotsalaisen haastattelu.
14.11.MAMK:lla neuvottelemassa projektipäällikkö Pekka Uotilan kanssa hankesuunnitteluun liittyen. Kapiainen.
15.11.Lahden Radiossa neuvottelumatkalla projektihenkilöstöön liittyen. Jorma Pilke, Maija Jalkanen, Kalle Fröjd ja Päivi Kapiainen-Heiskanen.
19.11.Videostreaming-lähetys energiaseminaarista Konsertti- ja kongressitalo Mikaelista yhteistyössä MAMK:n IMT-keskuksen kanssa.
19.11.Esa Huusari ja Eija Petterberg Outokummun oppimiskeskukseta vierailulla tutustumassa mediavirtaa webissä -lähetystekniikkaan. Pilke, Kapiainen.
20.11.Ohjausryhmän kokous Mikkelissä.
20.11.Projektisuunnittelija Anni-Elina Karvonen YLE Teemasta Nettiradio Mikaelin vieraana. Ohjelmassa tutustuminen Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukseen, MAMK:n IMT-keskukseen.
22.11.Neuvottelut MAMK:lla Opettajasta mediatuottajaksi -koulutukseen liittyen. Malinen, Varo-Honkonen, Mäkelä, Uotila, Kapiainen.
22.11.Neuvottelut MAMK:lla IMT-keskuksen kehittämissuunnitelmiin liittyen. Liljander, Linturi, Venäläinen, Kapiainen.
23.11.Employment Week -messujen juttua varten EU-koordinaattori Matti Lappalaisen ja projektipäällikkö Arja Kolin haastattelut. Richard Giles, Kapiainen.
26.11.Saksalan toimintakeskuksen väki vierailulla miettimässä yhteistyö tuotantoideoita. Toivakka.
27.11.Helsingissä Ylellä osallistumassa arvokeskusteluun "uusien" radioiden edustajana. Kapiainen.
28.11.Jason Jabal ideoimassa omia juttutuotantojaan. Toivakka.
29.11.Neuvottelut Etelä-Savon maakuntaliitossa kehittämisjohtaja Eero Aarnion kanssa. Laitsaari, Linturi, Kapiainen.

Joulukuu:

4.12.Tiina Toivakka yhteistyöneuvotteluissa PYK:issä.
5.12.Internetixin 5-vuotissyntymäpäivät. Ovet avoimena myös Nettiradio Mikaelissa.
5.12.Neuvottelut yhteistyöstä IMT-keskuksen ja Otavan Opiston hankkeiden välillä. Linturi, Liljander, Fröjd, Kapiainen.
7.12.EAIE-konferenssissa Tampereella tapaamassa yhteistyökumppaneita. Kapiainen.
10.12.Yhteistyöneuvottelut KVL:n ja OKL:n väen kanssa Savonlinnassa. Kapiainen.
10.12.StreamGenie-laitteiston esittelytilaisuus KVL:n tiloissa. Minna Surakka.
10.12.Yhteistyöneuvottelut Järvimatkailuprojektin ihmisten kanssa Savonlinnassa. Kapiainen.
10.-14.12.Salla Liimatainen Ristiinan yläasteelta TET-harjoittelussa.
13.12.Susanna Pajala Paukkulasta neuvottelemassa päätötyönsä kytkemisestä Nettiradio Mikaelin formaattiin tuotettuun juttuun.
13.12.Lääninhallituksen joulupuuro tarjolla tiedotusvälineiden väelle. Toivakka, Kapiainen.
15.12.Pedagogiikkaseminaari Mikkelissä. Kapiainen.
17.12.Tiedotusvälineille tiedote mediaseminaarista 8.2., joka järjestetään yhteistyössä IMT-keskuksen ja Ylen multiradion kanssa. Kapiainen.
19.12.Projektikoulutus kaupungintalolla. Kapiainen.
19.12.IMT-keskuksen ja Otavan Opiston Internetix-kokonaisuuden välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin. Liljander, Linturi.
20.12.Rahoituspalaveri lääninhallituksessa Anne Haakanan kanssa. Linturi, Fröjd, Liljander, Kapiainen.
20.12.Projektin omat pikkujoulut yrityssponsoroituna.
21.12.Tiedotusvälineille tiedote Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa laaditusta yhteistyösopimuksesta. Kapiainen.
21.12.Kalle Fröjdin läksiäiset klo 15-16.30. Mukana mm. kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja apulaiskaupunginjohtaja Juhani Alanen.


Freelance-toimittajan arki - miten käyn kaupaksi, mitä pitäisi myydä ja kuka ostaa

Aika:
pe 16.2.2001 klo 9 - 17
Paikka:
Hotelli Vaakunan kabinetti Suur-Savo, 2. krs, Porrassalmenkatu 9

SEMINAARIOHJELMA

8.30Aamukahvi

9.00Freelancerin arki periferiassa: näillä eväillä myyn työtäni
Freekortilla liikenteessä: Auli Kekkonen
Osuuskuntayrittäjän arkea: Mervi Sensio
Keikkaa pukkaa: Heli Järvinen

10.00Toimituksen muuntuvainen arki
Etelä-Savon Radion päällikkö Kari Toiviainen
YLEn opintoradion päällikkö Jorma Pilke

Keskustelua

11.00-12.30Lounas. Mahdollisuus myös tutustua Nettiradio Mikaelin tiloihin klo 12.

12.30Minkälaiset jutut käyvät kaupaksi? Keneltä ostetaan?
Seura / toimituspäällikkö Kikka Isoviita
Kotimaa.Nyt / tuottaja Timo Keränen
Länsi-Savo / päätoimittaja Kari Juutilainen

Keskustelua

14.30-15.00Kahvitauko

15.00Uusien jakelukanavien haasteet ja mahdollisuudet
Kauppalehti Online / toimitussihteeri JR Leskinen

Keskustelua

16.15Freelancerin asema median myllerryksessä
Työehtoasiamies Petri Savolainen / Journalistiliitto

Keskustelua

17.00
Seminaarin päättäminen

Puheenjohtajana opettava tutkija Pasi Karonen / TKK

Vapaa pääsy.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 12.2. mennessä Nettiradio Mikaeliin: Tuula Huoviala, puh. 015 3545 210 (tuula.huoviala@internetix.fi) tai Päivi Kapiainen-Heiskanen, puh. 015 3545 200 (paivi.kapiainen@internetix.fi). http://www.yle.fi/mikaeli


Avustajien ja harjoittelijoiden omia tarinoita vm. 2001

Mikaeli on minulle kehitysyksikkö

Nettiradio Mikaeli yhdessä monien muiden paikallisten ja valtakunnallisten medioiden kera työllistävät minut nykyään täyspäiväisesti toimittaja-valokuuvaajan ammatissani.

Paitsi selkeä palkanlähde, on Mikaeli minulle ammatillisesti myös muuta. Mikaeli turvaa jatkuvan kehittymiseni. Paljon on siis tapahtunut siitä, kun 1998 ensimmäisen kerran astelin Nettiradio Mikaelin ovesta sisään. Useita nettiradiojuttuja toimittaneena väitän, että olen jopa edelläkävijä moneen muuhun toimittajaan verrattuna. Uudesta toimintatavasta, - luoda juttuja äänestä, kuvasta, tekstistä ja nyt liikkuvastakin kuvasta, on tullut minulle Mikaelin avulla rutiinia. Nyt voin keskittyä ennen kaikkea sisältöön.

Oppiminen kulkee Nettiradion toiminnassa mukana luontevasti. Vielä muutama vuosi sitten työskentelin hätäisesti tietokoneen ja kameran kanssa, nyt siis hallitsen näiden lisäksi hyvin äänen tallentamiseen liittyvät laitteet ja ohjelmat, tehokkaan sähköisen viestinnän ja lisähöysteenä vielä liikkuvaankin kuvaan olen saanut tutustua.

Uuden oppiminen tuo arkityöskentelyyn motivaatiota. Kehitys eteenpäin ja uuteen ei tunnu Mikaelissa loppuvan koskaan. Juuri, kun luulen tietäväni siitä kaiken, putkahtaa esiin jotain uutta ja innovatiivista, jonka minäkin haluan oppia. Herkullista koko toiminnassa on se, että Mikaeli jakaa tietotaitoaan antaumuksella kaikille halukkaille.

Esimerkkinä viimeisin koulutus, johon olen osallistunut: videokurssi. Siellä opin teoriassa ja tekemällä perusasiat videokuvaamisesta, editoinnista ja viimeistelystä. Mahdollisuuteni laajentaa toimenkuvaani parantui kurssin myötä heti.

Mikaeli on myös henkinen kannustaja. Valtakunnallisiin medioihin on ollut helppo ottaa kontaktia, kun on voinut kertoa esimerkin toisestakin valtakunnallisesta isommasta yhteistyökumppanista. Usein uusi yhteistyökumppani myös haluaa nähdä työnäytteitä, ennen kuin sitoutuu ostamaan uudelta tekijältä mitään, ja Mikaelin sivuille on ollut helppoa ja mielekästä uusia asiakkaita ohjata.

Epävarmoina aikoina olen miettinyt, miten työrintamalla tapahtuisi, jos esimerkiksi Mikaelia ei enää olisi. Luultavasti työni jatkuisivat vähintäänkin yhtä runsaana kuin tähänkin asti, mutta kehittyminen työssä kaikin puolin kärsisi selkeästi.

Ilman Mikaelia voisi elää, mutta mausteet puuttuisivat.

Mervi S



Nettiradio Mikaeli minun elämässäni

Lokakuussa vuonna 2001 hyppäsin Nettiradio Mikaelin kelkkaan. Olin ollut jonkun aikaa työttömänä ja Nettiradion työharjoittelujakson avulla pääsin taas tekemisen meininkiin käsiksi. Minulle oli jo ennen Nettiradioon menoa selvinnyt, että edellisen työpaikkani oppisopimuskoulutus viestinnän perustutkintoa varten huipentuisi näyttökokeeseen joulukuussa 2001.

Ensimmäisten viikkojen aikana minulle alkoi pikkuhiljaa aueta verkkojournalismin salat. Aikaisemmin en ollut kiinnittänyt moiseen juurikaan huomiota, vaikkakin muutaman verkkolehden sivuilla olinkin ahkeraan vieraillut. Tämä on toimittajan työtä meikäläisen makuun, monipuolista tekemistä sisältäen minulle jo ennestään tutun äänenkäsittelyn lisäksi tekstien kirjoittamista ja kahdenlaista kuvaa, liikkuvaa sekä stilliä.

Nettiradio Mikaeli tarjoaa hyvät puitteet itsensä kehittämiseen. Ja nyt kun se digitaalisuus media rintamalla oikein kunnolla puhkeaa kukkaan, niin ovat Nettiradion tekijät jo valmiiksi keulilla, kun muut vielä suunnittelevat starttiaan.

Nettiradio Mikaeli ei päästä toimittajiaan vähällä, sillä sisältö on täällä määräävässä asemassa. Aivan millä tahansa "hölöpän pöppää" hutulla ei verkkoon pääse, ja se jos joku kehittää tekijöitä kaivamaan itsestään enemmän irti. Tämä ei voi olla näkymättä positiivisesti tulevaisuuden töissä, mitä tai missä sitten ikinä tekeekään.

Vaikkakin olin ollut jo aiemmin 4,5 vuotta alalla (radio), voi sanoa että "tatsi" oli hiukan hukassa. No se tatsi löytyi taas täällä Nettiradio Mikaelissa, ja täydentyi sisällöltään rikkaammaksi uusien toimintatapojen omaksumisen myötä.

Olihan se kiva käydä täräyttämässä näyttökoe Turun Paasikivi Opistossa, ilman mitään sen kummempia yskimisiä.

Sippo Seurujärvi



Virtuaalimurusia ja uutissoppaa

Toimittajan työhön käsiksi käyminen Mikkelin seudulla ei ole haasteista helpoimpia. Alueella tuotetaan käytännössä kahta päämediaa: Länsi-Savo -konsernin nimikkolehteä, ja Radio Suomeen kuuluvaa Etelä-Savon radiota. Kummassakin talossa toimittajien rakenne on hyvin saman tyyppinen: keski-ikä on korkeahko, ja "viroissa" on toimittu pitkään, usein kymmeniä vuosia. Jos toimittajan paikkoja vapautuu, niihin palkataan mieluiten mahdollisimman nuoria tekijöitä, heitä, joilla on viimeisin koulutus, ja kokemusta maakunnan ulkopuolelta. Alueen muut viestimet puolestaan tarjoavat lähinnä marginaalista leivän jatketta, "satasen keikkaa".

Leipää saadakseen mikkeliläisen, ja yhtä hyvin muidenkin eteläsavolaisten, on hierottavan tuttavuutta etupäässä pääkaupunkiseudulla julkaistavien lehtien toimitussihteerien ja -päälliköiden kanssa. Alan tapaamisissa on vuolaasti kerrottu, miten näihin lehtiin tarjotaan päivittäin kymmeniä ja satoja juttuideoita, ja miten kyynisiksi nääntyneet ostajat ovat käyneet. Maakunnan aloitteleva free joutuu koko lailla keräilemään rohkeuttaan, ennen kuin uskaltaa lähestyä moisia valtamedioita.

Jokainen vapaana toimittajana leipänsä ansaitseva tietää, että kaiken ydin on jutun myyminen. Kaupan teossa voidaan Suomi jakaa tylysti kahtia: on Kehä III:n sisä-ja ulkopuoli. Täällä ringin ulkopuolella saa alituisesti kuulla kommentteja siitä, miten "meillä ei ennen ole tällaisia palkkioita maksettu". Kun vastaavanlaisen laskun postittaa ringin sisäpuolelle, kuuluu kommentti: "sinäpä teet halvalla." Tässä mainittakoon sekin, että ainakin itselläni laskutusperusteena ovat SJL:n suositukset, ne, joiden avulla ainoastaan ahkera pääsee käsiksi alan palkkaukseen.

Nettiradio Mikaeli on tarjonnut vaihtoehtoisen kanavan alan uusille yrittäjille. Mediaan ostetaan juttuja, jotka vaativat tekijältään uutta osaamista, erilaisten palikoiden hallintaa ja kokonaisuuksien omatoimista rakentamista. Lisäksi jutuista maksetaan asiallisesti. Nettiradio Mikaelia voisikin luonnehtia aloittavien yrittäjien oppisopimus-foorumiksi. Julkaistuista jutuista saa uuden median meriittejä, joita alalla selkeästi arvostetaan. Lisäksi talo tarjoaa eriytynyttä lyhytkoulutusta, sellaista, johon esimerkiksi maamme korkeakoulut eivät ole kyenneet kunnolla taipumaan.

Omat kokemukseni kuluneesta vuodesta, ja viestintäalan yrittäjyydestä, ovat pelkästään positiivisia. Työtä on voinut verrata leivän hankintaan, kirjaimellisesti. Leipä tulee paikallisista töistä, uutisten ja alueen erilaisten tapahtumien raportoinnista. Kuulijoina ja lukijoina ovat maakunnan omat ihmiset, ne, jotka kaupan kassalla sanovat huvittuneina: "siähän oot ratiossa töissä!" Voita leivän päälle saa, kun jaksaa myydä, myydä ja myydä. Ja leikkeleet, henkilökohtaiset herkut, ne työt, joista saa potkua kaikkeen tekemiseensä, ne tulevat Nettiradio Mikaelin kaltaisten foorumien tarjoamista keikoista.

Jotta Etelä-Savoon saataisiin tulevaisuudessakin uusia media-alan tekijöitä, sisällöntuottajia, tarvitaan Nettiradio Mikaelin kaltaisia, notkeita toimintaympäristöjä. Myönnettäköön reilusti, että olen asiassa erittäin puolueellinen, mutta ehdottomasti kokemusperäinen sellainen. Viestintää ja yrittäjyyttä ei synny pelkästään kouluttamalla, eikä perinteisiin viestimiin saada uusia toimintatapoja, ellei alalla toimi riittävän suurta ja moniosaavaa kahjopäiden joukkoa: päänsä alati giljotiiniin työntäviä vapaita toimittajia.

Kirsti Vuorela / Media Mea



Eläköön elävä maaseutu

Suomalainen maaseutu kätkee sisäänsä monia menestystarinoita sekä elämisen laatua, josta riittää kerrottavaa. Yksi oivallinen kerronnan kanavista on Nettiradio Mikaeli, johon tutustuin opiskellessani Otavan opiston TV-linjalla vuosina 1999 - 2000. Opiskelun aikana Mikaelissa tehty työharjoittelu perehdytti tehokkaasti toimittajan työhön. Olin ollut tosi tumpelo kaikessa tietotekniikkaan viittaavissa asioissa, mutta ystävällisen opastuksen ansiosta myöskin käytettävissä olevat tiedonvälityksen tekniset välineet ovat tulleet tutuiksi.

Muutin Mikkelistä kotikylälle Puumalan Hurissaloon reilut seitsemän vuotta sitten, elämään omalta pieneltä osaltani todeksi unelmaa elävästä maaseudusta. Samalla sain myös lapset aloittamaan opintiensä turvallisessa kyläkoulussa. Muuton myötä on edessä ollut myös ammatinvaihdos, sillä erikoishammashoitajan työtä ei juurikaan ole ollut lähitienoolla tarjolla, paria hammashoitajan sijaisuutta lukuun ottamatta.

Ammatinvaihdoksesta on tullut huomattavasti pitempi prosessi kuin olin kuvitellut. Varsinkin maaseudulla työmahdollisuuksia on rajoitetusti, joten on tartuttava siihen, mitä eteen ilmaantuu.

Olen ollut kesätoimittajana paikallislehdessä, luokanopettajan sijaisena ja kouluavustajana paikallisella kyläkoululla jne.

Tilaisuuden tullen olen myös osallistunut Nettiradio Mikaelin järjestämille kursseille sekä seminaareihin.

Rohkeus ei kuitenkaan ole riittänyt heittäytymään suoraan palkkatyöläisestä itselliseksi freelance-toimittajaksi, joten olen mennyt mukaan juuri toimintansa aloittaneeseen etätyöläisten osuuskuntaan RaJuPuSu-osaajat. Osuuskunta on perustettu Rantasalmella, Juvalla, Puumalassa ja Sulkavalla vuonna 2000 toteutetun etätyöprojektin innoittamana. Tällä hetkellä siinä on 14 jäsentä mm. vieraiden kielten sekä atk-alan ammattilaisia.

Mielestäni on tärkeää saada pidettyä kaikki Suomen kunnat laitojaan myöten asuttuina. Koska itselläni ei ole peltoa viljeltävänä eikä karjaa hoidettavana, on Nettiradio Mikaelin avustajana toimiminen merkittävä lisä elämisen mahdollisuuksiin kaukana katuvaloista.

Seija Ikonen



Monimediaalisuus on arkipäivää

Elämäni oli vuoden 2001 alussa uudessa tilanteessa. Lähes neljän vuoden tauon jälkeen halusin palata tekemään sitä mitä oikeasti osaan ja tahdon eli toimittajan töitä. Olin muuttanut perheineni takaisin syntymäkaupunkiini Mikkeliin vuonna 1997, synnyttänyt kolmannen lapseni, osallistunut miehen yritykseen ja nauttinut 'maalaiselämästä'. Toimittajan töitä olin ennen sitä tehnyt toistakymmentä vuotta Helsingissä.

Tammikuussa 2001 aloitin Otavan Opiston web-tuottajakoulutuksen, jossa tavoitteena oli hankkia perustietämys web-tuottamisesta ja siinä vaadittavista taidoista. Samanaikaisesti tapasin ensi kertaa Nettiradio Mikaelin väkeä ja innostuin toimituksen ilmapiiristä, joka oli nuorekas ja työtä pelkäämätön. Sovin ensimmäisestä koejutustani, kolmen veteraanitoimittajan haastattelusta, jonka teemana oli monimediaalisuus. Oli jännittävää tehdä juttua minulle uusilla 'releillä', ja toisaalta myös juttua koostaessani jouduin miettimään kokonaisuuden rakenteen uusiksi. Äänitiedostojen mukaan liittäminen toi jutun tekemiseen ihan oman lisänsä.

Yhteistyö Mikaelin kanssa jatkui opiskelun ohella, ja kevään aikana liityin Osuuskunta Mikkeli Mediaaliin, joka juttujen teon ohella merkitsi minulle ammatillisesti paljon. Muutaman välivuoden jälkeen tuntui todella tärkeältä kuulua myös ammattinsa puolesta johonkin yhteisöön ja saada omasta työstään osaavaa palautetta. Osallistuin myös innolla kaikkiin Nettiradio Mikaelin järjestämiin koulutuksiin, joita olivat muun muassa videokoulutus ja kirjoittamisen työpaja.

Kesähelteiden jälkeen alkoi taas uudenlainen elämä, kun aloitin syyskuun alussa Mikaelin toimitussihteeri-kouluttajana. Lapset saivat totutella itsenäisemmiksi, kun äiti meni pitkästä aikaa 'oikeisiin töihin'. Itse sain aivan uutta energiaa uudesta työstä eikä päivääkään ole vielä kulunut, ettenkö olisi lähtenyt hyvällä mielellä töihin. Mikaelin työyhteisö on - lapsiani lainatakseni - tosi siisti, ja yhteistyö pelaa hyvin. Tavoitteet on asetettu korkealle, ja pyrimme tekemään journalistisesti korkeatasoista työtä. Velttoilu ja lusmuilu ovat Mikaelin työporukassa tuntemattomia käsitteitä, ja tällainen vanha rouvakin tuntee sopeutuneensa hyvin eri-ikäisten ja erityyppisten ihmisten yhteisöön. Mikaelissa olen kokenut todellista työn iloa. Tosin virheitäkin on tullut tehtyä, mutta sitä kautta olen myös oppinut uusia asioita ja kokenut sitten myös onnistuneeni tekemisissäni.

Kokonaisuutena tämä vuosi on ollut minulle henkilökohtaisesti myönteisten muutosten vuosi. Olen oppinut paljon uusia asioita työstä, jota ehdin tehdä monta vuotta melko lailla saman kaavan mukaan. Olen myös huomannut, että ihminen voi keski-iässäkin vielä oppia uusia asioita ja saada sitä kautta uutta pontta kaikkeen tekemiseensä.

Moneen tuntemaani työyhteisöön verrattuna Mikaelissa on työntekijänä hyvä olla. Työt tehdään ripeästi eikä asioita jätetä huomiseen, jos ne voi tehdä tänään. On ollut upeaa tutustua uusiin ihmisiin ja olla mukana verkostossa, jolla on aito halu tehdä korkeatasoista eteläsavolaista journalismia.

Tiina Toivakka



Mikaelissa myy ajattelu

Olen ollut mukana avustajatiimissä miltei alusta lähtien. Olen kokenut, että Nettiradio on auttanut paikallisia ihmisiä löytämään itsestään uusia puolia, nimenomaan työllistymisen kannalta. Useilla on ollut taustalla joku muu koulutus, olen kokenut ja nähnyt kuinka muistakin kuin minusta on löytynyt toimittaja.

Juttukeikoilla olen päässyt tutustumaan aivan uudella tavalla omaan ympäristööni. Maakunta ja siellä vaikuttavat ihmiset ovat tulleet tutummiksi. Juttukeikoilla ja toimituksessa tapaamani hyvin eri alojen ihmiset ovat mahdollistaneet monipuolisen verkoston syntymisen. Se, että toimittajajoukko on ollut eri koulutuksen ja erilaisten elämänalueitten hallitsevia ihmisiä on todellinen rikkaus. Välineiden hallinnan oppii milteipä kuka tahansa, se ei ole este kenenkään toimittajuudelle. Mikaelin avustajakunnassa onkin panostettu siihen, että löytyy ihmisiä jotka löytävät kerrottavaa.

Itse olen tehnyt mielelläni isoja juttukokonaisuuksia. Olen kokenut, että sitä kautta pystyy tuomaan monia näkökulmia esiin. Minulle on ollut merkittävää se, ettei ole tarvinnut juosta päivän uutisten perässä vaan on saanut tehdä juttuja joiden elinkaari on huomattavasti pidempi. Mikaelissa on toki myös päivänpolttavia ja hyvinkin ajankohtaisia juttuja, mutta ne on sidottu suurempaan kokonaisuuteen.

Minä innostuin uudesta ammatillisesta osaamisestani niin paljon, että halusin oppia lisää verkkoihin liittyvää asiaa. Kävinkin 40 opintoviikon koulutuksen ja työllistyin elokuusta 2001 alkaen. Näen selkeästi, että Nettiradio Mikaelin avustajana oleminen auttoi minua saamaan tämän nykyisen työpaikkani.

Koulutuksesta ja työstä johtuen en ole pystynyt panostamaan avustajan töihin niin paljon kuin mieleni olisi tehnyt, mutta olen kannustanut muita kyselemään avustajan töitä Mikaelista. Olenkin saanut ainakin kaksi entistä kurssi/luokkakaveria työllistymään Mikaelin kautta.

Näen että Mikaelin vahvuutena on monialainen osaaminen kouluttajana ja juttujen tuottajana. Siellä on tarkkaan haravoituna maakuntien potentiaaliset toimittajat ja ohjelmien toimittajat. Nettiradio Mikaeli on juuri saanut ajettua itsensä ihmisten tietoisuuteen hyvätasoisilla jutuillaan ja materiaalillaan.

Vaikka alueella on muutakin viestintään liittyvää koulutusta, näen, että Mikaelin osaamisalueella ei kuitenkaan ole kilpailua. Mikaelissa opitaan käyttämään tekniikkaa, jotta saataisiin asia esiin. Muualla asia ei ole niin tärkeä, vaan se että opitaan käyttämään tekniikkaa. Loppujen lopuksi asiakasta kuitenkin kiinnostaa tarinat, eikä se millaisilla laitteilla ne on tuotettu.

Nettiradio Mikaelin puutteena, jos sitä voi puutteeksi sanoa, on se että se ei ole kaupallinen asema. Siellä on saanut tuottaa myös sellaista materiaalia, mikä ei "myy". Myymisellä tarkoitan päivälehtien juttujen tyyppisiä koukkuja, joilla saadaan asiakkaat ostamaan tuote. Mikaelissa "myy" laatu ja ajattelu. Se on opintoradio, joka on myös uutistoimitus.

Oman työllistymiseni kannalta on ikävää, jos Mikaeli lopettaa nykymuotoisen toimintansa. Minulla on määräaikainen työ vuoteen 2003 asti. Toivoisin että Mikaeli löytäisi oman paikkansa ja rahoituksensa, jotta se voisi työllistää ihmisiä maakunnassa edelleenkin.

Sari



Tietokoneista videoon

Olen ollut Nettiradio Mikaelissa töissä nyt noin vuoden. Syksyllä 2000 olin juuri saanut siviilipalvelukseni Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksessa loppuun. Eräs kaverini oli Mikaelissa töissä ja tiesin suurin piirtein minkälaista työtä Mikaelissa tehtiin ja kysäisin kaveriltani löytyisiköhän Mikaelista mahdollisesti minulle töitä. Perheellisenä miehenä paineet työn löytämiseen siviilipalveluksen jälkeen olivat kovat. Kävelin Mikaelin toimitukseen elokuussa 2000. Minut otettiin hyvin vastaan ja niin sain aloittaa työt Mikaelissa.

Olen räpeltänyt tietokoneilla pienestä asti. Laite- ja ohjelmapuoli minulla oli todella hyvin hallinnassa. Olin myös harrastanut videokuvausta ja koin jotenkin sen puolen ehkä enemmän omakseni kun pelkän tietokoneisiin sidotun työn. Tiesin Mikaelin aloittavan lähitulevaisuudessa myös videotuotannon. Videon kuvaaminen ja sen digitaalinen jatkokäsittely kiinnostivat minua erityisesti.

Aluksi tehtäväni Mikaelissa olivat lähinnä juttuarkiston ylläpitoa ja juttujen taittamista verkkoon. Vuoden 2001 alussa Mikaeliin tuli töihin Ylen pitkäaikainen kuvaaja ja leikkaaja Matti Markkanen. Ammattilaisvoimin Mikaelin videotuotanto sitten alkoi. Työalani Mikaelissa muuttui videotuotantoon. Markkasen Matin opissa olen sitten saanut opetella kuvausta ja leikkausta.

Videon laittaminen internetiin on formaattina melko uusi. Varsinaista koulutusta siihen en ole keneltäkään saanut. Olen itse joutunut testaamaan eri ohjelmia ja pakkausformaatteja. Mikaelin laite- ja ohjelmistokanta on mahdollistanut tämän testaamisen erittäin hyvin. Koen tämän olevan tulevaisuuteni kannalta erittäin hyvä taito, koska videon levittäminen internetissä tuntuu olevan nykyään kova juttu, johon kaikki haluavat lähteä mukaan. Ammattilaisia alalla ei niin kauheasti kuitenkaan ole.

Mikaelissa olen myös päässyt tutustumaan journalismiin, joka oli minulle aikaisemmin ihan vieras ala. Sosiaaliset taitoni ovat kasvaneet kuvauskeikoilla, kun olen joutunut olemaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Haastattelun tekeminen on täysin erilaista työtä pelkkään tietokoneella tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna. Nautin siitä kontrastista jota työssäni pääsen välillä kokemaan. Toimistoarki katkeaa mukavasti kun nappaa kuvauskamat kainaloon ja painelee "kentälle". Se tuntuu sellaiselta oikealta tekemisen meiningiltä.



"Rahaa, huutavat maailman lapset" - elääkö hankkiakseen vai hankkia elääkseen?

Takanani on pian toinen täysi verotusvuosi vapaana toimittaja-kouluttajana. Tuotteeni ovat tietysti uniikkeja ja korkealaatuisia, mutten siltikään pidä itseäni sensorttisena tuotantolaitoksena, että unissanikaan menisin möläyttämään olevani yrittäjä. Sitä toki käytännössä olen jo verokorttifreelancerina, sillä byrokratia ei tunne muita työnteon muotoja kuin olla palkansaaja tai yrittäjä. Reaalimaailmassa jako ei ole niin yksipuinen ja selkeärajainen, kun työnteon muodot ovat moninaistuneet.

Yrittäjyyskään ei ole kovin yksioikoinen asia, pikemminkin päinvastoin. (Kukaties hahmotan asiat turhankin savolaisittain eli enempi monipiippuisesti.) Mielestäni yrittäjyyteen ei vielä riitä se, että on taito tehdä työtä, millä haluaa elättää itsensä, kakaransa ja vähän työtöntä ukkoaankin. Eikä tahto itsensä työllistämiseenkään vielä merkitse yrittäjyyttä. Nähdäkseni yrittäjyydessä on kyse valinnoista, jotka vaikuttavat ajankäyttöön, arvomaailmaan ja koko elämiseen.

Toisaalta myönnetään, ettei kaikista ole yrittäjiksi - ja samaan hengenvetoon tarjotaan vanhaa reseptiä vaihtoehtona työttömyyteen: ryhdy yrittäjäksi! Montakohan pikku lafkaa on perustettu torvet soiden - ja kotvan päästä haudattu hiljaisuudessa, kun rahkeet eivät olekaan riittäneet? Jos ei halua lähteä siihen rumbaan, on jotenkin omituinen. Käytännössä kuitenkin elän siinä samassa kuolemanlaaksossa kuin pikku puulaakitkin ensimmäisten vuosiensa aikana, kun toiminta hakee muotoaan, mahdollisuuksiaan ja kontaktejaan.

Pystyn kyllä visioimaan itseni aitona yrittäjänä. Se aika ei ole vielä. Nykyään vain, kun kaikki osaaminen on realisoitava äkkiä, näyttävästi ja kalliisti, pitkäjänteinen työnsä kehittäminen ei ole muotia. Olen kumminkin sen verran vanha ja itseohjautuva ihminen, etten halua puskea laput silmillä uraani eteenpäin. Tuskin ennätän enää edes perustaa uutta perhettä, jos entinen pääsee huomaamattani kasvamaan ulos talosta sillä aikaa kun valloitan maailmaa.

Yrittäminen sinänsä ei siis ole minulle itseisarvo. (Ties vaikka olisikin, jos isävainaan toiminimi olisi jauhanut hilloa rivakammin lapsuusvuosinani; en siis ole saanut rohkaisevaa mallia!) Olen haluton ansaitsemaan pientäkään tinaristiä siitä hyvästä, että minulla olisi ollut lukuisia yrityksiä. Sen sijaan riittäisi yksikin hyvin haudottu, oikein mitoitettu ja toimiva firma - eikä maasta polkaistu raakile, jonka kanssa räpistely tärvelee yöunet.

Jos nyt muuttaisin olomuotoani yksityisyrittäjäksi, en saisi mitään synergiaa, tehoa tai hyötyä. Osuuskuntatyyppisellä toiminnalla voisi olla työn kannalta mainittuja etuja, mutta olen aistinut, että kyseinen muoto taas oudoksuttaisi joitakin toimeksiantajia. Useimmat tahot, joiden kanssa toimin, eivät näe ongelmaa siinä, etten ole firma. Kouluttajana toimiminen saattaa olla jopa selkeämpää juuri näin.

Firmaksi muuttuminen tosin kasvattaisi rahaliikennettä. Täytyisi hankkia enemmän voidakseen hankkia enemmän ja maksaakseen toisille siitä, mitä ei itse ennätä, kun täytyy hankkia enemmän. Yrittämisen vapaus on sikäli paha itsensä orjuuttamisen muoto, että firman pitää olla jo varsin tukevalla pohjalla, jotta yrittäjä voi hyvillä mielin viettää vapaa-aikaa tai harrastaa muutakin kuin yrittämistä.

Vapauden hintana on joko toimia monialaisena ja matalilla kustannuksilla tai sitten heittäytyä korkeaprofiiliseksi täystoimiseksi yrittäjäksi. Tiedossani olevilla hyvin pärjäävillä vapailla toimittaja-ammattilaisilla on taustallaan useiden vuosien työkokemus toisten palveluksessa. Sieltä ovat kotoisin työskentelyrutiinit, tiedonhankintataidot, kontaktiverkosto ja omin osaaminen. Sitten työpaikka on keikahtanut alta, on seurannut mietintävaihe ja yrittäjyyskurssit. Olen antanut kertoa itselleni, että siltikin vie vielä arviolta viitisen vuotta aikaa, ennen kuin oman toimintansa saa vakiintumaan.

Minulta puuttui moinen tausta, kun "valmistuin" toimittajaksi työvoimapoliittiselta projektiasiantuntijakurssilta. Nykyinen ammattitaitoni kasvaminen ei juuri näy missään kirjoissa ja kansissa. Nettiradion pojat eivät ole vetäneet rastia mihinkään ruutuun joka kerta, kun olen huutanut heitä näyttämään kaikkien halvatun hilavitkuttimien hienouksia, kun kirjoittava toimittaja on opiskellut leikkaamaan ääniä ja peuhaamaan tuvassa, joka on elektroniikkaa täynnä.

Näkymättömään koulutukseeni on kuulunut myös lause- ja merkitysopillisia saivartelutuokioita toimitussihteerin kanssa. Toimituspäällikkö on puolestaan hyvä inttämään juttuideoiden ja -runkojen syvimmästä olemuksesta. Jos hänellä nykyään on jokunen harmaa hius, ne ovat peräisin siitä, etten hänen koulutuksestaan huolimatta ole firma - vieläkään. Tunnustan olevani syyllinen.

Harjumaassa joulukuussa, Auli Kekkonen



Vuosi 2001 uusien kokemuksien aikaa

Yhteinen taipaleeni Nettiradio Mikaelin kanssa jatkui tiiviinä koko vuoden 2001. Osuuskuntayrittäjän ja freelancetoimittajan arki tuntuu yhä takkuilevan, mutta nyt, tammikuussa 2002, hinku pesän laitojen ulkopuolelle on kova. Suunnitelmissa on juttuja aikakauslehtiin, muutama aihe jo kutsuu kirjoittamaan. Luottamus siihen, että hyvät jutut käyvät kaupaksi, on ainakin vielä tässä vaiheessa suuri.

Viime keväänä opiskelin enemmän ja vähemmän ahkerasti. Kuitenkin sen verran ahkerasti, ettei aikaa journalismin tuottamiseen juurikaan ollut. Toukokuussa aloitin kesäpestin Nettiradio Mikaelin toimitussihteeri-kouluttajana ja olin siellä aina elokuun loppuun saakka. Neljään kuukauteen mahtui toimitussihteerinä toimimista, juttujen kirjoittamista, Kun jakarandat kukkivat -nettikirjan graafisen käyttöliittymän suunnittelua jne. Täytyy kyllä myöntää, että viihdyin taas erittäin hyvin.

Syksyn tavoitteeksi laitoin itselleni, että etenen freelancetoimittajana edes himpun verran yrittäjämäisempään suuntaan ja luon uusia suhteita. Aikakauslehdet jäivät kuitenkin taas valloittamatta, mutta uusia suhteita kyllä loin ihan mukavastikin.

Opiskelen Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta ja suomen kieltä. Yksi mahdollinen ura tulevaisuudessa on opettajana. Toimituspäällikkö Päivi Kapiainen-Heiskanen suositteli minua Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden yksikköön vetämään luovan kirjoittamisen kurssia. En ollut koskaan opettanut mitään kenellekään. Tai tavallaan kai avustajien ohjaaminen äänen ja kuvien käsittelyssäkin on opettamista, mutta kurssin vetäminen on kuitenkin aivan eri juttu.

Lyhyestä valmistautumisajasta huolimatta suoriuduin omasta ja opiskelijoidenkin mielestä mukavasti. Opettajan ammatti ei tuntunut ollenkaan hassummalta vaihtoehdolta. Kuukauden kuluttua Nikkarilasta kutsuttiin vetämään samaa kurssia toiselle ryhmällä digimetsäläisiä. Toinen kurssi ei mennytkään sitten ihan niin mukavasti, vaikka sisältö ja materiaalit olivat samat. Opiskelijat olivat odottaneet kurssilta ehkä hieman toisenlaisia asioita kuten asiatekstin virkistämistä ja kielenhuoltoa. Oma ja opiskelijoiden näkemys luovan kirjoittamisen sisällöstä joutuivat pienelle törmäyskurssille. Palautteen perusteella kurssi ei kuitenkaan ollut täysin epäonnistunut, ja sain myös muutamia todella hyviä jatkokehitysvinkkejä opiskelijoilta. Itsekriittisenä ihmisenä olin jo suistua epätoivoon: ehkei opettajuus kuitenkaan ole se juttuni... Kokemuksina kurssit olivat kuitenkin hyvin arvokkaita, eikä se opettajuuskaan nyt aivan mahdoton ajatus ole.

Juttuja tein syksyn aikana useampia. Kaikkien haastattelujen tekeminen on mielenkiintoista, mutta jotkut tekemistäni olivat todella mielenkiintoisia ja hyvinkin pedagogisia myös itselleni. Professori Jukka Paastelan haastattelu terrorismista jäi mieleen, samoin Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja professori Eero Ropon haastattelu koulusta ja sen rooleista. Eero Ropo heitti ajatuksen, että nykyajalle ominainen, talouselämästä omaksuttu, kiivas tahti on tavallaan vääristänyt uuden omaksumisen ajattelun. Uuden omaksumisessa on vaiheita, joiden ohittaminen ei ole viisasta. Tulosta odotetaan, vaikka se ei olisi vielä mahdollista. Kun ajattelin omaa kehitystäni, en ollut enää niin huolissani. Nyt opiskellessani minulla on vielä varaa ja aikaa luovaan laiskotteluun ja pieneen haparointiin.

Nettiradio Mikaeli on omalla tavallaan myös ollut osallisena siihen, että löysin nyt neljäntenä opiskeluvuotenani gradun aiheen. Teen Nettiradio Mikaelille jutun aiheesta kirjailija ja Internet. Päivi heitti ajatuksen joskus alkusyksystä. Tuumasin, että se on aiheena hyvä, ajankohtainen ja vähän käsitelty, joten miksen tekisi siitä ensin pientä opinnäytettä, proseminaaria. Tein pienen kyselytutkimuksen 40 Pirkkalaiskirjailijalle ja sen pohjalta noin 15 liuskan mittaisen kirjallisen työn. Proseminaarin ohjaaja Markku Ihonen oli innoissaan työstäni ja antoi esimerkiksi postittaa kyselylomakkeet laitoksen piikkiin. Proseminaarin tarkoitus oli toimia esitutkimuksena, pro gradu tulee myöhemmin kattamaan kaikki Suomen kirjailijaliitossa olevat kirjailijat. Proseminaari julkaistaan verkossa samaan aikaan muun kirjailija ja Internet jutun kanssa.

Kävin haastattelemassa syksyllä myös Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella Ari Heinosta, joka vetää koulutuslinjaa, jossa opiskelijat perehdytetään verkkoon tuotettavaan multimediajournalismiin. Silloin tunsin olevani mukana jossain sellaisessa, jonka voi hyvällä syyllä sanoa olevan ainutlaatuista ja kehityksen kärjessä Suomessa. Verkkojournalismia ja vuorovaikutteisia palveluja, liikkuvaa kuvaa... Heinonen luetteli niitä asioita, joita nyt kehitellään puhuttaessa verkkojournalismista. Nettiradio Mikaeli on tehnyt sen ja muutakin. Ja taas jaksettiin ihmetellä, että kuinka se Nettiradio Mikaeli siellä Mikkelissä toimii, miksei vaikka Helsingissä tai Tampereella. Heinonen pyysi minua kertomaan hänen opiskelijoilleen siitä, kuinka teen multimediajutun verkkoon. 27. marraskuuta kävin kertomassa omia kokemuksiani multimediajutun tuottamisessa sekä lyhyesti myös Nettiradio Mikaelista.

Tampereen SAK:n aluepalvelukeskus lähestyi alkusyksystä Nettiradio Mikaelia. Heillä oli ajatuksena yhteistyön aloittaminen. Minut Tampereella asuvana valittiin hoitamaan asiaa eteenpäin tamperelaisten kanssa. Muutaman kerran kokoustettiin ja ennen joulua valmistui ensimmäinen työelämäaiheinen juttu yhteistyössä pirkanmaalaisten kanssa. Aiheena oli työterveyshuolto rakennusalalla. Jutusta napattiin aukeaman verran myös SAK:n Pirkanmaa -lehteen. Lehti ilmestyi tammikuun ensimmäisellä viikolla. Lehtijutussa kehotetaan Internetin ääreen ja Mikaeliin etsimään lisää materiaalia aiheesta. Seuraava juttu tullee verkkoon helmikuussa, samoihin aikoihin seuraavan SAK:n Pirkanmaa -lehden kanssa.

Kävin haastattelemassa myös Sirkku Kotilaista, joka opettaa muiden muassa mediakasvatusta Tampereen yliopistossa. Kotilaisella on oppimateriaali myös Internetixissä, johon on tekemässä pian jatkoa. Teimme Tampereen yliopiston täydennyskoulutuslaitoksen kanssa kirjallisen sopimuksen siitä, että Kotilainen voi linkittää hänestä tekemäni haastattelun omaan oppimateriaaliinsa siten, että se aukeaa omaan ikkunaan ja tekijä näkyy jo linkissä kyllin selvästi.

Aika paljon on siis ehtinyt tapahtua. Ennen joulua kävin haastattelemassa tamperelaisia kirjailijoita ja sekin oli oma elämyksensä. Olen ollut tekemisissä ihmisten kanssa, joita en todellakaan olisi tavannut ilman juttukeikkoja. Välillä olen tuntenut itseni niin nuoreksi ja kokemattomaksi, mutta hyvällä taustatuella olen luovinut ja ainakin melkein kuivin jaloin. Kysymysten laatimisessa olen saanut aina apua kun olen sitä tarvinnut. Tästä on hyvä jatkaa. Tämä vuosi tuo toivottavasti lisää haasteita, lisää juttukeikkoja, lisää linkkejä omaan verkostooni. vustajien omat tarinat



Kuuntelijaa kiinnostavat tarinat

Olen ollut mukana avustajatiimissä miltei alusta lähtien. Olen kokenut, että Nettiradio on auttanut paikallisia ihmisiä löytämään itsestään uusia puolia, nimenomaan työllistymisen kannalta. Useilla on ollut taustalla joku muu koulutus, olen kokenut ja nähnyt kuinka muistakin kuin minusta on löytynyt toimittaja.

Juttukeikoilla olen päässyt tutustumaan aivan uudella tavalla omaan ympäristööni. Maakunta ja siellä vaikuttavat ihmiset ovat tulleet tutummiksi. Juttukeikoilla ja toimituksessa tapaamani hyvin eri alojen ihmiset ovat mahdollistaneet monipuolisen verkoston syntymisen. Se, että toimittajajoukko on ollut eri koulutuksen ja erilaisten elämänalueitten hallitsevia ihmisiä on todellinen rikkaus. Välineiden hallinnan oppii milteipä kuka tahansa, se ei ole este kenenkään toimittajuudelle. Mikaelin avustajakunnassa onkin panostettu siihen, että löytyy ihmisiä jotka löytävät kerrottavaa.

Itse olen tehnyt mielelläni isoja juttukokonaisuuksia. Olen kokenut, että sitä kautta pystyy tuomaan monia näkökulmia esiin. Minulle on ollut merkittävää se, ettei ole tarvinnut juosta päivän uutisten perässä vaan on saanut tehdä juttuja joiden elinkaari on huomattavasti pidempi. Mikaelissa on toki myös päivänpolttavia ja hyvinkin ajankohtaisia juttuja, mutta ne on sidottu suurempaan kokonaisuuteen.

Minä innostuin uudesta ammatillisesta osaamisestani niin paljon, että halusin oppia lisää verkkoihin liittyvää asiaa. Kävinkin 40 opintoviikon koulutuksen ja työllistyin elokuusta 2001 alkaen. Näen selkeästi, että Nettiradio Mikaelin avustajana oleminen auttoi minua saamaan tämän nykyisen työpaikkani.

Koulutuksesta ja työstä johtuen en ole pystynyt panostamaan avustajan töihin niin paljon kuin mieleni olisi tehnyt, mutta olen kannustanut muita kyselemään avustajan töitä Mikaelista. Olenkin saanut ainakin kaksi entistä kurssi/luokkakaveria työllistymään Mikaelin kautta.

Näen että Mikaelin vahvuutena on monialainen osaaminen kouluttajana ja juttujen tuottajana. Siellä on tarkkaan haravoituna maakuntien potentiaaliset toimittajat ja ohjelmien toimittajat. Nettiradio Mikaeli on juuri saanut ajettua itsensä ihmisten tietoisuuteen hyvätasoisilla jutuillaan ja materiaalillaan.

Vaikka alueella on muutakin viestintään liittyvää koulutusta, näen, että Mikaelin osaamisalueella ei kuitenkaan ole kilpailua. Mikaelissa opitaan käyttämään tekniikkaa, jotta saataisiin asia esiin. Muualla asia ei ole niin tärkeä, vaan se että opitaan käyttämään tekniikkaa. Loppujen lopuksi asiakasta kuitenkin kiinnostaa tarinat, eikä se millaisilla laitteilla ne on tuotettu.

Nettiradio Mikaelin puutteena, jos sitä voi puutteeksi sanoa, on se että se ei ole kaupallinen asema. Siellä on saanut tuottaa myös sellaista materiaalia, mikä ei "myy". Myymisellä tarkoitan päivälehtien juttujen tyyppisiä koukkuja, joilla saadaan asiakkaat ostamaan tuote. Mikaelissa "myy" laatu ja ajattelu. Se on opintoradio, joka on myös uutistoimitus.

Oman työllistymiseni kannalta on ikävää, jos Mikaeli lopettaa nykymuotoisen toimintansa. Minulla on määräaikainen työ vuoteen 2003 asti. Toivoisin että Mikaeli löytäisi oman paikkansa ja rahoituksensa, jotta se voisi työllistää ihmisiä maakunnassa edelleenkin.



Olavi Paavolaisen jäljillä

Olen tehnyt parin viime vuoden aikana historiaa koskevia juttuja Mikaelille. Vuonna 2000 tekemistäni jutuista olivat suurimmat Päämajasta ja Mannerheimistä kertova juttu, johon haastattelin viittä Mikkelissä seminaarissa vieraillutta historiantutkijaa sekä Uuden Mikkelin menneisyys -juttu, johon haastattelin Mikkelin historian asiantuntijoita. Käsikirjoitus ja haastattelut onnistuivat hyvin, mutta koska tuolloin en ollut vielä paljon tehnyt varsinaisia nettiradiojuttuja, niin kuvitus jäi hieman lapsipuolen asemaan. Päämaja -juttuun otin liian vähän kuvia ja sitä piti elävöittää muulla kuvituksella. Uuden Mikkelin menneisyys -juttuun taas otin kyllä kuvia digikameralla, mutta en purkanut levykkeitä omalle koneelleni. Tästä johtuen tapahtui salaperäinen kuvien katoaminen. Osan valokuvista voitiin ottaa uudelleen, mutta jälleen kuvitusta piti myös keksiä muualta.

Viime vuoden suurin juttuni oli 'Olavi Paavolaisen sota'. Jutun teko alkoi maalinkuussa, kun Fröjdin Kalle sai houkuteltua minut mukaansa Aunukseen. Olin jo tätä ennen kiinnostunut Paavolaisesta, mutta käyminen samoilla paikoilla, jossa hän oli sodan aikaan oleillut, lisäsi kiinnostustani sekä Paavolaiseen että Itä-Karjalaan. Maaliskuun 2001 Aunuksen retkellä en haastatellut ketään mutta otin monta kymmentä valokuvaa. Lisää kuvia sain käyttööni Aunuksen luterilaiselta seurakunnalta. Kuvapuoli oli ainakin tältä osin kunnossa. Mikkelissä jatkoin jutun tekoa niin, että valokuvasin paikkoja, jossa Paavolainen oli käynyt.

Tässä vaiheessa en vielä edes oikein tiennyt, millaiseksi juttu muodostuu. Sen tiesin, että jutun keskipisteenä on Paavolaisen teos 'Synkkä yksinpuhelu', jossa hän kuvailee sotakokemuksiaan. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin, että parhaiten Paavolaisen käsitykset sodasta ja niiden muuttuminen vuosien myötä, tulee ilmi lukemalla otteita Synkästä yksinpuhelusta. Vielä pitemmän pohdinnan jälkeen päätin itse lukea nauhalla otteita teoksesta, vaikken ollut koskaan sellaista ennen tehnyt. Mielestäni ne kuitenkin onnistuivat hyvin. Tekstikatkelmien julkaisuoikeuden varmistin pyytämällä luvan Olavi Paavolaisen teosten oikeuksien haltijalta Pekka Paavolaiselta.

Vielä nyt juttu ei kuitenkaan ollut valmis. Kiertelin eräänä päivänä Mikkelin ympäristössä samoilla paikoilla kuin Paavolainen oli ollut. Keväästä syksyyn 1944 Paavolainen asui Tuiskuharjun talossa 6 kilometriä Mikkelistä Pieksämäen suuntaan. Tuiskuharjussa tapasin vanhan isännän, joka oli tavannut Paavolaisen muutaman kerran sota-aikana. Isäntä oli niin mielenkiintoinen, että päätimme tehdä hänestä videohaastattelun. Keväällä 2001 kävin päivän kurssit käsikirjoittamisesta. videokuvauksesta ja leikkaamisesta, joten asia oli jo hieman tuttuakin. Orasen Jaakon ja Markkasen Matin kanssa kuvasivat Tuiskuharjussa, kun minä haastattelin isäntää. Kuvauksen jälkeen seurasin vielä kuvatun jutun leikkausta. Olin itse tyytyväinen sekä videohaastatteluun että koko jutun lopputulokseen.

Tein Paavolais-jutun kylkiäisiksi kaksi pienempää juttua. Haastattelin kahta Itä-Karjalassa kymmeniä kertoja käynyttä henkilöä sekä yhtä jatkosodan Itä-Karjalassa kokenutta. Jälkimmäiseltä sain sota-aikaista kuvamateriaalia juttuun. Lisäksi sain käytettäväksi Puolustusvoimien kuva-arkistosta kolme sota-aikaista kuvaa Paavolaisesta. Ainakin kuvamateriaalia oli nyt riittävästi ja se oli monipuolistakin.

Syksyllä 2001 aloitin tekemään juttua Viestikeskus Lokista. Juttu on vielä (17.1.2002) kesken enkä aivan tarkkaan vielä, millainen jutusta tulee. Olemme Teräksen Jorman ja Orasen Jaakon kanssa haastatelleet ja kuvanneet videolle Lokissa sodan aikana työskennellyttä teknikkoa ja 'ylipäällikkö Mannerheimia' (näyttelijä Timo Närhinsalo). Teknikko Kauko Saloa haastattelin toista tuntia ja Teräksen Jorma kuvasi kaiken. Haastattelu ainakin meni hyvin. Mitähän jutusta tulee editoinnin jälkeen? Myös 'Mannerheimin' haastattelu sujui ongelmitta. Todennäköisesti käytän jutussa lisäksi kahta aikaisemmin tehtyä Lokin työntekijöiden haastattelua. Pyrin saamaan jutun valmiiksi näillä lumilla, vaikka päämäärä, johon pyrin, on vielä epäselvä.

Kaiken kaikkiaan kokemukseni toimimisesta Mikaelin avustajana ovat olleet hyvin mielenkiintoisia ja opettavaisia.

Heikki Myyryläinen, Mikkeli 17.1.2002



Nettiradiojutusta syntyi harjoitustyö

Harjoitustyön teko Nettiradio Mikaeliin oli erittäin mielenkiintoinen prosessi. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäi, etti se ollutkaan niin vaikeata kuin etukäteen kuvittelin. Tekniikkapuoleen sain ystävällistä ohjausta niin paljon kuin tarvitsin.

En ollut ennen käyttänyt Minidiskiä, en liioin Sound Forge-ohjelmaa, mutta niin vain opin niitä käyttämään. Sellainen kynnys oli toki ylitettävä, että kyseli itseään puolet nuoremmilta "nörttinuorukaisilta" neuvoja ja kun ei heti ymmärtänyt, kysyi ja kysyi sitkeästi uudelleen. Se oli keski-ikäiselle opettajarouvalle oikein terveellinen kokemus. Pojat kyllä neuvoivat. Myös sisältöpuoleen oli ohjausta saatavilla tarpeen mukaan.

Jutun teko oli haastavaa ja hauskaa. Omassa työssäni opettajana siitä on ollut monenlaista hyötyä. Tuli kerrattua haastattelun ja jutunteko äidinkielen opetusta varten. Olen myös käyttänyt jutunteon jälkeen Nettiradiota opetuksessani. Atk-tunneilla olemme oppilaiden kanssa käyneet lukemassa Nettiradion juttuja. Ihan ehdottomasti parhaita opiskelukokemuksiani!



Paljon enemmän kuin jutuntekoa

En ollut viime vuonna kovinkaan nettiradioaktiivinen, sillä sain vakituisen työpaikan maakuntalehden toimituksesta. Olenkin kiitollinen Nettiradiolle työurani alkuvaiheen eteenpäin potkimisista. Vuonna 2001 tein päätyön ohella muutamia juttuja NRM:ään. Keskityn tässä palautteessani arvioimaan NRM:n merkitystä hieman laajemmin kuin pelkästään omalta kannaltani.

Nettiradion tärkeä tehtävä on auttaa aloittelevia esim. free lance -journalisteja alkuun. Juttua on paljon helpompi lähteä työstämään, kun on ainakin yksi julkaisukanava valmiiksi sovittuna. On myös tärkeää, että Nettiradion ammattilaiset myös antavat (rehellistä) palautetta avustajilleen ja ohjaavat aktiivisesti etsimään markkinoita (valtakunnallisistakin) tiedotusvälineistä. Tässä suhteessa NRM on tuottanut monta menestystarinaa - itsensä elättäviä journalisteja, joiden muuten olisi ehkä pitänyt muuttaa muualle työn perässä.

Esimerkiksi Nettiradion mediaseminaarit, joissa ostajat ja juttujen myyjät kohtaavat, ovat aidosti free lance -toimittajien arjessa kiinni olevaa koulutusta!

Itselleni NRM on tarjonnut erittäin tervetulleen mahdollisuuden toteuttaa laajoja projekteja, joihin rahkeet eivät päivittäisessä uutistyössä riitä. Projekteissa kerättyä materiaalia on ollut mahdollista jalostaa paitsi oman päätyönantajani tarpeisiin, myös esim. valtakunnallisiin lehtiin.

Rohkeus markkinoida omaa osaammista on kasvanut. Nettiradiotoiminnan kautta tulleet tuttavuudet ovat tuoneet minulle muutamia toimeksiantoja ja äskettäin myös luottamustehtävän. Myös NRM-juttujeni päätyminen Yleisradion multiradiolevitykseen on hyvä lisä työkokemukseen. Nettiradion avustaminen on myös suorastaan pakottanut allekirjoittaneen pitämään atk-taidot ajantasalla.

Nettiradio on siis paitsi verkkomedia, myös viestinnän alalla työskentelevien ja alalle aikovien kohtaamispaikka! Pinnan alla (ja avustajien päissä) tapahtuu paljon muutakin kuin juttujen tekoa.

Olen seurannut mielenkiinnolla maakuntamme koulutushankkeita, joiden syntyvaiheissa Nettiradio on ollut tavalla tai toisella osallisena. En tiedä, olisiko esimerkiksi Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitokseen saatu erittäin ajankohtaista ja opiskelijoita kiinnostavaa AV-viestintäprojektia, jos NRM ei olisi rakentanut pohjaa tälle kokonaan uudelle ja kysytylle koulutukselle.

Soile Luhtanen, Savonlinna



Nettiradioon oma storyni

Reilu vuosi on nyt takana free-lance-yrittäjänä - Etelä-Savossa. Yrityksenä toimiminen selkiytyi minulle itsestäänselvänä mahdollisuutena, koska kahden äitiysloman jälkeen minulla ei ollut odottamassa sitä turvallista työpaikkaa.

Punnitessani friikun mahdollisuuksia menestyä tällä talousalueella, näkymät eivät juuri hemaisseet. Juttuja ehkä ostetaan, mutta palkkiot eivät riitä elinkeinoni turvaamiseen. Eli suuntasin nokkani kohti suurempia apajia Etelä-Suomeen eli kolkuttelemaan isojen lehtitalojen päätoimittajien ovia. Kaiken näköiset kiemurat tuli käytyä läpi kantapään kautta, mutta luotin sanontaan " se mikä ei tapa niin ainakin se vahvistaa". Ja näin sitä takapakkinahkaani kasvatin - samalla toimeksiantajieni määrää!

Vaikka Etelä-Savon alue ei tuo minulle koko tarvitsemaani elinkeinoa, Nettiradio Mikaeli on ollut ainoana mikkeliläisenä toimeksiantajana merkittävä, haastava, innostava ja tekijöitänsä arvostava media (juttupalkkiot ovat kohdallaan ja kilpailukykyisiä).

Olen saanut Mikaelin kautta tilaisuuksia, koulutusta, ohjausta: juuri sitä, mitä ei kukaan muu voi opettaa kuin alan konkarit. Päivi, Kalle ja Matti ovat olleet minulle niitä "hiljaisen tiedon" mestareita, joiden avulla olen saanut avattua ovia työssäni ja heidän neuvojaan noudattaen olen välttynyt varmaan monelta pään hakkaamiselta seinään.

Minulle Mikaelin merkitys on ollut paljon muutakin kuin teknistä tukea ja mahdollisuutta tehdä juttuja kilpailukykyistä palkkiota vastaan.

FreePress on tuonut maakuntaamme minua lähelle. Se on ollut pressi.comin lisäksi oiva foorumi juttuideoille. Vasta muutama päivä sitten nappasin juttuidean sieltä, myin ideani laajalevikkiseen valtakunnalliseen aikakauslehteen ja olen menossa haastattelemaan tulevalla viikolla.

Voin vilpittömästi sanoa, että nykyisin menen ylpeänä jutuntekoon Nettiradio Mikaelin nimissä, koska se on toiminut ja toimii hyvänä referenssinä niin haastateltaville kuin myös työnäytteenä uusille toimeksiantajille. Liikkuesssani valtakunnallisten lehtien toimituksissa, olen jotenkin vähän kummajainen susirajalta. Enhän toki ole ainoa tältä seudulta kirjoittava, mutta joskus törmää sanontaan: miten sieltä Mikkelistä käsin homma onnistuu, miten siellä voidaan tehdä tällaista Nettiradio Mikaelia, sehän on sellaista spesiaalityötä jne.

Haastateltavalle on ollut helppo sanoa, että mene Nettiradio Mikaelin www-sivuille ja katso minkätyyppisiä juttuja. Se on omaa tuotantoa ja ideoita, mitä ei muualla Suomessa liikuskellessani ole tarvinnut hävetä. Koska jutut säilyvät arkistossa, niitä voi katsella vuosia myöhemminkin. Tämä pointti tuo siihen myös sen aikakauslehden sykkeen: se ei ole uunin sytykkeenä huomenna.

Vuosia sitten avustajakurssilla syntyi heti palo: tässä on jotain sitä uutta, jota voisi käyttää itse kilpailuvalttina, referenssinä, työnä lehtityön rinnalla. Monimediana se on ollut haaste. Kuvauksen olen aina jättänyt aikakauslehdissä kuvaajalle, mutta Nettiradio Mikaelin myötä innostus kuvaustaidon parantamiseksi, on johtanut intohimoiseen kouluttautumiseen. Nettiradio Mikaelin tuoreus, innovatiivisyys, nuorekkuus ja avoin suhtautuminen kaikkeen uuteen on terve piristysruiske Mikkelissä. Sen toiminta ei ole koskaan tuntunut keinotekoiselta ja tekohengittävältä.

Nettiradio Mikaeli on toiminut ansiokkaasti toimittajayrittäjien hautomona (Päiviä lainaten), joka on tarjonnut sellaisia tietoja ja taitoja, mitä mikään yrittäjäkurssi ei pysty tarjoamaan. Se on elänyt friikkujen työkuvioiden ympärillä (mikä ei aina ole niin ruusuista maakunnassamme) ja tarjonnut eväitä, koulutusta ja potkinut eteenpäin, jos siihen halua freellä on ollut. Nettiradio Mikaelin avustuksella/kannustuksella uskon muutaman rohkaistuneen viemään unelman loppuun alanvaihdosta ja rohkaistuneen tekemään työtä, joka tekee heidät onnelliseksi.

Vaikka olenkin tullut hyvin toimeen itseni kanssa pienessä työhuoneessa kahdeksan tuntia päivässä, tarve vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa on myös hyvin tärkeää. Freetyön hyvänä puolena pidän sitä, että ei tarvitse pyöriä työpaikan ihmissuhdekiemuroissa ja tuhlata energiaansa huonon ilmapiirin lieveilmiöihin.

Nettiradio Mikaelissa on saanut aina mokata, erehtyä, kompastua, tyriä ja kysyä tyhmimpiäkin asioita. Siellä ei kukaan hengitä niskaan ja "opeta". Freenä painotan vapautta: mahdollisuus tehdä oman näköisiä juttuja, saan valita haastateltavat itse kuten isoissa lehtitaloissakin, tarvittaessa saan toimituksellista tukea jutunteossa sekä myötäelämistä "mälsinä" päivinä.

Toivottavasti tämä hyvin alkuun lähtenyt kuvio ei tyssätä rahan puutteen vuoksi. Missähän me freet, jotka tuomme median välityksellä maakuntaamme esille, sitten kohtaamme. Lähdemmekö mekin sinne Etelä-Suomeen?



Taimiasteella olevan avustajan mietteitä

Olen vasta taimivaiheella Nettiradion avustajana (aloitin marraskuussa 2001), joten en voi vielä puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. Joitakin mielipiteitä minulla toiminnasta jo toki on.

Ensikosketukseni Nettiradioon sain Digitaalisen arkistoinnin kurssilla, johon kuului myös minua erityisesti kiinnostavaa sisällöntuotantoa. Tein harjoitustyönä Nettiradiolle jutun kyläkaupasta. Opettelin digitaalikameran käyttöä (mikä ei ennestäänkään ollut minulle täysin vierasta) ja äänenkäsittelyä. Olin aiemmin tehnyt juttuja joihinkin kuvalehtiin ja ollut kesäkolumnistina eräässä sanomalehdessä.

Kului vuosi, ja sitten kuulin Digitaalisen arkistoinnin kurssikaveriltani, että Nettiradiossa olisi tarvetta avustajista. Niinpä kävin kysymässä asiaa Päivi Kapiainen-Heiskaselta, ja avustajasopimus syntyi. Sovittiin, että keskittyisin ympäristö- ja luontoaiheisiin, koska olen koulutukseltani biologi, perehtynyt lähinnä eläintieteeseen ja etologiaan, mutta myös ympäristönsuojeluun ja psykologiaan. Myös maaseutu, sen tulevaisuus ja luomutuotanto kiinnostavat minua.

Tietokoneiden kanssa olen kivasti sinut, olen käynyt kaiken maailman atk-koulutuksia. Äänittäminenkään ei tunnu vaikealta. Erityisesti pidänkin äänenkäsittelystä. Kuviakin olisi kiva käsitellä, mutta Photo Shopia osaan huonosti, kun olen käyttänyt lähinnä Paint Shop Prota. HTML-koodausta ja Internetin käyttöä olen opiskellut lähes 300 tuntia, mutta omien juttujen koodaaminen tuntuu liian rutiininomaiselta, joten sen olen jättänyt väliin.

Parasta avustajan työssä ovat olleet haastateltavat ihmiset ja rapsuteltavat eläimet sekä uusien paikkakuntien näkeminen. On mukava tavata erilaisia ihmisiä ja oppia heiltä uusia asioita ja katsomaan asioita eri näkökulmista. Myös taustatietoja kaivellessa oppii aina jotain uutta ja pysyy ammatillisestikin paremmin ajan tasalla. Houkuttelevaa olisi löytää haastateltavia, jotka olisivat jostain asiasta aivan eri mieltä keskenään, että saisi juttuihin vähän kontrastia. Pidän myös pidempien juttujen tekemisestä, koska niissä asioita voi käsitellä useammista eri näkökulmista. Ne ovat myös haasteellisempia tehdä, kun suuren kokonaisuuden pitää pysyä hanskassa.

Teen töitä savitaipalelaisen osuuskunnan kautta. Kotipaikkani on Suomenniemi, mikä ilmeisesti aiheuttaa rahoittajan puolelta jonkinlaisia ongelmia. Täytynee vetää traktorilla talo mäen päältä muutaman sadan metrin päähän alas Etelä-Savon rajalle. Ja kuitenkin, suomenniemeläiset suuntautuvat enemmän Mikkeliin kuin Lappeenrantaan. Esim. Mikkeli kuuluu työssäkäyntialueeseemme, Lappeenranta ei. Toisin sanoen Lappeenrantaan ei ole pakko mennä töihin. Osuuskunta on hoitanut palkka-asiat kätevästi ja nopeasti. Liitossa osuuskuntatoiminta tuntuu kuitenkin olevan vierasta.

Pidän siitä, että haastatteluissa ja Nettiradion toimistossa tapaan ihmisiä, kun muuten asumme syrjässä. Se oli toki oma valintamme, halusimme paljon eläimiä ja luonnonrauhaa. Mutta sosiaalisena olentona ihminen kaipaa lajitoveriensakin seuraa. On kiva vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, ja saada asiantuntevaa opastusta. Ingressin ingressin ingressit tuottivat minulle alussa päänvaivaa, kunnes sisäistin Nettiradion juttujen rakenteen, joka on aivan jotain muuta kuin lehdissä.

Nyt minua huolettaa, että Nettiradion toiminta lopahtaa maaliskuun lopussa, kun olen juuri päässyt hyvään alkuun nettimedian tuottamisen opettelussa - sitähän tämä vielä kohdallani on. Etätöitä ei ole helppo löytää, sen voin sanoa kokemuksesta. Missä niitä sisällöntuottajia oikein kaivataan, kun koko ajan puhutaan, että heistä olisi huutava pula? Haloo, huutavan ääni korvesta täällä vastaa kaikuna: "Työstä on huutava pula!" . Laatua elämässä maalla on, mutta rahapuolen kanssa on heikompaa.



Vuosi Nettiradio Mikaelissa

Aloitin helmikuussa 2001 vuoden mittaisen toimitusharjoittelujakson Nettiradio Mikaelissa. Vastuualueenani oli toimittajan työt, erityisesti kulttuurijuttujen tekeminen. Voisi sanoa että koko touhu oli melko lailla hyppy tyhjyyteen. Toki olen kirjoittava ihminen ja paljonkin tehnyt kaunokirjallisia tekstejä, mutta että journalistisia pläjäyksiä tekemään vuodeksi ja vielä otsakkeen multimedia alle? Voitte kuvitella että hiukkasen hirvitti.

Ensimmäinen viikko Mikaelissa osoitti että olin hermoillut turhaan. Vaikka uusia tietokoneohjelmia ja omaksuttavia työtehtäviä tulikin kosolti heti alkumetreillä, sain apua aina kun sitä tarvitsin. Työpaikan leppoisa ilmapiiri ja asiansa osaavat ihmiset auttoivat minut nopeasti mukaan osaksi toimivaa työporukkaa. Pian opinkin sitten itse käyttämään haastattelussa tarvittavia laitteita sekä tietokoneohjelmia, joilla raaka ääni ja kuvamateriaali työstetään valmiiksi nettijutuiksi.

Ensimmäinen isompi reportterikeikkani oli Nettiradio Mikaelin järjestämässä mediaseminaarissa helmikuun 16.päivä. Tuolloin pääsin haastattelemaan useita mediavaikuttajia mm. Kotimaa.Nyt -ohjelman tuottajaa Timo Kerästä sekä Seura-lehden toimituspäällikkö Kikka Isoviitaa. Tämä keikka oli myöskin ensimmäinen nettivideojuttuni. Nettivideot veivätkin sitten mennessään ja nyt kun vuosi on kulunut videoita on kertynyt alun kolmattakymmentä.

Suurin osa tekemistäni nettivideoista ovat henkilökuvia Etelä-Savon alueella asuvista taiteilijoista. Tätä videosarjaa oli erityisen mukava tehdä siitä syystä, että olen itse kouluttautunut työskentelemään kulttuuriin monenkirjavalla kentällä ja jutun teon lomassa opin paljon Etelä-Savon taiteilijoista ja kulttuurielämästä. Kesä Nettiradiolla kuluikin "kamera kiertää" meiningeissä kun pakkasimme autoon videokamerat ja haastatteluvermeet ja suuntasimme Mikkelin lähikuntiin haastattelemaan paikallisia kulttuuripersoonia. Erityisen mieleenpainunut kokemus oli päästä seuraamaan 96-vuotiaan taidemaalarin, Kaarina Staudinger-Loppukaarteen, taiteellista työskentelyä.

Nettiradio Mikaelissa vietetty vuosi on ollut antoisa. Olen oppinut valtavasti uusia asioita tavalla, josta eniten pidän: tekemällä. Helmikuussa siirryn uusiin työtehtäviin, Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikköön atk-tuottajaksi. Ilman Nettiradio Mikaelissa vietettyä vuotta minulla ei olisi ollut valmiuksia hakea kyseistä työpaikkaa.

Timo Juurinen


Vuosi 2001 heitti minut uuteen ammattiin: satunnaisista avustajajutuista poiki yllättäen pitempi pesti tuottajana, toimittajana ja kouluttajana Nettiradio Mikaelin projektissa Savonlinnassa, vaikka alussa intoa oli enemmän kuin taitoa. Vajaan vuoden ajan kouluttauduin hiki hatussa ja silmät innosta kiiluen toimittajan työhön, neuvoin parhaan kykyni mukaan kampuksen mediapajan käyttäjiä ja siinä ohessa puskin Mikaeliin jutun viikossa. Learning by doing, todellakin.

Mitä tästä urakasta sitten jäi käteen? Kosolti kokemusta, uutta tietoa ja taitoa sekä ennenkuulumaton onnistumisen ilo. Vieläkin myhäilyttää. Työpaikka oli varsinainen puuhapaja, jossa kliseen mukaisesti pääsin toteuttamaan itseäni, ja kun apua tai ohjausta tarvittiin, pääkallopaikalta Mikkelistä löytyi aina joku tietävämpi luurin päähän.

Ilman Mikaelin avustajakoulutuksia olisin tuskin pystynyt kokeilemaan toimittajan työtä, saati kouluttautumaan digimedian tuottamiseen näin jouhevasti. Nettiradio onkin ollut todella hyödyllinen nimenomaan meille untuvikoille, jotka kainosti rykien ilmaannumme kyselemään koulutusta "kun on aina niin tehnyt mieli kokeilla jutuntekoa".

Uusien taitojen myötä alkoi jo kadotetuksi luultu itseluottamuskin nostaa päätään, ja vuoden Mikaelin mankelissa pyörittyäni alan olla kypsä kokeilemaan osuuskunta-aatteen kantavuutta. Jospa tästä vielä rohkenisi ihan oikeaksi toimittajaksi?

Minna Surakka

Alkuun